Historia



Varsa-aika 

Lady Emcora ja Skinin sisko

Skinny syntyi 11.5.1996. Kuvassa on sen emä toisen varsan kanssa, mutta näky oli kutakuinkin sama Skinnyn syntyessä. Minä olin tuolloin 10 vuotias ja aloittelemassa hevoselämääni ja kävin katsomassa Skinnyä sen ensimmäisenä kesänä. Muistan hämärästi laitumen, jolla Skinny oli emänsä kanssa ja muistan, että sekä emä että varsa olivat tosi tummia ja että varsa oli suloinen. Skinnyn ensimmäisen vuoden aikana kävin katsomassa sitä vain pari kertaa, mutta hieman useammin aloin käydä joskus vuonna 1997.

Skinny kesällä 1998

En vielä paljon osannut hevosten kanssa tehdä, mutta sain tehdä pieniä juttuja; harjata, taluttaa, laittaa varusteita päälle, olla mukana kun sitä ohjasajettiin ym. Ja kun Skinnyä ajettiin talvella, sain istua kyydissä kun mentiin pitkin kyläteitä. Se oli tosi hauskaa, mutta kylmää touhua. Kävin tallilla suhteellisen harvoin, sillä se sijaitsi aika kaukana kotoamme. Skinny sai varttua pihattolaumassa ja elää maalaistilalla, jossa oli hyvät tilat hevosille. Sillä oli kaverina samanikäinen ja sukuinen toinen orivarsa, jonka kanssa ne olivat parhaat ystävät. Se sai siis viettää onnellisen lapsuuden kasvattajallaan.
Kuin kaksi marjaa, ystävykset kesälaitumella

Hyväntuulinen varsa










Skinny kavereineen juoksi aina vastaan kun niitä huudettiin. Jos ne eivät olleet näköpiirissä kuului ensin kavioiden töminä kun ne spurttasivat. Tässä Skinny ehtinyt ensin ja kaveri jäänyt jälkeen.
Skinny on tottunut maatilan elämään; laidunsi aikanaan myös lehmien kanssa samassa laitumessa :). Oripojalla on tässä päässään sille ostamani ensimmäinen sininen riimu :)



Ensimmäinen uusi koti ja omistaja

Skinny 21.11.1998


Marraskuussa 1998 sain tietää kasvattajan myynti-aikeista. Olin tietysti tosi surullinen. 16.11.98 se oli sitten myyty. Olin hyvin määrätietoisesti päättänyt, että en tästä hoitohepasta luovu, vaan menin uudelle tallille sitä katsomaan ja hoitamaan 21.11.1998.

Ikävä on ollut -halataan

Ensimmäinen ihminen joka varsan selässä kävi

Huolellinen harjaus käynnissä


Sieltä se myytiin jo niin pian eteenpäin, että viikon päästä minua odotti uudella tallilla tyhjä karsina. Vuoden 1999 alussa kävin uudella omistajalla Suonenjoen ratatallilla sitä hoitamassa, mutta sieltä Skinny vietiin jo pian Ruotsiin valmennukseen. Minun kannaltani hyvä käänne kuitenkin tapahtui, kun Skinnyn etupolvet alkoivat reagoimaan treeniin ja niistä leikattiin keväällä 1999 irtopalat Suomessa ja Skinny sai jäädä myös toipumaan Suomeen. Näin rakkaan hoitoheppani siis jälleen kesäkuussa 1999.

Kesäkuu 1999



Hieno poika tulee vastaan

Tämän omistajan aika olikin meidän kulta-aikaa, sillä minut otettiin hyvin vieraanvaraisesti vastaan pitkän matkan päähän ja sain Skinnyn lisäksi hoitaa montaa muutakin ravuria. Opin tuona aikana valtavasti hevosen ja tallin hoidosta. Kävin kesän aikana useampana kertana, ja viivyin kerralla aina useamman päivän -niin paljon kuin oli mahdollista.

Yhdessä kesällä 1999. Hieno 3vuotias oripoika <3

Käytävällä harjauksessa


Kutittaa- aitaan on hyvä hangata. Tuossa aitauksessa vietin toisinaan aikaa sen kanssa tappaen paarmoja, ja oripoika osasi arvostaa sitä -siirtyi aina siten että minun oli helppo löytää verenimijät.

Oriaidat on tarkoituksella tehty metrin välein. Mutta onhan se ihanaa päästä vähän toisen kanssa kosketuksiin -ja ette usko miten pörhäkkänä olivat! Oikealla hevonen Hornet Garden, oikein mukava Skinnyä vanhempi orii.
Tutustuimme taluttaen kaikkeen varsan mielestä hiukan pelottavaan tai erikoiseen..

"Se on auto. Enpä ole näin lähelle päässyt tutkimaan ennen!"

"Hui! ämpäri!" Ja koska olemme -99 vuoden kuumassa kesässä voi 3-vuotiasta orivarsaa hyvinkin talutella pelkät lipokkaat kenkinä :D.

Syksy 1999
Koulun alkaessa syksyllä oli tietysti aina hankalampi päästä lähtemään niin pitkän matkan päähän, mutta nautin aina sitäkin enemmän tallilla olosta, kun sinne pääsin.

Syksyllä 1999
*pusu* Syksyllä 1999

Syksyllä 1999 -hieno musta orii




Talvi 1999-2000

Talvisaikaan hyödynsin viikonloppuja ja koulun työharjottelujaksoja tallilla käynnissä.

Talven 2000 harvinainen ja ainot yhteiskuva, päällä tallinomistajan suuri ja lämmin takki.
Valmis lenkille, niin valjastuksen kuin ilmeenkin perusteella


Sieltä se "mörkö" kaartaa tallipihalle lenkin jälkeen

Kurkkaa karsinasta, aina yhtä uteliaana ja positiivisena. Helmikuussa 2000

Helmikuu 2000



Kuvasin etusia kun etupolvet olivat vielä helmikuussa 2000 aika turvonneet edelliskevään leikkauksen takia.


Kevät 2000



Hiitillä

Piehtarointi puhtaissa puruissa- ihanaa!

Kesä 2000

Olin hoitamassa Skinnyä Mikkelin raveissa 9.6.2000. Ja 10.6. jäi viimeiseksi kerraksi vuosiin, kun näin rakkaan heppani, sillä se myytiin Ruotsiin heinäkuussa 2000. Olin kertakaikkiaan surun murtama. Rukoilin, että olisin saanut sen omakseni, mutta se ei ollut mahdollista. Olin menossa Ruotsiin hoitamaan sitä, mutta Skinny myytiin pian toiselle tallille, ja pian kadotin yhteyden sen elämään. Saatoin vain seurata Svensk Travsportin sivuilta sen elämää. Ikävä oli valtava. Olin toki tiennyt, että aina on se vaara, että se myydään eteenpäin, joten jokaisella kerralla tallilta lähtiessäni halin oripoikaa perusteellisesti ja hyvästelin sen. Vannoin, että etsin sen vielä käsiini ja ostan sen itselleni.

Viimeistä kertaa yhdessä raveissa 9.6.2000, Mikkeli

Voittaja Mikkelissä 4.7.2000


Omistajat ja kodit Ruotsissa
Ruotsissa Skinnyllä oli 4 omistajaa vuosien 2000 ja 2003 välillä. 2002 jälkeen se ei ole kilpaillut, eikä sen jälkeen sille ei tehty virallisia omistajanvaihdoksia, mutta arvioni mukaan sillä on ollut 1-2 omistajaa 2003-2006 vuosina. Vuotena 2006 sain yhteyden sen omistajaan, ja kävimme kirjeenvaihtoa. Omistaja kertoi Skinnyn voivan hyvin ja olevan yhä sama rakastettava itsensä, se oli ollut tuolloin heillä n. 3 vuotta eli n. 2005 alkaen. Omistaja oli maastoillut ja hypännyt pieniä esteitäkin tuolloin. Oli todella mahtavaa saada hyviä uutisia ja kuulumisia 6 vuoden jälkeen! Se oli toiminut tuossa perheessä jo pitemmän aikaa ratsuna ja se oli myös ruunattu. Oloni helpottui kun tiesin sillä olevan asiat hyvin.

Ruotsin kodissa 2006


Kadotin kuitenkin yhteyden sen omistajiin sen jälkeen kun toivotimme toisillemme hyvää joulua 2006. Omassa elämässäni koitti myös uusi aika, opiskeluaika, kun aloitin yliopisto- opinnot syksyllä 2007. Vierähti toiset 6 vuotta ilman kuulumisia Skinnystä ja epäilin jo, liekö hevonen olisi enää hengissä.

Aloin etsiä sitä jälleen maaliskuussa 2012 ja tulokset ylittivät kaikki odotukseni. Löysin sen ylläpitäjän blogin kuvineen kaikkineen. Yhtäkkiä silmieni eteen rävähti kuvia (alla), jotka huusivat hyvää oloa ja elämäniloa! Mukana oli myös muutamia irtohypytysvideoita. Rakkaasta hepsukastani oli tullut oikea ratsu ja sillä oli ihminen joka silminnähden rakasti sitä. Lähetimme lukuisia sähköposteja ylläpitäjän kanssa huhtikuusta alkaen, vaihdoimme ilolla kuulumisia yhteisestä ystävästämme. Selvisi myös pian, ettei ylläpitäjä voisi jatkaa enää ylläpitosopimusta, eikä omistajallakaan olisi aikaa -eli Skinny olisi jälleen myynnissä.

(c) Melander

(c) Melander

(c) Melander


(C) Melander

Jälleennäkeminen toukokuussa 2012

Ensihali 12 vuoden jälkeen

Järjestin aika pian ylläpitäjän löytymisen jälkeen itseni Ruotsiin. Kohtasimme jälleen 16.5.2012 -12 vuoden jälkeen, huh! Jälleennäkeminen oli herkkä, tuntui uskomattomalta olla siinä yhdessä niin monen vuoden jälkeen. Skinny nuuhki ja oli sen oloinen, että tunnisti minussa olevan jotain tuttua, mutta ei varmaan muistanut ihan, mistä olen tuttu. Sen elämässä on ehtinyt tapahtua niin paljon kaikkea. Se ajoi toisen hevosen viereisessä tarhassa kauemmas kuin sanoen "tämä on minun ihmiseni" ja palasi taas korvat hörössä luokseni "mihis me jäätiinkään, ainiin, rapsutteluun".

Vietin Ruotsissa Skinnyn kanssa aikaa reilu viikon ja tuona aikana ehti jo mukavasti löytyä uudelleen yhteinen sävel. Tästä ajasta voit lukea tarkemmin välilehdestä "ostoprojektin koeaika".  Ostamispäätös tuntui yhdeltä elämäni parhaista päätöksistä. On se niin herttainen olento, ja mitä kilteimmät silmät :).

Astuminen kavioliittoon
Postaus matkastamme suomeen

Miten Skinny päätyi vuoden 2006 omistajilta, joihin olin yhteydessä, tuohon paikkaan, jossa jälleennäkeminen oli 2012? 

Skinnyn perheessä oli tapahtunut joskus 2007 niin suuri onnettomuus, että sen johdosta Skinny tallikavereineen oli jäänyt hoitamatta, ne molemmat ehtivät laihaan ja surkeaan kuntoon, mutta ne oli pelastettu ilmeisesti melko pian. 

Skinny heinäkuu 2007

Sain yhteyden tähän henkilöön, joka oli pelastanut sen luokseen. Hän kertoi, että se vietti hänen luonaan kesän saaden lihaa luitten päälle ja hyvää hoitoa ja liikuntaa. Tältä pelastajalta nykyinen omistaja-perhe oli sen ostanut kesällä 2007. Heillä Skinny oli ollut lasten ratsuna 2007-2008/2009 ja heiltä se oli päätynyt ylläpitoon tälle tytölle joka piti siitä valtavasti. Ylläpidossa se oli siis ollut n. 3 vuotta; 2008/2009- 2012.

Voidaan siis laskea, että Skinnyllä on ollut 16 vuoden elinaikanaan ainakin 10 omistajaa, ja vielä useampi ihminen elämässään; valmentajia tai hoitajia. Aikamoinen elämä! Ja silti se on pysynyt tasapainoisena ja kilttinä. Varmaan heppaparka oli ajatellut, että saisi olla ylläpitäjän luona aina. Mietin ennen Suomeen tuontia, että pitkä matka ja kuvioiden muutos voisi nostaa vaikka mitä traumoja pintaan. Noin pitkän matkan se oli kuitenkin matkustanut ennenkin, sehän oli viety 3 kertaa Suomi-Ruotsi-väliä; Suomesta Ruotsiin, Ruotsista Suomeen ja takaisin Ruotsiin ja useampia lyhyempiä muuttomatkoja puhumattakaan kaikista kisamatkoista. Toisaalta se oli siis elämässään tottunut matkustamiseen, mutta toisaalta myös varmaan muuttamiseen väsynyt, ainakin niin luulisi. Varauduin siihen, että kuvioiden vaihdos tulisi vaatimaan totuttelunsa. Minun luotani sitä ei enää myydä kenellekään, jos se on vain minun vallassani. 

Menneisyyteen liittyviä postauksia:
Välähdys menneestä
Välähdys menneestä, osa 2: Hevosen ostaminen alkaa varusteista?
Skinnyn elämä kokokuvina

17 kommenttia:

  1. Aivan ihana tarina teillä! <3

    ..ja aivan ihanaa omistautumista yhdelle hevoselle, se pääsee kyllä mahtavaan loppuelämän kotiin ja varmasti parhaaseen mitä maa päällään sille kantaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :), mukava kuulla. Kiintymys ja ilo on tosiaan suuri. Jännittävää olla myös ensimmäisen oman hevosen omistamisen kynnyksellä!

      Poista
  2. Aww, melkein tuli kyyneleet silmään :'3 Ihana tarina. Tämä on vissiin se sama mikä on Toisinhevostelijoiden foorumilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samahan se, aloitin kirjoittelun tästä tosiaan siellä foorumilla kun oli menossa pohdinta ostosta ja koko projekti oli aluillaan :). Sieltä sitten jatkoin ja osin myös siirsin kirjoittelut tänne blogiin :). Muistan sinun nimimerkkisi foorumilta :), etenkin mieleen on jäänyt järkevät (tai mielipideasioista kun on kyse niin minun mieleen olevat) raudattomuus-mielipiteet, etenkin kuolaimista :). Nyt vasta tajusin että teilläkin on blogi! Minulta on jäänyt foorumin selailu nyt vähemmälle ihan ajan puutteen takia, keväällä suunnilleen "asuin" siellä ;).

      Poista
    2. -Niin ja kiitos paljon kommentistasi, hauska nähdä sinutkin "täällä" (ihan kuin blogi olisi jokin paikka?? ;) )

      Poista
  3. Meidän blogi on niin tuore ettet ole kauheasti myöhässä :D Yritän jatkaa järkevillä kuolaimettomuuspohdinnoilla myös siellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä :). Kun kuolain-asiaa erityisesti nyt pohdin -että pystyykö jatkamaan riimulla jne :D.

      Poista
  4. Kyllä tuli tippa linssiin ja veti hiljaseks, aikamoinen tarina! Ite olisin varmaan jo luovuttanu monet kerrat. Voin vaan kuvitella sen jälleen näkemisen riemun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla ja kiitos kommentistasi. Pitää sanoa että itselläkin menee kylmät väreet kun muistelen niitä vanhoja aikoja ja katson kuvia. Ja tuo jälleennäkeminen oli kyllä kuin ihme :).

      Poista
  5. Voi miten ihana tarina teillä on! Ei voi uskoa että tällaistä oikeesti tapahtuu! Ihan tulee kyyneleet silmiin. Toivottavasti teillä on vielä monta ihanaa vuotta yhteistä aikaa edessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeitä tapahtuu elämässä, kukapa olisi tosiaan uskonut ( -paitsi minä 12 vuotta sitten ;) ). Minäkin toivon että meillä olisi vielä paljon edessä. Kiva, että löysit tänne ja kommentoit :)

      Poista
  6. Tuli ihan kyyneleet silmiin ku tätä luki. Tosi ihana tarina jolla onnellinen loppu. Tästä tuli heti mieleen entinen lämppäri hoitsuni joka lähti uudelle omistajalle ja rupesin sitä viime vuonna etsimään ja löysinkin sen ja vaihdoin omistajan kanssa kuulumisia. Huonoksi onneksi hoitoheppani oli sokeutumassa ja he olivat laittamassa tästä syystä sitä sitten heppa taivaaseen. Minäkin pikku tyttönä silloin vannoin, että olisin tämän vielä ostanut itselleni, mutta toisin kävi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos kun kommentoit ja mukava jos pidit :). Minkä ikäinen tämä entinen hoitohevosesi oli? Olipa harmi että hän ehti lähteä ennenkuin ehdit hänet saada omaksesi :(. Oli varmasti kuitenkin hyvä saada kontakti sen omistajiin kun se vielä oli hengissä, vaikka sitten heti saikin huonoja uutisia.

      Poista
    2. Kyllä se oli mukava saada silti siitä tietoja vaikka ne eivät hyviä olleetkaan. :) Ja hoitohevoseni oli vuoden nuorempi kuin skinny syntynyt vuonna 1997.

      Poista
    3. Okei, harmi että kävi niin.

      Poista
  7. Voi että, onpa teillä melkonen tarina! Meinas ihan tulla tippa linssiin siinä kohtaa kun tapasitte niin pitkän ajan jälkeen taas. Jäänpä seurailemaan, mulla on viellä paljon luettavaa teidän touhuista! Ihania hevoshetkiä teille molemmille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, mukava kuulla että jaksoit lukea :), tervetuloa vaan tänne :D
      T. Bessie kirjautumatta googleen

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.