sunnuntai 21. helmikuuta 2016

4 yhteistä vuottamme kansissa


Neljän vuoden kuvakirjat

Olen pitänyt huolen siitä, etteivät otetut kuvat jää täyttämään ainoastaan tietokoneen kuvakansioita, vaan niistä tulee myös konkreettisia, käsin kosketeltavia muistoja kuvakirjoiksi. Kokoan siis aina yhden vuoden kuvat yhdeksi kirjaksi. Nyt niitä on jo neljä; 2012, 2013, 2014 ja 2015. Jokin aika sitten sain tuon vuoden 2015 kasattua ja postissa kotiin.

Kuvakirjojen takakannet

Hinnaksi per kirja on tullut ifolorilla noin 50€ posteineen. Mitä vähemmän kuvia laittaa, sen edullisempi kirja, mutta olen todennut tuohon hintaan mahtuvan sopivasti kuvia -kourallinen kuvia per kuukausi ja parhaat kuvat sivun kokoisina.
 
Aukeama vuoden 2015 kirjasta kevään kohdalta.

En panosta juurikaan kirjojen ulkoasuun, leikkaukseen tai asetteluun, vaikka näitä mahdollisuuksia olisi, koska en koskaan saisi kirjoja muuten tehtyä. Melko iso homma niissä on näinkin, vaikka suoristelen vaan horisontteja ja vähän saatan joskus jotain rajata. Täytyy kuitenkin kahlata läpi vuoden kuvat ja siinä on jo hommaa.

Tälle aukeamalle olen laittanut kaksi minusta kivaa kuvaa, tykkään siitä, että kirjastakin voi katsoa isoja kuvia
Kirjojen koko on A4, vaakasuunnassa. Siitä koosta näkee hyvin kuvat, mutta kirjat ovat vielä säilytykseen kätevän kokoisia.

Tällä aukeamalla mennään kesäkuussa, ja tässä olen valinnut laittaa yhden sivun kokoisen kuvan ja toiselle sivulle neljä pientä.
Tässä on vielä vuoden 2015 viimeisiä aukeamia, ja kuten huomaatte, kirjoihin päätyy paljon niitä kuvia, joita ei tule blogiin laitettua. Tällä aukeamalla Skini sai kantaa pientä ratsastajaa ja toimia tandem-hevosena, ja miehenikin kävi (ensimmäistä!) kertaa Skinin selässä (kuva oikealla).
Tässä on neljän kuvakirjan takakannet

Vanhat albumit vievät hirmuisesti, nykyiset kuvakirjat ovat kätevän ohuita niihin verrattuna.

4 kirjaa, paksuus yhteensä 6cm

Hauska yksityiskohta viime vuoden kansikuvan taustasta; mäkäräisiä! En muistanutkaan, miten haasteellista näiden kuvien ottaminen oli, mäkäräiset söi minua ja Skiniä ja poseeraaminen oli ihan hullun vaikeeta, äiti sai tosissaan kuvata sarjatulella!

Onko teillä muilla ollut tapana teettää kuvakirjoja? 

Skinin kirjojen lisäksi teetätän aina muusta elämästä myös kirjan per vuosi. Tämä tapa on alkanut vuonna 2010, ja sen lisäksi on teetetty lomistakin kirjoja erikseen.

Thaimaan reissusta tehtiin tuo alinna oleva iso kirja, koko on hankala säilyttää, ja sen takia on sen jälkeen teetätetty vain A4-kokoa.

12 kommenttia:

  1. Tosi kiva idea, voisi itsekin joskus tehdä jonkinsortin kuvakirjat omista ruunista :) Kuviahan voi aina tallettaa vaikka mihinkä ulkoiselle kovalevylle, muistitikulle yms mutta kokemuksen kautta teknologia tuntuu aina pettävän no matter what.... Vanha kunnon kuva-albumi taas ei koskaan petä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Albumi on niin helppo ottaa esille, toisinkuin ulkoiselle kovalevylle meneminen, josta löytää tuhansia kuvia. Kirjoihin on jo itse valmiiksi valinnut kourallisen niistä tuhansista :), se siinä on minusta niin kätevää. Jos selailee kuvia koneella niin menee hetki kun selaa ees kuukauden kuvat...

      Suosittelen kyllä kuvakirjoja :) Ifolorilla on hyviä alennuksia vähän väliä.

      Poista
  2. Oi, näyttääpäs kivoilta kirjoilta. Pitäisi teettää pojasta ja Tahvosta samanmoiset. Kuvien läpikäyminen taitaa olla se isoin työ koko projektissa tosiaankin, niin kuin sanoit. Varsinkin pojasta on ziljoona kuvaa... :D

    Oikein mukavaa lopputalvea sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös ookin, oon tosi tyytyväinen :). Todellakin on hommaa, itselläkin ziljoona kuvaa, tosin oon aika hyvin pystyny sillee tekee, et joka kerta ku otan kuvia, poistan selvät hutikuvat heti, et en säilö aivan kaikkea -silti kuvia on sikana.

      Samoin mukavaa kevättalvea!

      Poista
    2. Mä oon kans oppinut saman systeemin, että heti kaikki huonot pois ja jos on ottanut sarjatulella samanmoisia kuvia niin niistkin jätän vain parhaimmat. Joskus muinoin ajattelin, että saatan joskus niitä vanhoja kuvia muokkailla, mutta ei niitä vanhoja koskaan tule muokkailtua kuitenkaan.

      Poista
    3. Ok, se helpottaa ainakin kuvakirjan tekoa :).

      Poista
  3. Onpa ihania kirjoja, huippu idea tehdä jokaisesta vuodesta oma! Olisipa kiva tehdä Nopsusta ainakin pari tuollaista kirjaa, 13 vuoden ajalta niitä kuvia on kertynyt tuhansia ja tuhansia joten olisi ihana saada parhaat kuvat vuosien varrelta aikajärjestyksessä tuolla tavalla helposti katseltavaan muotoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tee ihmeessä. Tuo aikajärjestys on hyvä, näkee vuosien vierimisen ja niihin liittyneet tapahtumat ja kun ei enää muista mitä minäkin vuonna oli, niin noista voi katsoa :)

      Poista
  4. Kuvakirja on kyllä hyvä idea; ehkä minäkin vielä joskus. :D Muuten kyllä kotoa löytyy aivan järkyttävän paljon vanhoja kuva-albumeja ajalta, kun kaikki kuvat joutui teettämään erikseen. Kymmeneen vuoteen vanhemmat eivät ole enää täyttäneet albumeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä vain toimeen, se kannattaa :D. Meilläkin oli aikanaan, en tiedä onko yhä, vanhoja kuvia ilman albumeita pahvilaatikossa, koska albumit vei niin paljon tilaa...

      Poista
  5. Olen melko monta kertaa alkanut tehdä kuvakirjaa milloin mistäkin palvelusta, mutta ei siitä ikinä tule valmista... Varsan ensimmäinen kesä olisi aiheena vielä helppo, mutta homma kaatuu kuitenkin aina kuvien valintaan. :D Tälle vuodelle tilasin ensimmäiset kalenterit omista kuvista, niistä yhden jätin itselleni ja tuolla se on hyllyssä edelleen, seinälle ripustamista odottamassa. No, eihän nyt ole vasta kuin helmikuu... :D

    Täytyy sanoa, että on ollut nopeat vuodet! Vastahan sinä Skinnyn hait Ruotsista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella kuule sen valinnanvaikeuden kun sulla ei ole kuin upeita kuvia! Ja vielä se, kun pystyisit tekemään leikiten ifolorin kuvakirjakilpailun voittajan (kannattaa muuten osallistua, se kisa taitaa olla joka vuosi). Mut valitse suosikit ja pistä yksiin kansiin, ei ne loput kuvat kuitenkaan koneeltakaan katoa.

      Todellakin, tuntuu kuin se olisi ollut vasta äsken ja toisaalta tuntuu, että siitä on niiin kauan kun elämäni mullistui enkä muista enää millaista elämä oli ilman Skiniä, enkä osaisi elää ilman.

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.