tiistai 24. syyskuuta 2013

Hirvikärpäsmaasto


Puskaratsu vauhdissa
Koko homma alkoi siitä, että halusin kuvata go prolla hevoseni pettämätöntä suunnistusvaistoa ryteikkömaastossa. Go pro-kameran rintavaljaat olivat lähdössä mieheni ystävälle lainaan kuukaudeksi, joten 27.elokuuta oli viimeinen mahdollisuus videoida.

Iloinen turnajaisasu maastoilua varten
Olimme käyneet kyseisellä reitillä vain 2 kertaa tätä ennen ja Skini oli vertaansa vailla sopivia jalansijoja etsittäessä. Pahimmissa kohdissa kotia päi mentäessä saatoin pistää silmät kiinni ja antaa viisaan maastoratsun valita parhaat kohdat. Sehän on monta kertaa vienyt minut kotiin kun on etsitty uusia lenkkejä ja minä olen "eksynyt", sitten voi kysyä hevoselta aina että mistä mennään ja se löytää aina kotiin. Verraton sisäinen kompassi siis.

Lähtövalmiina..


Ensimmäiset hirvikärpäset bongattiin jo elokuun alussa, ja hirvikärpäskausi oli tämän lenkin koittaessa pahimmillaan. Ajattelin suojata hirvikärpäsistä hermostuvaa hirnakkaani ihottumaloimella. Se sopiikin aika hyvin ratsastukseen sillä siinä ei ole selkärangan kohdalla semmoisia kiinnikkeitä mahaläpälle kuten uudessa ihottumaloimessamme. Tämä ihottumaloimi tuli K:lta Skinin mukana. Ompelutin muutamat irtopalat siihen kiinni ja siitä tuli oikeen hyvä vara-ihottumaloimi.

Minulla on omalaatuinen tapa nousta selkään ilman satulaa: heppa asetellaan alamäkeen suhteessa omaan seisomapaikkaan. Jalka nostetaan ylös ja könytään

Toiselta puolelta homma näyttää yhtä epäilyttävältä. Skinillä on semmonen ilme että tää on tehty sata kertaa "könyä könyä nyt vaan"

kiipee kiipee
selkäännousukönyäminen on hevoselle kannattavaa ja polle saa heti palkinnon

Ihottumaloimi toimikin aluksi ihan hyvin, ja hirvikärpäsiä oikeen ropisi loimelle. Sitten hirvikärpäset mönkivät loimen alle ja siinä vaiheessa tilanne oli mahdollisesti jopa huonompi kuin ilman lointa.


hirvikärpästen nyppimistä
Jos tämä hevonen suhtautuukin moneen asiaan tyynen rauhallisesti niin hirvikärpäset ovat asia joita se ei kertakaikkiaan voi sietää. Pääsimme juuri pahimman ryteikkömaaston läpi pehmeämmälle hiekkatielle, kun hevonen alkoi olla niin hermostunut hirvikärpäsistä, että tuijotteli ympärilleen ja ehdotti ehdotonta paluuta kotiin. Hyppäsin pois selästä ja aloin nyppimään hirvikärpäsiä pois.

hirvikärpäsmetsällä
Pahimmalta taitaa tuntua kylkiin, mahaan ja lautasille mönkivät hirvikärpäset. ja etenkin häntä. Ne pirulaiset tykkäävät mönkiä jouhien sekaan eikä niitä meinaa millään löytää sieltä. Eikä ne meinaa edes kuolla!

hirvikärpänen, pirullinen öttiäinen
Olen ottanut tavaksi puolittaa ne tai hieroa muusiksi sormien välissä. Pois huitominen on yhtä tyhjän kanssa kun ne tarrautuu vaan kiinni tai jos niillä on vielä siivet niin lentävät takaisin.



Ei lenkin jatkamisesta tullut mitään joten käännyttiin takaisin. Hirnakka oli niin hermostunut että sen harkintakyky kärsi eli ei minulla enää ollutkaan rauhallisesti jalansijaa etsivää hevosta ("linnuntietä kotiin ja mahdollisimman kovaa!"), vaan minun oli hillittävä sekä tahtia että mietittävä sopivia etenemispaikkoja. Seuraavaksi ilmaantui johonkin lähettyville metsästysporukka jonka etäiset äänet hermostuttivat ratsua vielä lisää. Ja lisäksi oli ylitettävä paikka, jossa viimeksi oli ollut suuri vesilätäkkö. Eihän se sinne halunnut mennä ja ratkaisi asian hyppäämällä sivulle.

näin jännittävä paikka oli "hui!"
Jalkauduin avuksi ja ylitettiin paikka ensin taluttaen edestakaisin ja sen jälkeen menestyksekkäästi selästä. Varsin tramaattinen maastolenkki siis tälläkertaa.

Kotimatkalla riitti vauhtia, etenimme jonkinlaista vikkelää viisitahtikäyntiä


Videot


Ensimmäinen video on n.13min 53 sek. On aina yhtä vaikeaa editoida tunnin videomateriaalista järkevän mittaista videota.



Lyhytversio 4min 36sek


 

Lopuksi hirvikärpästen nyppiminen ja suihku

Lenkin jälkeen nypitään aina loput hirvikärpäset turkista ja hännästä. Yleensä niitä löytyy noin kymmenen vaikka lenkin aikanakin olisi niitä murhannut melkeen saman verran.

Hirvikärpänen (kuva otettu lenkin jälkeen, kun nypin loput hirvikärpäset Skinin hännästä)
Tämän lenkin päätteeksi pääsi hirnakka myös suihkuun.

Pesin Skinin hexocilillä

Sitten suihkuttelin koko pollen ja tottakai se tahtoo samalla juoda letkusta.

pesu tekee hyvää

Lisäys jälkikäteen: Koska tämä postaus karkasi julkaisuun epähuomiossa, se saa pysyä julkaistuna. Oli tarkoitus, että useampi olisi ehtinyt noteerata lukijakysely-postauksen, mutta laitetaan nyt tänne vielä linkki. Eli työ jotka ette ole vielä vastanneet, käykäähän vastaamassa lukijakyselyyn :D.

18 kommenttia:

  1. Oliko teillä töppösiä jalassa tuolla lenkillä vai meneekö ihan helposti sorateilläkin ilman? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut töppösiä matkassa, ihan naturellina mentiin. Nuo hiekkatiet mitä tuossa näkyy niin menee helposti ilmankin. Tuolla pienemmällä tiellä kävelee välillä tuossa tien toisessa laidassa jossa on pehmeämpää ja tuossa missä kulkee autoja niin tykkää taas mennä siinä kovimmalla ja sileimmällä kohtaa. Eli se vaihtelee sitä kävelypaikkaa sen mukaan mikä on paras :). Metässä ei oo mitään ongelmaa eikä sitte tuolla missä pääsee vähän pehmeemmälle hiekkapohjalle (siellä missä jouduttii kääntymään tuolla lenkillä pois).

      Poista
  2. Ukkokin on oikea puskaratsu! Maastolenkeillä se haluaisi paljon mielummin kömpiä metsässä tai pienillä matsäpoluilla kuin hiekkateillä. :D Se ei vain aina onnistu pyöräilijän takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän ihanat metsän menninkäishevoset ;)

      Poista
  3. Meilläpäin ei ole juurikaan hirvikärpäsiä! Tuntuu kummalliselta, kun kaikki muut välittavat niistä kovasti. Voisi sanoa, että yksi per lenkki on ollut tavallinen saldo. :)

    Ihan hyvä niin, vihaan niitä erittäin paljon. Pahimmasta paniikista olen tainnut jo päästä eroon, kunhan ei tule joukkohyökkäystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän ruotsalainen vieras ihmetteli myös erittäin paljon hirvikärpäsiä, hän ei ole ikinä törmännyt vastaavaan. Minun piti lenkillä olla kokoajan pelastamassa Skiniä niitten joukkohyökkäyksiltä kun sillä oikeesti menee hermo niihin. Pidettiin sitte nyppimistaukoja tuon tuostakin ;).

      Eli nähtävästi niiden levinneisyys vähän vaihtelee... Vaik pääasiassahan se noudattelee hirvien liikkumisalueita. Mut oisko sitte hirvilläkin vähemmän noita syöpäläisiä riippuen alueista..?

      Oot kyllä onnenpekka kun hirvikärpäset ei katkase parhainta maastoilukautta :D. Täällä saa rauhan vasta pakkasten tullen :D

      Poista
  4. Huh onneksi täälläkään ei nuita hirvikärpäsiä nuin paljoa ole :0 Yhden saattaa ehkä löytää lenkiltä tultaessa. Polttiaiset vain ovat kauhea riesa ja niihin menee kaikilla hepoilla hermot. Varsinkin tuolla prinsessalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas jotakin :D. Meillä on ihan kunnolliset hirvikärpästen joukkohyökkäykset ;). Polttiaisten aika rupee täällä olemaan ohi, kyllä nekin on aika pirullisia.

      Poista
  5. Täytyy koputtaa puuta, mut ei oo ollu tänä syksyn yhtä ainutta hirvikärpäst näköpiirissä.
    Tarkenitko hyvin ratsastaa t-paidassa? Mulla on syksyvarustus ollu päällä jo hyvän aikaa lenkeillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En arvannutkaan että saisin kuulla ettei hirvikärpäsiä olekaan vakiona niin paljon kuten meillä :D. Mielenkiintoista. Ja kyllä hyvin tarkeni kun mulla oli vielä turvaliivi tuossa välissä. Meillä oli kesäkelit syyskuun alkuun asti, nyt vasta viikon pari ollut kylmä ja miten tuntuukin että lämpimistä keleistä ois ikuisuus. Nyt oon minäkin lisännyt varustukseen jo mm. villasukat ja takin :D

      Poista
  6. Hyyyyyyyi kuinka inhottavia!! En ole edelleenkään nähnyt koko ikänäni ainuttakaan, vaikka olen kuullut huhuja, että täälläkin niitä muka olisi. Hyi! Toivottavasti en koskaan näekkään. Ymmärrän Skiniä täysin. xP

    Skini on niiiiiiin ihana tuossa videolla kun se käy ihan kiekoilla! Mä niin tykkään näistä hyrräävistä hötkylöistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä postaushan tarjosi sitten varsin eksootisia elämyksiä useammallekin ;). Pitäskö ruveta markkinoimaan hirvikärpässesonkia exreme-elämyksenä tms :D.

      Hahhaa, no onhan se aika hyvä kun tohkeissaan puhisee suoraan kameraan. Mutta huomasitkos kuule tuon reippahan viisitahtikäynnin kun päästiin tielle? Eikö oo aika mukavaa menoa :D?

      Poista
    2. Jaa huomasinko? :D Siinä on etenemisenmeininkiä. x)

      Poista
  7. Hirvarit on jotain niin kammottavaa. Meillä alkaa heti mahdoton hännällä viuhtominen ja takasilla tömistely kesken kävelyn kun hirvarit hyökkää jostain kuusikosta meidän kimppuun :( Sulla on hieno tyyli kiivetä kyytin. Onnistuispa multakin noin helposti, aina pitää olla joku koroke vaikka humma n. 154 cm ja itse 168 cm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa, lyhennesana hirvari! En ole ennen kuullut tuommoista :). Ihan samalta kuulostaa oireet, häntä vispaa kuin helikopterin propeli ja koko hevonen on kiihtynyt.

      Hah, en tiiä onko mun könyäminen kovin "helposti" mutta pääsen millon vaan ja mistä vaan kyytiin kun on näin pikkuheppa, tää on kuitenkin sun hummaa useen sentin pienempi ;), ehkä ne 6cm on ratkaisevia ;)

      Poista
  8. Kuulostaa tutulle tämä ;) Hese vihaa kans hirvareita tasan enemmän kuin mitään muuta maailmassa.. Se on ihan sekokaali kun ne ilmaantuu loppukesästä ja painelee hirmuraivolla menemään. Muistan viime syksyn kun eka kertaa synnytyksen jälkeen lähdin ratsastamaan Hempalla ja alkupätkä menikin hienosti mutta voi mamma mia kun eka nähtiin hirviä ja sitten pölähti hirvarit kimppuun.. Makasin selälläni suurin piirtein ja pidättelin Heseä joka ois sieltä "salolta" päin (oltiin melkein mökillä asti, juu nou??) työntäny kotio niin paljon kuin ois vaan antanu mennä.. Ja niihin alamäkiin ei tod voi lasketella kovaa.
    Kyllä siinä hiki lensi, multa ja Heseltä.. Lopulta oli pakko tulla alas kun aattelin et saisin rauhoiteltua sitä silleen mut se vaan pyöri ja pyöri mun ympärillä ja vouhkas ihan mahottomana. Olin todella onnellinen kun päästiin kotipihaan ja ihan rättipoikki :D Ja jostain syystä se pompottava ravilaukkakäynti ei tuntunu kovin ihanalta siinä tilanteessa istua selässä... XD
    Tänä syksynä mun mielestä niitä kaameuksia ei ollu ees niin paljon? Nika ei niistä ees kovin välitä.

    (Ääh, mitä se Hanna täällä tekee.. Hannan PITI tehdä työvuorolistoja EIKÄ surffailla sun blogissa...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Imartelevaa että hairahdut työn ohella tänne ;), tervetuloa pitkästäaikaa :).

      Joo voin kuvitella kun se sotaratsu on tuolla päällä niin oksat pois. Hese ja Skini vihaa sitten noita yhtä paljon. Hih, ei kuulosta kyllä kaikista ihanimmalta ratsastus-kokemukselta, etenkin siinä tilassa tuolloin :D.

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.