keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tempputilanne nyt


silkkiturkki-sirkushevonen
Tämä postaus on jatkumoa edellisille katsauksille, ja sisältää paljon kuvia ja videonpätkiä sekä linkkejä vanhoihin temppupostauksiin. Käytänkin katsauksen apuna toukokuussa 2013 kirjoitettua listaa. Katsotaan siis mikä on tilanne eri temppujen ja taitojen suhteen yleensä ja mitä on tapahtunut tämän puolen vuoden aikana niissä taidoissa joita listasin toukokuussa.

tarmokas espanjalaisen käynnin askel ja huomaa, takaosa kävelee mukana

-Espanjalainen käynti. Perusidea on hyvin hanskassa, täysin etujalkapainotteista tosin. Eli liike on vielä jalostumatta siihen suuntaan kun sitä haluttaisi: takapää alle, selkä käyttöön, hallittuja askelia. Olen ruvennut vaatimaan liian pian liikaa askelia, siirryin kolmesta kuuteen askeleeseen ennen palkitsemista ja se on johtanut siihen, että askelista on tullut hätäisempiä ja väliin on tullut kuopaisuja. Ensimmäinen tavoite on nyt palata takaisin pyytämään askel kerrallaan rauhallisia, onnistuneita askelia ja yrittää pyytää kuopimiset pois.





-Etujalan pitäminen ylhäällä eteen ojennettuna. Ei ole vielä aloitettu. Tätä varten hevosella pitää olla hyvä tasapainoinen asento ja se käyttänee myös masu- ja selkälihaksiaan pitääkseen etujalkaa kohotettuna paikallaan. Olen todennut, että tämän tempun opettaminen saa odottaa niin kauan että espanjalainen käynti on varma nakki, muuten menee puurot ja vellit sekaisin.


-Kielen näyttäminen. On aloitettu mutta hyvin varovasti, sillä hevosen ärsyyntymiskynnys tempun suhteen on hyvin matala. Toimii hyvänä treeninä minulle hevosen mielialan seuraamisen suhteen. Onnistumisprosentti on vahingon todennäköisyys. Hankaluutena on, että kieli tulee ulos yleensä samaan aikaan kun hevonen nostaa etujalan ylös..

Oikein makea irvistys

-Ylähuulen nostaminen/"hymyily" on opittu, mutta huuli ei joka kerta nouse flehmen-eleeksi, oikeastaan olen tyytyväinen tähän näinkin.

Ylähuulijumppa
-Makuulle käyminen. Onnistuu tietyin ehdoin. Hevosen pitää olla vapaana (riimussa ei onnistu) ja sen pitää itse saada valita makuupaikka. Ympäristössä ei saa olla mitään kiinnostavaa tai tapahtua paljon. Temppu on melko paikkasidonnainen -kun menen tiettyyn kohtaan kentälle ja osoitan maata ja pyydän niin onnistumisprosentti 5minuutin sisällä on varsin korkea.

toukokuu 2013

-Ylös nouseminen yhdessä. Menen selkään kun heppa on käynyt maate ja se nostaa minut ylös. Jos maatemeno onnistuu, onnistuu tämäkin. Harvinaista herkkua, tästä nautitaan vain sillointällöin.



-Kaikissa askellajeissa seuraaminen. Voisin lainata toukokuista lausetta: "tarviin piiskan käteen etten saa kaviota johonkin kohtaan kehoa, lähtee niin lennokkaasti kun sille päälle sattuu". Kesäkaudella tätä ei ole treenattu lainkaan eikä tämä ole lainkaan tärkeysjärjestyksen huipulla.

villiä meininkiä 22.3.13




-"Piaffe"/"Passage" on vasta siinä vaiheessa, että on kokeiltu sitä jokaisen jalan nostoa vuorotellen raipan kosketuksesta. Takajalat ovat olleet vaikeimmat, ne eivät nousseet aiemmin millään, nyt saan laiskan noston hyvällä tuurilla. Ärsyyntymiskynnystä on saatu nostettua hienovaraisesti ja homman juonesta on saatu vähän kiinni. Sekoittuu liikaa espanjalaiseen käyntiin ja temppu joutuu odottamaan kunnes espanjalainen käynti menee kuin leikki, eli vielä pitkän aikaa.


-Tavaran nostaminen maasta. Pari kertaa koitettu ja jätetty odottamaan sopivaa inspiraatiota.

-Pyöreä peruutus. Toukokuista tekstiä peruutuksesta: "Peruutukset sujuu ihan kivasti, mutta mitä aktiivisempi liike, sitä jännittyneempi selkä ja hirvi-asento." Nyt asento on parantunut, pää ei nouse enää niin paljon, joskaan ei asento niin pyöreäkään ole. Motivointi pitkiin peruutuksiin on välillä vaikeaa.

peruutusta

 -Pitemmät sivuttaisväistöt. Homma on hoksattu oikein hyvin ja seinän tai aidan tuella tulee oikein mallikkaita sivuttaisväistöjä, parhaimmillaan pidempiäkin, useamman askeleen väistöjä. Kaula on yleensä liikaa taipuneena minua kohden.


 

Pakko kommentoida videolla näkyvää pätkää sen verran että parempiakin on esitetty :D, pyörön kaarella väistäminen on haasteellista, suoralla menee paremmin.

-Väistäminen sivulle kohti. Osaa säkäkosketuksesta askel kerrallaan. Tätä ei ole juuri harjoiteltu, vain sen verran että saan hirnakan lähemmäs jos tarvii nousta jostain selkään vaikka maastossa ja se asettuu liian kauas.

-Korokkeelle nouseminen ja erilaisilla pinnoilla käveleminen. Ei ole aloitettukaan.

-Lähettäminen traileriin. Ajatusasteella oleva temppu odottanee sitä kun minulla joskus on oma traileri.



-Pikkuesteiden hyppääminen lähettämällä. Käynnissä onnistuu yksittäisen puomin yli käveleminen niin että olen melko lähellä, taluttaa ei kuitenkaan enää tarvitse eikä minun tarvitse mennä yli puomista.

-Pallottelun kehittäminen. Odotamme tasaista liukasta lumipohjaa jolla pallo vierii helposti. Sitten jatkamme pallottelua ja katsomme mihin suuntaan pallottelu kehittyy. En ole vielä päättänyt haenko sitä, että vieriteltäisi palloa toisillemme vai kokoajan eteenpäin vuorotellen kuten tähän asti. Toisaalta pallottelu voi olla myös ihan vaan semmosta kivaa vapaata tekemistä.


-Kohti peruuttaminen yep. Osaa.

-Odota-käsky. Osaa. Harjoitellaan siihen suuntaan että voin kiertää hevosen. Nyt osaa odottaa vain kun kävelen selkä edellä kohtisuoraan tai hieman viistoon pois. Rauhoittumista ja odottamista hyvällä asenteella on tarkoitus lisätä myös provosoivien liikkeiden harjottamisen yhteyteen.

"odota"
-Pusun antaminen. Osaa. Harjoitellaan pikemminkin ärsykekontrollia eli sitä ettei tarvi tuoda sitä turpaa kiinni naamaan niin usein..

pusipusi

-Kumartaminen (kummallekin polvelle erikseen). Osaa niin hyvin, että mietin jatkoa. Joko jätän kumartamisen kokonaan pois ja alan opettaa front crunchia, tai sitten alan opettaa kumartamista ilman, että autan jalan kehon alle. Todennäköisempi vaihtoehto on ensimmäinen, sillä arvelen, että tarvisin raippaa toisessa vaihoehdossa jolloin menis taas sekaisin espanjalaisen käynnin kanssa.

30.9.2013

-Front crunch. Ks. aiempi kohta kumartaminen. Tätä on koitettu talvella 2013 mutta se jäi pois.

front crunch

-Asetus ja taivutustyöskentely maastakäsin. Ihan hirveän vaikeaa edelleen, yksi vaikeimmista jutuista meille, mutta selvästi idea löytyy välillä. Kun tälle antaa aikaa, niin luulen että se pikkuhiljaa kehittyy siitä. Tätä opetellaan lähinnä käynnissä, mutta pieniä pätkiä ravia olen ottanut nyt myös pikkuvoltilla, jolla ei onnistu ravata suorana. 

vapaana asetusa ja taivutusta sisälle
-Lapamerkin siirtäminen raipalla toimivaksi. On onnistunut melko hyvin, eli voin pyytää sisäjalkaa töihin ja/tai astumaan ristiin myös etänä. Aiemmin tämä merkki toimi vain sormella lapaa koskettamalla. Oleellista on ollut saada hevonen tajuamaan ettei kyseessä suinkaan ole eteenpäin ajava apu.
uusi raippamerkki kesällä 2013

-Takajalalla alle ristiin astuminen. Toimii ja osaa, mutta kontrollia voisi olla enemmän sen suhteen milloin aloitetaan ja milloin lopetetaan. Joskus käy nimittäin niin että ei tarvi kuin nostaa etusormi niin hevonen lähtee väistämään puoli kierrosta oikeaan ja sitten puoli kierrosta vasempaan. Malttia siis tähän hommaan! Jostain syystä tämä on esittäytynyt jokseenkin provosoivana pyyntönä.

takajalka astuu alle
-Etu- ja takaosakäännökset. Ks edellinen kohta, niistä elementeistä nämäkin syntyvät. Enimmäkseen on opeteltu takaosakäännöstä, mutta minusta tuntuu ettei ne mene täysin niiden sääntöjen mukaan jotka ratsastaessa asetetaan. Esimerkiksi asetus on helposti liikkeestä poispäin takaosakäännöksessä sillä pää on helposti sinnepäin missä minä olen.  Täytyisi ottaa joskus ohjat avuksi kun viitsisi ja katsoa miltä liike sitten näyttää.

takaosakäännös toiseen suuntaan


hieno etusten ristiastunta



-Pistä pää alas. Osaa.

"saisko syödä edes ihan vähän??"


Suurimman osan postauksen kuvista ja osan videoista on ottanut Taru -kiitos!


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Rakas Joulupukki... eli varusteunelmia!

Ykköstoive- Sopiva laatusatula

Merkkiä en luonnollisestikaan osaa sanoa, mutta aina voi haaveita olla. Meille on tulossa satula-auto parin viikon päästä, kenties sieltä löytyy sopiva. Laatusatula siksi, että olen aikani hypistellyt noita halpiksia ja olen tullut siihen lopputulokseen että yritän olla haksahtamatta semmoiseen enää toista kertaa. Jokainen laatusatula tuntuu ihan erilaiselta kuin halpikset, epäsopivinakin ne asettuu kivasti selkään eikä kekota mihinkään suuntaan. Satuloita tutkiessa on vastaan tullut varsin kutkuttavia vaihtoehtoja, joista päälimmäisenä on Stübben ja jo vähän ohimenneenä ihastuksena Strada.

Stübbenin yleissatula

Esimerkki stübbenin yleissatulasta Genesis VSD, kuva lainattu täältä


Stübbenin satuloita on paljon eri hintaisia, 1400 eurosta noin 2000 euroon, hinta-laatusuhde siis on stübbenissä kohdallaan. Malleista kelpuutan mikä tahansa vaan hevoselle sopii, värinä tietysti ebony eli tummanruskea. Vaikka olen alkanut uuden riimumme myötä lämpiämään vaarallisen paljon tuohon vaaleanruskeaankin.


 Satulan voisi lisäksi hankkia uudella biomekaanisella rungolla eli equi-soft-ominaisuudella.

Uusi stübben innovaaio: equi soft-runko. Kuva lainattu täältä

Esitteessä kerrotaan seuraavaa equi-softista (vapaa suomennos: )

"Biomekaaninen runko parantaa ilmanvaihtoa hevosen selässä ja välttää näin lihasten ylilämpöä."
Biomekaanisessa rungossa on kaksi osaa, se lisää liikkumavapautta ja helpottaa hevosen selkään kohdistuvaa painetta samalla kun se mukautuu ratsastajan liikkeisiin.

Alkuperäinen teksti englanniksi:
"The exclusive BIOMECHANICAL TREE improves aeration around the horse’s back, aiding in avoiding overheating muscles." "The SEAT OF THE BIOMECHANICAL TREE is divided into TWO PARTS, facilitating freedom of movement and relieving pressure on the horse’s back while adapting to the riders movement."


equi-soft-satula. Kuva lainattu täältä
Biomekaanisen istuimen hinta 300€ satulan hinnan lisäksi. Olen aivan älyttömän innoissani että näin perinteinen satulanvalmistaja kuin stübben on tehnyt tällaisen ratkaisun satulan runkoon. Olisi aivan huippua päästä tarkastelemaan biomekaanista runkoa livenä.


yleismalli. kuva lainattu täältä
Yleismalli, satulan hinta on uutena 2800€ + sovituskulut. Satula on aivan liian kallis, ja olen jo oikeastaan luopunut koko haaveesta. Mielenkiintoni tässä satulassa herättivät sen paneelit, jotka muotoutuvat hevosen selän mukaan. Stradan sivuilla kerrotaan, että "Sen vahvuutena ovat ainutlaatuiset lämpöön reagoivat paneelit, jotka muotoutuvat joka kerta uudelleen hevosen selän mukaan ja palautuvat ennalleen, kun satula riisutaan. Myös monet ongelmaselkäiset hevoset ovat löytäneet sopivan ja paikallaanpysyvän satulan STRADAn viidestä runkomallista. Runkomallit poikkeavat toisistaan niin pituuden, leveyden kuin kaarevuudenkin suhteen."


Täysin tarpeettomat tällä listalla, mutta niin ihanat..

 
kuva täältä

-- satulahuovat. Onhan se todettu jo aiemmin, ettei nettikaupoissa pitäisi surffailla. Jos en olisi surffannut, en tietäisi että stübben myy satulanmuotoisia satulahuopia. Kieltäydyn ehdottomasti ottamasta asiasta lisää selvää. Näin jo jossain ihanan kuvan jossa oli rivissä kaikenvärisiä satulanmallisia huopia.

Ainiin! Ja mistä lähtien olen fanittanut ylipäätään satulanmallisia huopia? Vielä vuosi sitten harmittelin ostaessani BF-Londonin, että kun siihen ei saa ees nättejä neliöhuopia kiinni. Ja nyt kadun karvaasti, etten tilannut esimerkiksi Mattesin lammaskarvahuopaa satulanmallisena. Minunkin mieltymykseni siis muuttuvat toisinaan.

kuva lainattu täältä


Satulahuovat ovat kuuluneet siihen varusteryhmään, joita kohtaan minulla ei ole ollut mitään kummempia tunnelatauksia. Mutta kun näkee toinen toistaan upeampia teknisesti toteutettuja hengittäviä huippuhuopia niin kyllä kovimmankin sydän pehmenee.

Yritän taistella viimeiseen asti ja unohtaa huovat ihan kokonaan, ja elää kuten tähänkin asti. Ei huopia! Ne vie vaan kaiken tilan!

10.10.2013

Suitsitarvikkeet


Stübbenin letitetty otsapanta

kuva lainattu täältä

Tämä on pitkäaikainen haaveeni ja olin ostaa tämmöisen jo ostaessani meidän stübbenin suitsia. Passeli koko cob-suitsiin ois tietysti cob ja väri ebony. Panta maksaa esim täällä 40€.

Stübbenin hackamoren remmit. Suitset olisi täydelliset kera LG:n kun turpa- ja leukaosakin ois stübbeniä. Väri jälleen ebony. En ole vielä keksinyt kuinka turhamainen toive tämä on, ottaen huomioon että LG:n oma turpaosa kera leukahihnana toimivan alaturpiksen toimii aivan hyvin. Toivoisin kuitenkin turpaosan olevan pehmeämmän ja jos kerran ostan hackamoren turpaosan, eikö olisi luonnollisinta ostaa juuri stübbenin turpaosa? Hinta on esimerkiksi täällä noin 73€.


Ulkoloimi

Bucas power turnout, kuva lainattu täältä

Tarvittaisi vedenpitävä ulkoloimi jota voisi käyttää mahdollisimman laajasti eri lämpötiloissa. Vaihtoehtoina mielessä on ollut:

Bot-loimi
-Rug misty 110g olisi ollut täydellinen ja kyselin sitä englannista asti bot-valmistajalta, joka kysyi sitä ympäri englantia jälleenmyyjien varastoista  mutta ainottakaan loimea ei ollut jäljellä ja mallin valmistus on lopetettu. Vastaavaa odotellessa..

BucasPower turnout extra
Bucasin mallivalikoima on siihen tottumattomalle vielä varsin sekava, mutta ei se estä haaveilemasta superteknisestä  Power turnoutista. Loimi, jota voi käyttää plussakeleistä jopa miinus 25 asteeseen, ja jopa kostealla hevosella. Alennuksessa 269€ + lisämaksu kaulakappaleesta.


laiska kerjäysilme 10.10.2013

Mitäs hevosenhoitajalle?


Jouhikoru
Oman hevosen jouhista tehty koru. On aivan selvää kenen kanssa olen naimisissa, eikö tämän kunniaksi voisi pistää sormuksen tilaukseen?

nannasalmi.com Sormus voisi hyvin olla tämmöinen


esimerkki rannekorusta, kuva lainattu täältä


Ratsastushousut
Jopa reilu 10 vuotta palvelleet ratsastushousut sanoivat sopimuksen irti. Juuri kun sain paikattua lahonneeseen kankaaseen ilmestyneen reiän, niin niistä meni vetskari. Kakkoshousut palvelee, mutta ne on ostettu talvea varten ja numeroa liian isot... henkselit on käyny mielessä enempi kuin kerran (vyötä en osaa käyttää).

Kengitysesiliina
On myönnettävä että kavioita vuoltaessa raspi ottaa välillä osumaa ratsastushousuihin joten jos ja kun hankkisin uudet ratsastushousut, olisi kiva olla olemassa myös jonkunlaiset chapsit vuolupuuhiin. Epäilen vain ettei minulla kuitenkaan ole tilaa säilyttää noita, joten täytyisi bongata jokin kevytesiliina joka mahtuisi pieneen tilaan.

Ranteita suojaavat vuoluhanskat ja puukon teroitin (jolla voi teroittaa niin pientä miniluuppiakin kuin normipuukkoa) oisi kivat, mutta toistaiseksi on pärjätty ilmankin.


tarhailua 10.10.2013
Olen myynyt jo todella paljon tarpeetonta tavaraa (omaa tavaraa sekä hevostavaraa) kerätäkseni rahaa seuraavaan isompaan ostokseen, joka todennäköisesti on satula. Olen myynyt mm. 2 vanhaa loimea, simple bootsit, tietsikkalaukun, kannukset.. ja ihan hyvässä vauhdissa ollaan, 230euron arvosta on jo realisoitu rahaa, myös alle 5 euron pikkutavara tekee oman osuutensa ja kirpparipöytää pistetään myöskin pystyyn.

syyspuu 8.10.2013


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Mitä posti toikaan -Ratsastuskouluun! Alkeiskurssi aikuisille



Keväällä blogeissa kiersi runohaaste, jonka minäkin toteutin. Ilokseni runoni pääsi painoon ja ilmestyi tunnelmarunona uuden aikuisten alkeisoppaan alussa. 


Minullekin sitten kolahti postiluukusta tuo kirjanen "Ratsastuskouluun! Alkeiskurssi aikuisille". Olipa iloinen yllätys ja erittäin ilahduttavaa nähdä oma runo oikean kirjan sivulla. 

Kirjan kansi
kirjan takakansi


Kirja on Arja Huttusen tekemä. Hän pitää Horseforte- ratsastuskoulua Tampereen ratsastuskeskuksessa. Kirja on alkupaketti aikuisena ratsastuksen pariin haluavalle, kera kuvien ja havainnollistavan dvd:n.
kirjan mukana tulee dvd

syksyn väriloistoa 8.10.2013
8.10.2013


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Suorittamattomuus veikin hyvään suoritukseen

Säihkysilmä-ilme 8.10.2013
Koitti ensimmäinen päivä talvitallilla. Siellä Skini tökötti tarhassa melkeen kuin ei poissa oltaisi oltukaan. Olin iloinen siitä, etteivät jalat olleetkaan kuin impparijalkaisen tukkijalat. Viime vuonna meni pidemmänkin aikaa, että kroppa tottui seisomiseen ja jalat pysyivät taas kuivina. Olihan niissä nestettä nytkin, mutta ei paljon. Häntä oli hangattu, niin että huolella kasvatetuista jouhista lähti tukko veke, nahka ei sentään mennyt vereslihalle. Karsinassa on vissiin taas motivaatiota hankailla.

hangattu häntä talliyön jälkeen 8.10.2013

Muutto näkyy kuitenkin selvimmin siinä, että hra villihevonen ei halua sisälle tarhasta ja se jopa vähän hätääntyi joutuessaan karsinaan. Se jopa hirnahteli sieltä perääni. Tälle nämä "äänimerkit" ovat verrattain harvinaisia, tämä on aika hiljanen kaveri yleensä. 


Oli kaunis aurinkoinen ja lämmin aamu ja ajattelin käyttää tyhjää kenttää hyväkseni ja päästää hirnakan siihen juoksemaan ennen hieronta-aikaa (joka meni hyvin, "ei jumeja, jatka samaan malliin"). Huomasin heti, että pehmeä hiekka houkutti hevosta piehtaroimaan eikä paljon tarvinut vihjasta kun polle jo kävi maate. Nousin selkään ja se nosti minut ylös. Olin tosi ylpeä siitä, kehuin mahdottomasti ja jatkettiin irtojuoksutuksella.

ihanaa piehtarointia 8.10.2013
Seuraavaksi pistin hirnakalle kaulanarun ja köysiohjat riimuun, pudistelin selkää hiekasta ja nousin takaisin selkään. Tarkoitus oli hieman jatkaa verryttelyä selästä, asetella ja taivutella. Olin aivan äimistynyt kun kaikki tuntui sujuvan. Sama keveys jatkui kuin maatemenossa ja "ylösnousussa". 

tämän kertainen ratsastusvarustus, suoraan tarhasta haettu hevonen
Mieli oli hyvä. Pyysin käynnissä läpi asetusta, pientä avotaivutusta, pohkeenväistöä. Ja kaiken se teki mitä pyysin. Ajattelin kokeilla pikku pätkän, miltä ravi tuntuisi. Ja sekin onnistui, pompotti, mutta pystyin istumaan. Tuossa vaiheessa olin aivan onneni kukkuloilla ja päätin vielä kokeilla, mitä tapahtuu jos otan yhden laukannoston kumpaankin suuntaan. Käytin kesäisellä tunnilla oppimaani lonkan asentoa, ja kas, syntyi oikein kaunis, kevyt, pyöreä ja ponteva laukannosto käynnistä. Otin heti takaisin käyntiin ja kehuin valtavasti. Keräsin rohkeuteni ja kokeilin vielä toista suuntaa. Ja se onnistui! Pari askelta upeaa laukkaa, otin pysähdykseen, kehuin ja tulin alas. Tämä oli toinen kerta ikinä kun kokeilin laukkaa ilman satulaa, ensimmäinen kerta oli kesällä jolloin se onnistui vain toiseen suuntaan.

sievä pieni ponihevonen
Siis mitä loistavampia hetkiä harjaamattomalla hevosella, ilman paineita ja tavoitteita! Kaikki tapahtui jotenkin omalla painollaan, spontaanisti tilanteesta käsin.  Nyt olisi ehdottomasti pitänyt olla piilokamera käynnissä, sillä ei tämmöinen voi ihan heti toistua. Tämä kantaa eteenpäin monta kuukautta!

8.10.13 Nälkäinen villihevonen etsimässä ruokaa syksymaisemassa

Kyllä tää ihan maistuu


Maastolenkillä on mukavaa