Shining shings! -loistobootsit

Kuten viimeksi kirjoitin, meille tuli Ruotsalainen uusi bootsi merkiltään "Shings". Kokemukset ovat erittäin hyvät, eikä vain sen takia, että sain vuoluhanskat kaupan päälle..

Uudet vuoluhanskat

Shingsit ovat kaikista laadukkaimman tuntuiset bootsit joita olen näpeissäni pitänyt. Mielestäni ne muistuttavat paljon Easyboot Glovea, josta pidän todella paljon. Vielä ei ole kokemusta siitä, miten kauan nämä kestävät kulutusta ja käyttöä, mutta ensikokeilujen perusteella voin suositella näitä bootseja lämpimästi. Näiden malli on "Shings basic trainer vinter"

Shingsien ominaisuuksia:

• Lesti on täydellinen Skinin soikealle kaviolle.

Takasissa on koko 10, etusissa koko 11

• Pidon talvipohjaan antavat sekä hokit, että ulkopohjan muotoilu. Hokit eivät ymmärtääkseni ole vaihdettavissa. Olisiko sitten niin, että kun hokit ovat kuluneet niin töppöset ovat loppu muutenkin. Rautakengällisillä hevosillahan hokit kuluvat 24/7, kun taas nämä hokit kuluvat vain liikutuksen ajan, se kompensoinee hokkien kestoaikaa.

• Bootsin pehmeä takaosa käännetään alas kuten easyboot glovessa, kavio laitetaan varvas edellä kenkään ja jalka laitetaan maahan ja nostetaan pehmeät osat ylös paikoilleen. Tämä kaikki siis samoin kuin easyboot glovessa, paitsi vasaraa ei tarvita. 

• Erona Gloveihin Shingseissä on  3 kiinnitysremmiä, yksi kummallakin sivulla ja varpaalla, joiden räpeltäminen oli ihan yhtä vaikeaa kuin kaikissa uusissa bootseissa. Nylonremmeihin kaipaisin saman ratkaisun kuin Equine fusioneissa -niissä nylonremmien päässä on lenksut joista remmit saa kiristettyä vaikkapa kaviokoukulla.

Equine fusionin nylonremmeissä on kätevät lenkit kiristystä varten, näitä kaipaisin myös shingseihin

•  Vuohisen ympäri tulee leveä tukeva tuplatarra

•  Vuohisen ympäri tuleva osa on joustavaa ja pehmeää, paljon pehmeämpää kuin gloveissa tai equine fusioneissa. Sivujen nylonremmit yhdistyvät kuminauhaan vuohiskuopan takana. Istuvuus on todella hyvä. Tämä on ilmeisesti yksi syy sille, mikseivät bootsit olleet täynnä lunta tai miksei vuohiskuoppaan päässyt muodostumaan testiajolla ikäviä lumikökkäreitä, vaikka testiajot on tehty niin että koko bootsi uppoaa lumeen joka askeleella. Epäilen että pehmeät ovat tulevat kestämään huonommin käyttöä, mutta senkin aika vasta näyttää.

• Sisäpohjassa on joustavia nystyröitä, jotka mitä ilmeisemmin parantavat bootsien istuvuutta, imitoivat hevosen kavion pohjaan tavallisesti pakkautuvaa likaa(?) ja estävät lonksumista. 
• Pohja on kumimainen aivan kannoille asti ja kumipohja ja neopreeni yhdistyvät toisiinsa lähes saumattoman pehmeästi. Toisin kuin gloveja ensi kertaa kokeillessa, näitä pukiessa ei hetkeksikään tullut semmoinen olo että "miten tuo sauma ei voi olla hiertämättä".

tämä siis sama kuva kuin edellä mutta tässä näkyy useampi asia

• Nähtäväksi jää, kauan nämä kestävät soljiltaan ahdasliikkeisellä hevosella. Alla olevaan kuvaan on merkitty sivusolki, joka on siis samassa kohtaa myös sisäpuolella. Pieni hivutusliike tuohon solkeen muutaman kerran aikana ja solki on entinen? Se jää nähtäväksi. Silti, olen todella tyytyväinen ostokseeni!

Jos vielä löytyy joku joka haluaa seurata meitä facebookissa, niin laitetaan vielä se tiedoksi; eli hakusanalla Skyfighter pitäisi löytyä blogin facesivut :)

Tulossa: Shings -bootsit!

Shings päältä

Skinin uusimmat talvikengät on tilattu, meille tulee uutuusbootsi Shings. Shings on hevosen talvikenkäinnovaatio Ruotsista. Innolla odotan koon ja mallin lopullista sopivuutta. Tarpeen tullen bootsien eteenpäin myynnissäkään tuskin tulee ongelmaa kun kyse on uutuudesta. Näitä olen kuolannut jo pitemmän aikaa ja nyt se on kokeiltava.

Shings sivulta

Shingsien hokit

Kuvat on lainattu jälleenmyyjän Wammalan tilan sivuilta, joka tuskin pahastuu pienimuotoisesta mainonnasta ;).

Millainen oli vuosi 2014?

Skini tarhassa 28.12.2014

• Vuotena 2014 kirjoitin blogiin 81 postausta. Aika hyvin blogille, jonka postaustahtia olen pitänyt melko verkkaisena. 
• Kuukausittainen postaustahti vaihteli 2- 11 postauksen välillä. Ja blogi on selvinnyt toistaiseksi myös elämänmuutoksestani, jossa siirryin opiskelijasta työuralle. 
• Perustin blogille myös omat facebook-sivut. Löytynevät myös laittamalla fb-hakukenttään "Skyfighter".
• Lukijoita roikkuu mukana 177. Olen teistä jokaisesta iloinen, sillä kuten olen aiemminkin sanonut, blogini tarkoitus on olla jakamisen ja myötäelämisen paikka, jota se ei olisi ilman lukijoita. Kiitokseni aktiivisuudestanne!

 

Kiitokseni aktiivisuudestanne <3

• Vuonna 2014 aikana aloitimme ajamisen, josta me molemmat olemme innostuneet ihan toden teolla. Ajaminen onkin osana viikko-ohjelmaamme, vähintään kerran viikossa, jopa useana päivänä viikossa. Skini tykkää kun saa juosta ravuriravia ja minä tykkään, kun kärryt ovat niin paljon tasaisempi paikka istua kuin kyseinen tehosekoitin. On myös rentouttavaa katsoa kun heppa juoksee ja näkee sen tasaiset liikkeet ja askeleista lähtevä "kop kop kop kop kop" -ääni soi musiikkina korville. Oikestaan kaikki reippaammat lenkit, etenkin kesällä, tehtiin ajaen.

Ohjasajo 18.6.2014

Ensimmäinen ajolenkki 19.6.2014

Ajolla syksyllä 2014

Tapanin ajelu 2014

• Vuoden 2014 aikana on tapahtunut myös suuri mullistus ratsastustyöskentelyssämme...

Lokakuu 2014 -vuoden parhaat sileän työskentelyt sijoittuivat syksyyn 2014 (sen jälkeen lumen liika määrä tai sen vähyys ovat rajoittaneet varsinaista sileän työskentelyä, vaika sitä toki on ollut)

• Löysimme enkkutyylistä lännenratsastukseen suuntaan vivahtavan tyylin, joka on vienyt meitä eteenpäin. Olemme harjoitelleet lyhyissä pätkissä itsensä kantamista maaliskuusta 2014 alkaen. Ratsastuspätkät olivat kesällä pitkään jopa noin vain 15 minuuttia, joskus jopa lyhyempiä, eli vain ensimmäiseen onnistumiseen asti. Skini ei nimittäin jaksa kantaa itseään kauan ja olen kunnioittanut sitä, enkä ole enää ratsastanut kellon kuvat silmissä edes sitä vähää kuin ehkä joskus. Syksyllä pääsimme jo paljon pidempään työskentelyyn kerralla. 
• Perus nyrkkisääntö uudessa ratsastusteniikassa on ollut, että emme mene mitään tehosekoitin-askellajia, jossa en pysty istumaan. Se on hyvä mittari siihen, että Skini kulkee edes jotenkin oikeinpäin, sillä minulla ei todellakaan ole mitään jakoa istua sen tehosekoitinravissa. Kentälle on myös tullut uusi sääntö -siellä ei mennä tehosekoitinravia ollenkaan. Kyseinen askellaji on sallittu ratsain korkeintaan maastossa, jos mennään reippaammin ja kevennän.
• Tuorein ratsastusvideo on kuvattu syksyllä ja on nähtävissä täällä.

Skini lähikuvassa 15.1.2014

• Täytyy myös ilokseni todeta, että Skinin häntä kasvaa pituutta sittenkin! Se kasvaa vain hyvin hitaasti. Jos kiinnostuit, aiheesta on tehty aiemmin oma postauksensa.

Vasemmalla häntä lyhyimmillään kun siistin pitkät ohuet roikot pois. Keskellä 2013 ja oikealla 2014. Kyllä se kasvaa! Luulin, ettei se kasva kuin paksuutta.

• Vuonna 2014 monta hevosta laukkasi ajasta iäisyyteen, pois tästä maailmasta. Blogeissa näistä tutuiksi tulivat Lasse, Taavi, Nopsu ja Majuri. Jokainen kosketti minua ja jokaiselle hevosensa menettäneelle haluan ilmaista osanottoni.

Tässä laukkaa Lasse, kuvan on ottanut Krista ja muokannut Jenny, Anniinan luvalla vaihdoin kuvan mustavalkoiseksi. Sitten joskus, johon toivon olevan pitkä aika, toivon että minua lohduttaisi samanlainen kuva.

• Tulevaisuudelta toivon terveyttä niin Skinille kuin itselle ja läheisille. Kun terveys on kunnossa, on kaikki kunnossa. Silloin kun mikä tahansa muu arkinen asia painaa tai harmittaa, voi aina pistää sen oikeaan mittakaavaan -"onko hevonen terve? On. Okei, sitten asiat eivät voi olla kovin huonosti". Tällä asenteella aloitamme vuoden 2015!

Mitä sinulle jäi mieleen blogimme vuodesta 2014? Tai omasta vuodestasi?

Tapaninpäivän kuvia

26.12.2014

Tänä vuonna se toteutui -pääsin tapaninpäivänä Skinin kanssa ajelulle. 

"Moi kiva kun tulit, tuun sua vastaan"

Ai, kiva, sulla on mulle JOULUOMENA! Anna tänne!

Hohoii, jouluomenaa, tänne, kiitos

kurkottaa kurkottaa

Ai sä haluat ottaa kuvia, voi vitsit sun kanssa

Jos poseeraan näin, saanko omenan? (ja saihan se!)

Myö lähdössä tallille

Käväistiin tiellä kun meillä oli hovikuvaaja ja saatiin yhteiskuva

Ja ajamaan lähdössä

Miehenikin oli kyydissä. Nyt pitäis vielä saada hepalle semmonen löysän laiska mummoravi, jota se osaisi edetä tasaisen varmasti vaikka vähän löysälläkin ohjalla odottamatta milloin mennään "kovempaa? kovempaa? kovempaa?".

Aisakellon oli tarkoitus kilkattaa, mutta Skini pörisi sille tutustumisvaiheessa sen verran, että jätettiin kello kyydistä. Skinillä oli joululoma aaton ja joulupäivän, omistajan levontarpeen takia. Ja silti se malttoi olla tosi hyvin, kun jaksoi itse jarrutella. Suussa oli suora ja joustava Nova-kumikuolain, joka on ehkä parhaita näistä kokeilluista vipuvarrettomista kuolaimista.

Siellä se kurkkaa

Innokas menijä aisojen välissä

Maisema oli tapanin iltapäivänä kaunis

Lenkin jälkeiset alkukuivattelu vilttien alla ennen fleeceloimeen vaihtoa

Rakas päätyy yleensä aina tälle etäisyydelle kun otan kuvia

Varustetoiveita ja mitä niille kuuluu?

Skini ja uusi tekkeli

Kiitos Reetta haasteesta! Haaste on peräisin jo varmasti kaikille tutusta blogitallista ja alunperin haasteessa oli tarkoitus kertoa joulutoiveista hevosen tai omistajan näkökulmasta. Nyt joulu on voiton puolella ja lahjat jaettu, mutta mihin ne varustetoiveet siitä menisivät? Ei tietenkään mihinkään, yhtä ihania, tarpeellisia ja koukuttavia ne ovat!

Viime vuonna tuli kirjoitettua aiheesta jo hyvissä ajoin syksyllä postauksessa "Rakas joulupukki -eli varusteunelmia". Vastapainoksi kirjoitan aiheesta tänä vuonna vasta vuoden viime metreillä.

Peilaan viimevuotisen postauksen kautta, mitä toiveille tapahtui ja mitkä varusteet nyt polttelevat.

Viime vuonna kirjoiteltiin varusteunelmista jo varhain syksyllä, tänä vuonna vasta vuoden viime metreillä

Satulat ja satulatarvikkeet

Viimevuoden ykköstoive oli sopiva laatusatula

Stradaa ja Stübbeniä olen tuolloin haaveillut. Ja nimenomaan satuloista haaveiluhan on sallittua ja ihanaa <3, ja ilmaista. Mutta miten noille unelmille kävikään..? 

Olin jo sähköpostitellut Stradan jälleenmyyjän kanssa ja suunniteltiin mittaajan kuljetusta junalla tallillekin. Olin melkeen varma, että se ois sitten täydellinen, kun siihen satsaisi tuhansia euroja -"sittenhän sen ois pakko olla sopiva"! Mutta kuinka ollakaan, stradan tilaukset Suomessa lopetettiin sopivasti. Lisäksi meillä käynyt satulansovittaja sanoi, ettei kannata mittatilaussatulaan edes rahojaan pistää kun se ei todennäköisesti olisi sen parempi kuin jo "valmiit" satulat. 

Stübbeneitäkin tuli sovitettua eikä niistä mikään ollut sen oloinen, että kannattaisi alkaa stübbenin innovaatiosatulaa equi soft-rungollakaan tilaamaan.

Skini ja Zaldi 1.10.2014

Stübbenin ja Stradan sijasta meille tuli Zaldi, joka on kyllä niistä lukuisista sovitetuista runkosatuloista Skinille parhaiten sopiva. Eikä se siltikään ole tarpeeksi sopiva, jotta sillä kelpaisi ratsastaa päivittäin. Itse ratsastan Zaldilla tai myöhemmin tulleella Sensation ridella vain reippaat maastot (ellen siis aja). Ja jos joku vieras käy ratsastamassa niin he saavat tehosekoittimen selkään turvakseen jomman kumman. Satulatilanteesta kirjoittelinkin 22.lokakuuta postauksen jossa kerrotaan siitä tarkemmin.

Tänä Jouluna Skini sai kuin saikin joululahjaksi vielä yhden uuden satulan. Grandeurin ratsastushuovan+ rungottoman yhdistelmän, jonka hankinnasta kerroin aiemmassa postauksessa. Grandeur odottaa jo postissa jotta ennätän sen sieltä noutamaan.

Kuvasta kiitos Ärrälle, jolta siis tämän satulan ostin

Viimevuoden turhin toive olivat erilaiset luksus-satulahuovat ja luojan kiitos pysyin järjissäni enkä sijoittanut yhtään rahaa niihin. Johan meillä 3 premium-merkin huopaa on käytössä. Se riittäkööt! Täytyyhän tässä varustehommassa edes jostain kohtaa pistää itselleen rajaa, eikö?

Paras pysyä poissa houkuttelevien laatuhuopien nettisivuilta..

Suitset ja suitsitarvikkeet

23.11.2014 stübben + lg, vakiosuitsitus kentällä

Toivoin viime vuonna stúbbenin letitettyä otsapantaa ja kuinka ollakaan, toive toteutui -sain sen ihanalta kummitädiltäni syntymäpäivälahjaksi. Se on jatkuvasti käytössä ja suosikkipantani.

Stübbenin suitset kera ihanan letitetyn otsapannan. Siellä se on, vaikkei tässä hirveästi näy

Viime vuonna toivoin, mutta onneksi en saanut, stübbenin hackamoren remmejä. Tulin vihdoin järkeeni merkki-intoilussani ja totesin lg:n oman turpaosan ja leuan alle laitetun tavan alaturpiksen toimivan niin mainiosti, ettei paremmasta väliä.

Skinikin tietää näyttää kieltä niille turhille varustehaaveille, joista voi haaveilla, vaan ei kannata toteuttaa

Loimet

Viime vuoden loimihaaveita joulupukille

Bucasia tai Botia meille ei viime vuonna tullut. Sen sijaan ostin Skinille viime vuonna varhaiseksi joululahjaksi 2.12.2013 equi themen vedenpitävän kevyttoppaloimen: 220g, 135cm. Equi theme tyrexin vedenpito- ja hengittävyysominaisuudet on kehuttu maasta taivaisiin, eikä toistaiseksi ole tullut tarvetta niitä kyseenalaistaa. Laadukas ja lämmin loimi, yhä nyt vuodenkin päästä

loimi uutena 2.12.2013

Loimi vuoden vanhana 22.10.2014

Tänä vuonna Skini sai joululahjaksi myös sen haaveilemani bot-loimen. Nykyinen talvitalli on ns. kylmä talli joten pääsin ostamaan Skinille sen ensimmäisen talliloimen! Skinille onkin tilattu yöpuvuksi back on trackin 160grammainen tallitoppis (bot-malli "Mia") kylmimmän talven paukkupakkasille.

Omistajalle

Haaveilin viime syksynä ihanasta jouhikorusta, mahdollisesti sormuksen muodossa..

Sormusta ei ole vielä hankittu, mutta sen olen päättänyt, että tämmöinen tulee Skinin jouhista, ennemmin tai myöhemmin.

Muita ratsastajan toiveita olivat muunmuassa ratsastushousut....

Tänä talvena sain vihdoin toimivat talviratsastushousut! Kiitos äitini, joka hankki ne minulle valmistujaislahjaksi. Olen käyttänyt näitä joka päivä siitä asti kun sain ne.

Kyseessä ovat Hööksin softshell-housut. Henkselien ansiosta nämä eivät valu ja pitävät alaselänkin lämpimänä

Viime vuoden toivelistalla oli myös kengitysesiliina. Ja kuinka ollakaan. Ystäväni Hanna pisti minulle vihreät kokochapsit pakettiin! Ja näin minulla on kunnon vuolusessioita varten hyvä suoja housuille!

Ja ranteita suojaavat hanskat oli toivelistalla viime vuonna. Hmm... No, tämä seuraava kuva on otettu noin kuukausi sitten..

Ups, puukko lipsaksi. Runsaan oloisesti verta, vaan viilto ei mennyt syvälle

Niin että täytyy myöntää, että puukko ottaa osumaa ihoon ihan säännöllisesti. Ranteita suojaavista hanskoista viis -kun käyttäisin edes sormia suojaavia hanskoja! Olen ostanut niitä jo kahdet, jotta ne olisivat aina käden ulottuvilla. Uuden vuoden lupaus on petrata hanskojen käytössä. Aina kun on puukko kädessä niin pitäisi löytyä hanskatkin. Tämä ei ole enää mikään leikin asia. Kesällä luulin jo että tuli syvempikin haava. Vaan säikähdyksellä selvisin silloinkin. Jos jotain hyvää, niin kantapään kautta opin käyttämään hanskoja vuollessa ja siedätyn myös verelle. Ehkä.

Kesällä lipsahti viimeksi

Uusia toiveita

• Vetokarttu kärreihin ja/tai tappi pitkäliinaiselle rintaremmille
• Toimivat ajokuolaimet.. Tähän asti on kokeiltu; oliiviniveltä, nivellettyä olympiaa (kaikissa reijissä), postikankea suoralla kumisuuosalla, kaarevaa pelhamia, billy allen sylinterikuolainta. Seuraavaksi testataan suoraa kumikuolainta, waterwordia ja kimblewickiä. Jotain, jossa olisi pidätysvoimaa kun hra jäbä lämminverinen kiehahtaa ja toisaalta semmoinen joka ei ole niin kova kuin pelham tai olympia.
  

  

  Seuraava kokeilu

  
  

  

  Kaareva pelham. Liian kova deltaohjalla, ohja keskimmäisessä renkaassa saa aikaan nykimistä

  
  

  

  postikanki, joka oli liian paksu, kankivarsi olisi tässä ollut ehkä jopa sopiva

• Ruotsista on saapumassa uutuustossu Shings Suomen markkinoille. Olen niin täpinöissäni! Tämmöset meille heti!
• Equine fusionista on saapumassa slim-malli jonka pitäisi istua Skinin kavioon kuin nakutettu. Tämmöset meille ensi kevääksi! Näillä juostaan ensi kesän kovat maastot!

Eräs viaton ponikulta

 Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!