maanantai 16. joulukuuta 2013

Kirja: Tug of War

Tug Of War: Klassinen kouluratsastus vastaan "Moderni" ratsastus. Miksi klassinen koulutus toimii ja miten epäasiallinen "moderni" ratsastus vaikuttaa negatiivisesti hevosen terveyteen. Kirjoitettu hevosten hyvinvoinnin tähden.

 

Kirjan esittely


Kirjan takakansi

Tein takakannesta vapaan suomennoksen, englannintaitoisten on suotavaa lukea kuvasta, sillä pitkien lauseiden suora suomennos olisi turhan työlästä:

"Provosoiva tutkimus rollkurista ja muista haitallisista koulutusmetodeista

 Käytännön eläinlääkärityötä tekevä hevoseläinlääkäri tohtori Gerd Heuschmann on kansainvälisesti tunnustettu auktoriteetti hevosen terveyskysymyksissä erityisesti kouluratsastuksen saralla. Hänen asiantuntijuutensa kattaa myös hyperfleksion/rollkurin. Hän on kosketuksissa päivittäin väärien koulutusmetodien/rollkurin aiheuttamien seurauksien kanssa (hevosen heikkeneminen, uran päättyminen). Tässä kirjassa hän kirjoittaa avoimesti kouluratsastuksen kehityksestä, urheiluna ja viihteenä, jonka hän näkee eriytyneen klassisen koulutuksen periaatteista, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten huolellisen analyysin tuloksena ja maailman parhaiden hevosmiesten taidokkaan ratsastuksen ansiosta.

Tämä kirja on tohtori Heuschmannin vetoomus ratsastajille (että he käyttäisivät vain lempeitä, asteittain vaikeutuvia koulutustapoja, jotka ovat testattujen klassisten menetelmien mukaisia) tuomareille (että he avaisivat silmänsä ja tunnistaisivat luonnottomat asennot tai pakotetut liikkeet ja arvioisivat niitä sen mukaisesti kilpailuissa, ja palkitsisivat klassisella tavalla koulutetut, oikeaoppisesti voimistellutetut hevoset), hallitseville organisaatioille (että he arvioisivat säädöksiään ja pitäisivät kiinni klassisista periaatteista kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla) ja yleisölle (että he torjuisivat hienoltakin näyttävät esitykset silloin kun niiden saavuttamiseen ei ole käytetty koulutusmenetelmiä, jotka ovat hevoselle hyväksi).

Tohtori Heuschmann tarjoaa lukijoille perusteellisen esityksen hevosen oikeaoppisesta fyysisestä koulutuksesta käyden läpi tärkeitä klassisen koulutuksen periaatteita. Hän selittää miten oikeaoppinen kokoaminen voidaan luoda turvallisesti ja hevosen edun mukaisesti, siten että sitä voidaan esitellä myös korkean tason kilpailukentillä, jos me vain annamme hevoselle aikaa yltää  fyysiseen huippukuntoonsa."

"Minne tämä tie johtaa?" kysyy Heuschmann. [Vapaata suomennosta sivuilta  3-4]. 2006 kouluratsastuskilpailuissa palkittiin  "näyttäviä" ratsastuksia.. Voidaanko sitä, mitä näimme, todella kutsua klassiseksi kouluratsastukseksi? Miten tämän tason tuomarit antoivat tämän hämätä silmiään? Vai onko tämä uusi tulkinta klassisesta ratsastuksesta? Kenellä on rohkeutta ja taitoa kammeta meidät takaisin oikeaan suuntaan?

Lukukokemus

Tämä on ollut yksi parhaimmista hevoskirjoista, joita olen koskaan lukenut. Jos jokaisen hevosihmisen pitäisi lukea jokin kirja ratsastuksesta, se voisi hyvinkin olla tämä. Odotan innolla että tämä käännettäisi myös suomeksi, mutta en tiedä tuleeko niin käymään. Kirja maksaa esimerkiksi adlibris-nettikirjakaupassa vain 15,90€, eikä sivujakaan ole kuin 157. Siinä ei ole mitään liikaa vaan täyttä asiaa. Tutuille halukkaille voin lainata kirjan.

Kirjan lukemisesta on jo vierähtänyt jo viikkoja ja päällimmäinen tunne siitä on, se valtava kunnioitus, joka tätä lajia kohtaan nousee, kun yhä paremmin ja paremmin oivaltaa miten vaikeaa tämä on. Se ei vain tunnu siltä, eikä se ole vaikeaa vain minulle, vaan ihan kaikille. En tiedä mitään muuta lajia, jonka ydin ja tavoite olisi niin ylevä kuin hevosurheilun -harmonia ja yhteys hevosen ja ihmisen välillä, luottamus ja kärsivällisyydellä luotu ja kasvatettu tasapaino. Ja silti käytäntö on usein aivan muuta. Kun kuvioon astuu  suorittaminen, harmonia on vaarassa kadota.

Tunnelmaan virittäköön vielä Heuschmannin elokuvan "Jos hevonen osaisi puhua" videoklippi.


Kirjan sisältö

Kirjan sisällysluettelo

Kirjassa esitetään kolme hevosen muotoa: 


1) Klassinen/luonnollinen muoto (relative elevation/ carried back), 2) "Väärinpäin"/"luotiviivalle pakotettu" (absolute elevation/ hollow back) sekä 3) Rullattu muoto (hyperflexion/ Overstreched back).

Pään ja kaulan asento vaikuttaa hevosen selkään. Nykykoulutuksessa voidaan havaita kolmea asentotyyppiä. Heuschmann kutsuu selän liikuttajaksi (back mover) hevosta jolla on ylitaivutettu selkä, jalkojen liikuttajaksi (leg mover) hevosta joka kulkee selkä notkolla. Kannettu selkä (carried back) kuvaa tilannetta, jossa pään ja kaulan asento on luonnollinen.

1) Luonnollinen, kannetun selän muoto:

Nuolet osoittavat muodon aikaansaamia muutoksia kehossa

Kun hevonen kantaa selkänsä ja liikkuu pää ja kaula luonnollisessa asennossa, se kykenee tuomaan takaosan alleen jolloin sen takaosa laskee ja takajalat astuvat kauas kehon alle. Selkä pyöristyy ja nousee rentona ylöspäin.

2) "Väärinpäin" muoto / luotilinjalle pakotettu

Nuolet osoittavat muodon aikaansaamia muutoksia kehossa

Tässä muodossa hevosen kaulan ja pään asento on pakotettu korkeammaksi kuin hevosen koulutus ja lihaksisto yltävät. Olenkin ihmetellyt, miksi pitäisi sanoa sitä, kun hevoselta väännetään niskat nurin niin että sylkirauhanen senkun puristuu pihalle. Minulle tuli tästä asennosta heti mieleen, että hevonen on ikäänkuin pakotettu luotiviivalle, ja annoinkin tälle asennolle oman nimen "luotilinjalle pakotettu". Rullaus on haitallisena muotona paljon tunnetumpi kuin absolute elevation/ luotilinjalle pakotettu.

Jos hevosta ratsastetaan jatkuvasti näin, Heuschammin mukaan hevoselle tulee ongelmia kantaa ratsastajansa. Hevonen yrittää nostaa kehoaan jännittämällä pitkän selkälihaksen, mutta ennenpitkää sen on tiputettava selkänsä. Tässä asennossa selkä notkolla takaosa ei voi työskennellä kehon alla ja kaulan linja katkeaa kun niska on pakotettu lyhyeksi.


3) Rullattu muoto/ luotiviivan takana


Ylemmän kuvan nuolet osoittavat  rullausmuodon aikaansaamia muutoksia kehossa

Rollkur, hyperfleksio eli rullaus (kutsutaan englanniksi myös "low deep round"=alas syvä pyöreä) aiheuttaa jännitystä niskaan ja selkään. Selkä nousee väärin, ristiselkä laskee, eikä hevonen voi kunnolla työskennellä takaosa kehonsa alla. On hämäävää, että selkä todellakin nousee tässä asennossa, sillä se sekoitetaan helposti tavoiteltavaan pyöreään selkään. Ratsastajat yrittävät Heuschmannin mukaan saada selän "keinumaan" ("swing"), mutta sen sijaan hevosen selkään tulee valtava määrä jännitynyttä liikettä. Siksi Heuschmann kutsuu muotoa selän liikuttajan muodoksi. Selkä liikkuu, mutta siinä ei ole rentoa keinuntaa, kuten pyöreässä takaosan kannattelemassa kehossa. Ylivenytetty selkä ei ole rento liikkeessä!

Rullaus voi äkkiseltään tuntua hyvin kaukaiselta. Asumme Suomessa, jossa kaikki tuomitsevat rullauksen (ainakin toivon ja luulen niin). Ei uskoisi että kyseessä on aivan oikea ja huippujenkin harrastama ratsastustapa. Ja jos huippuratsastaja pitää jotain metodia käyttökelpoisena, ei se voi olla vaikuttamatta meihin täällä suomessakin - huipuille hurrataan isoissa kisoissa ja huipuista otetaan mallia.

Lähtekäämme tarkastelemaan rullausfiiliksiä tarkemmin seuraavien linkkien avulla:
  • Low-deep-round og Rollkur med Michael Sogaard. Pitempi kouluvalmennusvideo, jossa kuvattavaa ratsukkoa treenataan rollkurilla.
  • Andreas Helgstrand: Low deep and round part 1. Epona tv:n (hevosten pahoinvointia isolle yleisölle välittävä netti tv) selostama huippukouluratsastajan klinikka, jossa kerrotaan isolle yleisölle, ettei rollkur ole haitallista ja yleisö taputtaa näille metodeille.
  • Ankyn kouluratsastusklinikka osa 1. Näille videoille löytyy myös jatko-osia, joissa Anky van Grunsven kertoo rollkurista suurelle yleisölle kuvaten sitä hyvänä valmennusmenetelmänä ja ratsastaa kokoajan itse yleisönsä edessä. Hänen sanansa ovat järkeviä. Hän puhuu hevosen hyvästä hoidosta, rentoudesta ja vapaan liikunnan tärkeydestä. Ratsastaessaan hän antaa hevosen suorittaa tehtävää rauhassa ja antaa apuja vasta, kun haluaa muuttaa jotain. Hän ei sanojensa mukaan pakota hevosta mihinkään tiettyyn asentoon pysyvästi, vaan vaihtelee asentoja ja antaa hevosen välillä myös venyttää kaulaansa. Täysin järkevää puhetta, josta jokainen voi ottaa oppia, mutta silti hän käyttää rullausta. Lisätty ravi paljastaa omalle silmälle helpoiten rullauksen vaikutukset: Hevosen etujalat kauhovat komeasti, takaosa puolestaan on jäykkä. Jos en olisi lukenut ja yrittänyt harjaannuttaa silmääni, en todennäköisesti huomaisi mitään normaalista poikkeavaa silloin, kun hevonen ei työskentele rollkur asennossa. Itseasiassa jopa työskennellessään rollkur-asennossa, en huomaisi mitään väärää missään muussa kuin pään ja kaulan asennossa. Tässä videossa voi helposti huomata sen, miten hyvin ihmisen silmä on petettävissä. Jos Ankyn ratsastus näyttää hyvältä huipputason tuomareista, ei ole ihme, että me muutkin ihmettelemme sitä, miten hyvältä hevonen näyttää siitä huolimatta, että se on treenattu rollkuria apuna käyttäen.  Suosittelen lämpimästi katsomaan klinikan kaikki osat! Ankyn 2 osa, Ankyn klinikan 3. osa.
  • Myös maailman hienoin kouluratsastushevonen Totilas on treenattu rullauksella
  • Ja täälläkin treenataan rullauksella


Aijaijai, reilusti luotiviivan takana. Tänne heppa tippuu helposti ja täytyy pitää huoli että tämän myös korjaa heti

Marraskuu 4.11.2012 Kuvakaappaus videolta, sinne se on taas hetkellisesti painunut.
Liikkumismuodon vaikutukset hevoseen ovat kiinnostaneet minua, sillä olen pohtinut asiaa paljon työskennellessäni Skinin kanssa. Enimmäkseen se liikkuu luotilinjan edessä, verrattain vapaassa muodossa. Viime keväänä reippaampaa maastolenkkiä ottaessa huomasin, että se rupeaa vetämään kaulansa rullalle käydessään kierroksia. Voin kuvitella hyvin elävästi, että se on ravurina vetänyt pään ryntäisiin jos sillä ei ole ollut sekkiä. Hirveet menohalut kun ois eikä päästetä niin pitää jotenkin protestoida. On hämäävää, että hevonen tuntuu itse menevän tuohon muotoon tietyissä tilanteissa. Silti se täytyy muistaa korjata sieltä pois! Välillä hyvä ratsastusmuoto kentälläkin on vaarassa painua luotilinjan taa. Luettuani tämän kirjan olen yhä varmempi siitä, että minun täytyy vain jatkaa tuon asennon korjausta. Vaikka hevonen tarjoaisi tuota muotoa, täytyy sille kertoa, että tämä ei ole se mitä sinulta vaaditaan tai pyydetään.

luotilinjan edessä, huomaa ve ja ot yhdensuuntaisuus ja liikkuminen ylämäkeen

 Luotiviivan takana. Jos hevosen muoto näyttää sinun silmääsi paremmalta tässä kuin edellisessä kuvassa, pistä se merkille ja mieti mistä se johtuu. Näyttääkö kaareva kaula hienommalta vai onko kuvassa vain itsessään jotain sellaista, joka saa preferoimaan jompaa kumpaa (esimerkiksi omaan silmään hevosen karva kiiltää paremmin). Ajatteletko kenties, että tämän verran luotilinjan takana on ihanteellinen? Mitä tahansa mieleesi tuleekaan, tiedosta se ja mieti jatkossa nähdessäsi hevosia /kuvia, millainen muoto omaa silmääsi miellyttää ja missä suhteessa se on siihen, mitä hevosen ihanteellisesta liikkumismuodosta tiedetään?
Mitähän tähän väliin sanoisin. Pohdin, että johtopäätöksenä Heuschmannin esittämästä kolmesta muodosta voisi sanoa, että kannetun selän (klassinen) muoto on tavoitteena, mutta vaikka ei saavuttaisi heti tuota tavoitetta, älkäämme käyttäkö kahta muuta muotoa (rullattu ja luotiviivalle pakotettu) päästäksemme siihen.

Vapaana vetristelyä toukokuussa 2013

Kirjan muuta antia


Kirja on niin monipuolinen, että minulla on ollut todellisia hankaluuksia koota tätä postausta. Kaikkea ei voi ottaa esille ja kuitenkin kirja on täynnä hyvää asiaa. Koskaan tämä postaus ei tule tekemään oikeutta tuon kirjan kokonaisuudelle. Jatketaan niiden sivujen lainauksilla,  joihin olen tehnyt koirankorvia.

Lainaus sivulta 40: kouluratsastuksen tavoitteet
"Hevosen rentous on ensimmäinen perusedellytys koko kouluratsastuksen onnistumiselle. Ratsastuksessa käytetään ohjia vain apuna saada hevonen kontakiin. Niitä ei käytetä ohjaukseen eikä etenkään jarruna." Jep, onhan tää kiva ihanne mutta meikäläinen käyttää ohjia nimenomaan ohjaukseen ja jarrutukseen, tässä sitä huomaa miten kaukana ihanteesta sitä ollaankaan. Seuraava lause on suosikkini: "Korkeimman mahdollisen ratsastustaiteen sivistyksen saavuttaneen ratsastajan merkki on se, että hän voi jättää pois kädet ja jalat". Minustahan henkilökohtaisesti hienointa on, jos hevonen toimii kaulanarulla tai ilman mitään. "Avut auttamat hevosta ymmärtämään ratsastajan toiveet. Kun hevonen on ymmärtänyt ne ja vastaa niihin, ratsastaja voi jättää ne sivuun".

Sivulta 71: Rungon sidekudosjärjestelmä (engl. ligament) ja kaularanka (engl. cervical spine)
Hevosen asento sen laiduntaessa on sille ihanteellinen ja vaivaton. Lihasten ei tarvitse tehdä töitä säilyttääkseen tämän asennon vaan hevonen voi viettää tunteja venyttäen eteen alas etsiessään ruokaa. Ratsastaminen rehellisessä eteen alas- asennossa  on hyödyllistä ja kehittävää. Kaularanka aukeaa ja kaulan venyminen vaikuttaa suotuisasti selkään nostaen sitä ylöspäin. Tämä mahdollistaa sen, että hevonen, jota ei ole luotu kantamaan painoa selässään, kykenee kannattelemaan ratsastajaansa. Nuoren tai muuten kouluttamattoman hevosen täytyisi antaa kehittää ensin ylälinjaansa tässä vapaassa asennossa. Edit: Luotilinjan takana tai rullattuna liikkuva hevonen ei venytä eteen alas, vaan alas- taakse (!)

Sivulta 75; kaikki mulle heti, nyt
Nykyjalostus tuottaa niin hyvärakenteisia ja alistuvia hevosia, joilla on "valmius kärsiä", että hevoset usein hyväksyvät pakottavat valmennuskeinot ilman erityisempää vastaanpanemista. Vain hevoset, joilla on vahva luonne tai selviä rakenteellisia puutteita, vastustavat.

Nuorilta hevosilta vaaditaan nykyään usein liikaa liian aikaisin. Sen kokoamisaste nostetaan ilman lihaksistollisia edellytyksiä ja hypätään yli lihasten oikeanlainen harjoittaminen. Hyvässä valmennuksessa hevoselta kestää1,5- kaksi vuotta ennenkuin se pystyy kokoamaan itseään. Kun hevonen pakotetaan luotilinjalle ja liian ylös liian aikaisin, niskan ja kaulan tukevat lihakset eivä ole kehittyneet tarpeeksi joten pitkä selkälihas joutuu osallistumaan ihmisen kantamiseen sen sijaan, että se työskentelisi rentona. Tämä voi aiheuttaa jopa kramppeja pitkään selkälihakseen.



Mihin rehellinen kokoaminen (collection) on kadonnut? (s.111)


Oikeaoppinen kokoaminen lähtee siitä, että hevonen taivuttaa takaosaansa kehonsa alle ja taipuu takaraajojen isoista nivelistä. Ylläolevan kuvasarjan ylimmässä kohdassa piirretty hevonen näyttää oikean asennon suoritettaessa piaffea. Toinen piirroskuva näyttää piaffen silloin, kun hevonen on pakotettu luotilinjalle ohjalla, eikä tuotu aktiivista takaosaa alle. Alin kuva asettaa kuvat päällekäin ja auttaa huomaamaan eron. Erottaisitko sinä tämän elävällä hevosella huippukoulukisoja katsellessasi? Seuraavan kerran voit yrittää!


Ylläolevassa kuvassa alempi hevonen tekee hyvää piaffetyöskentelyä. Huomaa miten sen selkä on pyöristynyt ja vertaa sitä ylemmän kuvan hevoseen. Kirjassa esitellään samanlaiset vertailukuvat jokaisesta askellajista ja useista liikkeistä. Tähän valitsin vielä show-ravin, jolle kovaäänisesti hurrataan kilpakentillä. Allaolevassa kuvassa ylempi ratsukko suorittaa hyvää ravia, alempi show-ravia jossa etu- ja takajalka eivät ole samansuuntaiset eikä takaosa ole kunnolla alla.




Loppuhuomautukset ja haaste: 


Sisältää paljon vapaata suomennosta sekä omia tulkintoja, joiden oikeellisuudesta en mene takuuseen. Suosittelen lämpimästi jokaista lukemaan kirjan itse.

Lisäksi haastan jokaisen katsomaan ympärilleen avonaisin silmin ja huomaamaan, miten yleistä hevosten ratsastaminen tarkoituksellisesti luotilinjan taa tai väkisin luotilinjalle (absolute elevation) on. Harjaannuta silmääsi! Ei tarvi kuin mennä johonkin facebook-ryhmään jossa jaetaan hevosten kuvia tai surffailla hevosblogeissa, niin materiaalia löytyy. 

Kenen tahansa ratsastuksesta voi löytyä ohimeneviä hetkiä, joista saisi tällaisia kuvia, joissa vaikkapa hevonen painuu luotilinjan taa hetkellisesti, mutta kyse ei olekaan siitä. Kyse on siitä, että luotilinjan taakse tai luotilinjalle pakotettua hevosta pidetään kauniina ja ratsastusta tällöin onnistuneena. Nämä kuvat valitaan julkaistavaksi ja esille ja tätä pidetään tavoitteena. Vielä ikävämpää on, että olen nähnyt jopa 3-vuotiaita hevosia ratsastettuna rullalle. Tuossa vaiheessa kyse ei enää voi olla vahingosta, vaan tavoitteesta, sillä minkään 3-vuotiaan ei pitäisi joutua ratsastetuksi tuossa muodossa vahingossakaan tai hetkellisesti. Muistakaamme, että nuori hevonen ei voi liikkua vielä samassa muodossa kuin missä se ehkä kykenee liikkumaan kypsyttyään.

 
Skini Ruotsin maalla keväällä 2012, rapsuttaa etujalkaansa, asento jotenkin sopi tähän postaukseen :D

32 kommenttia:

  1. Erinomainen ja mielenkiintoinen postaus! Toivottavasti tuo kirja joskus suomennettaisiin, koska olen niin huono englannissa että enkuksi en lähtisi välttämättä lukemaan :D Mutta kiva, että jaksoit esitellä kirjaa suomeksi!

    Olen itsekin paljon miettinyt näitä asioita ja olen aina mielenkiinnolla katsellut kaikenlaisia ratsastuskuvia ja arvioinut hevosen muotoa ja liikkumista omassa mielessäni. Minusta on sääli, että ihan myös puskaratsastajienkin/harrasteratsastajien joukossa on ihmisiä, jotka vaativat aivan liian aikaisin hevoselta "täydellistä" muotoa ja liikettä, joka sitten rokottaa todellisuudessa hevosen liikettä ja vain vahingoittaa kehittymistä. Ihmiset ovat usein juurikin tuollaisia kaikki tänne ja heti -tyyppejä, eikä jaksettaisi työskennellä ja rakentaa hevosen lihaksistoa ensin sitä pari vuotta. Kaikkien hevosten pitäisi muka olla heti valmiita ja vääränlaisella ratsastuksella monet hevosista eivät edes koskaan pääse kehittämään oikeanlaista lihaksistoa.

    Mutta sen pidemmittä puheitta, hyvä postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :)

      Tosiaankin vaatii kanttia ratsastaa hevosta hevosen itsensä mukaan eikä sen mukaan mikä näyttäisi mahdollisimman hienolta. Voi olla, että jotkut seuraa tietämättäänkin semmoista esimerkkiä, jota nyt sattuu saamaan, sen kummemmin asiaa tutkimatta. Ja tuo oli hyvin sanottu, että monet ei tosiaankaan pääse koskaan kehittämään sitä oikeanlaista lihaksistoa. Tuo pätee varmaan ihan oikeasti moneen hevoseen, ihan alunperin ratsuhevoseenkin. Se ylimääräinen työ jonka entisen huippukuntoon treenatun ravurin kouluttamisesa ratsuksi onkin sitten asia vielä erikseen :D

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus!! olen jo kauan ihmetellyt esim kouluratsastuskilpailuja katsellessa, kun hevoset menee olevinaan niin muodossa että, mutta selkä on ihan helevetin notkolla!hevonen näyttää sillon ku riippusillalta, persus pystyssä, samoin kaula (ei niska...) ja selkä notkottaa. hiki lentää ja häntä vispaa, on komiaa! Not.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) ja mukava kuulla, että sinä(kin) olet huomannut tämän trendin koulukisoissa :)

      Poista
  3. Nyt oli kyllä täyttyä asiaa, hyvin kirjoitettu.

    Tämä todellakin sai ajattelemaan, huomaan, että itse monesti arvioin kouluratsun liikkeen laatua juuri kaulan asennon perusteella, ja otankin nyt tavoitteekseni kiinnittää huomioni ennemmin selän ja takapään asentoon. Nämä kuvat oli kyllä tosi selventäviä, ja kirja menee ehdottomasti hankintalistalle!

    Suurensuuret kiitokset tästä vinkistä, innolla odotan että pääsen nauttimaan omasta kopiostani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokseni palautteesta :).

      Itselle semmonen silmiä avaava video on ollut tämä
      http://www.youtube.com/watch?v=I8cOq7YWXys
      se on auttanu pois fiksaatiosta pään ja kaulan asentoon. Minusta näitä asioita pitäisi opettaa heti alkeiskursseista alkaen :)

      Ihanaa että päätit ostaa kirjan <3, tule toki jakamaan omia lukukokemuksia tänne sitten :D

      Poista
  4. Hyvä postaus, kiva saada välillä tämmöisiä "tietoisku" juttuja :) vaikka vähän surullisemmasta asiasta olikin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että pidit :). Rollkurin käytön todellisuus on surullista, mutta kaikessa tässä on myös mahdollisuus ja jokainen voi omalla kohdallaan miettiä ja pohtia sitä mitä pitää hienona ja sitä, mitä tiedetään mikä on hevoselle hyvä ja joka kaupanpäälle näyttääkin hienolta :D.

      Poista
  5. Kiitos tästä! Itse olen aina pitänyt kouluratsastuksesta ja toivon että se saadaan vielä nostettua takaisin sille tasolle mitä se alunperin oli ja hevosten treenaus muuttuisi tarkoituksenmukaisemmaksi, eikä oijottaisi väärissä kohdissa. Nykyään koulukisoja katsoessa saa hakemalla hakea sitä oikeasti hyvää suoritusta ja ikinä se ratsukko ei voita. Olen myös huomannut, että huipputasolla kilpailee jo 8-9 vuotiaita hevosia, enkä pysty ymmärtämään että missä vaiheessa kouluratsastushevosen koulutus on muka niin nopeutunut ja miten ne hevoset pystyvät niihin samoihin asioihin kuin ennen vasta reilusti yli 10 vuotiaat? Ja niinhän se menee, että eivät ne pystykään, vaan tekevät liikkeet väärin mutta ehkä näyttävästi :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon aivan samaa. Myös hevosten käyttöikä on joidenkin mielestä keskimäärin lyhentynyt. Alussa oiotaan ja lopussa myös -ei vanhat hevoset suorita vanhoille päiville korkeita koululiikkeitä kuten kuitenkin olisi mahdollista jos hevonen olisi alusta loppuun asti treenattu tarkoituksenmukaisesti :). Espanjalaisessa ratsastuskoulussahan on maailman huippuhevosia jotka esiintyy ymmärtääkseni varsin vanhoinakin :)
      Kiitos kommentistasi :D!

      Poista
  6. Tuo luotiviivan alle pakottaminen on todella yleistä ja ainakin itse tunnun näkevän sitä jatkuvasti... Niska ei ole korkeimpana kohtana vaan siitä muutama nikama taaksepäin. Sitä pidetään hienon näköisenä. On jopa myönnettävä itsekin, että esim. tuo kuva, jossa Skinny on luotiviivan takana, näyttää tosiiaan hienommalta. Tarkemmin kuvia tutkiessaan kuitenkin huomaa, että ylläolevassa kuvassa hevonen todellisuudessa liikku paremmin. Rintakehä on kohonnut ja koko olemus on ryhdikkäämpi. :)

    Vielä en ehtinyt tätä tekstiä ajatuksella lukea, mutta ajattelin jo kommentoida näin ensimmäisen silmäyksen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin, että tuota luotilinjalle pakottamista näkee usein. Äh, käsitteisäs menee sekaisin. :D

      Poista
    2. Ymmärsin kuitenkin mitä tarkoitit, tätä näkee ihan jokapuolella ja jatkuvasti :), on semmonen yleinen trendi ihan kaikilla tasoilla.
      Minusta tuossa alemmassa kuvassa jopa näyttäis melkein siltä ettei ilmassa oleva diagonaalipari ole yhdensuuntaisena, mut kuvakulma on sen tarkasteluun huono.
      Kiitos kun kommentoit :D

      Poista
  7. Niin hyvä ja informatiivinen kirjoitus! Kiitos. Olen osannut jo pitkään erottaa showravin ja surkutellutkin sitä, miten sellaisella melomisella voi pärjätä missään.. mutta hyvin voi, aivan kuin pelkkien etujalkojen kauhominen olisi kaunista katseltavaa. Nyt oli kiva oppia katsomaan piaffea tarkemmin! Ensi kerralla pitää kilpailuja katsellessa tihrustaa sitäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edes koulukilpailujen selostajat ei tunnu tunnistavan showravia, katsomosta puhumattakaan, mutta se, että tuomaritkin menevät halpaan on jo liian paksua :D.
      Kiva että pidit :)! Vaikka tästä ei tullut ollenkaan niin hyvä kuin toivoin :D, ei ollut aikaa tonkia enempää :D

      Poista
  8. Juuri tällaisia asioita miettiessä olen luopunut hevosen ratsastamisesta muotoon ja "oikeinpäin".. Näen huonosti ratsastettuja ja jännittyneitä hevosia paljon omilla silmilläni katsottuna.

    Lisäksi olen sitä mieltä, että monesti hevosten selkäkivut eivät ole niinkään seurausta satuloista (joita sitten alituiseen vaihdellaan), vaan kyseessä on ratsastukselliset asiat. Selkäkipuinen hevonen pyritään ratsastamaan "oikeinpäin" vielä herkemmin, joka usein tarkoittaa voimaa, apuohjia ja pakkoa, joka taas johtaa siihen, että hevonen jännittyy ja käyttää itseään väärin = selkä kipeytyy lisää. Tällainen hevonen pitäisi viedä maastoon ja antaa sen liikkua mäkisessa ja vaikeahkokulkuisessa maastossa ilman ohjastuntumaa, jotta se saa itse kantaa itseään ja työstää lihaksiaan. Mikä parasta, suurin osa hevosista nauttii tällaisesta työskentelystä ja tulee tehneeksi työtä ihan huomaamatta. Nämä siis vain omia havaintoja ja ajatuksia, sen pohjalta mitä olen kuullut ja nähnyt ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on näkemystä ja kokemusta. Viisaita sanoja ja johtopäätöksiä, aivan hyvin voi tapahtua juurikin niin tuon kipeytymisen kanssa, että mennään ojasta allikkoon. Kai sitä niin helposti itse kukin jumittuu johonkin tiettyyn. Ehkei ihmiset ees uskalla lähteä maastoon sitten kun pelkää että hevonen kipeytyy siitä jos se ei liiku "oikein". Pitäs muistaa että oikea muoto voi eri tilanteissa olla erilainen ja että maasto tosiaankin pistää töihin jo luonnostaan ja pitkällä ohjalla hevonen hakee (ainakin meillä) pitkän vakaan muodon ja niska ja kaula venyy.

      Kiitos kommentistasi :D!

      Poista
  9. Tosi mielenkiintoista! Tuota kirjaa pitäisi kyllä jossain vaiheessa lukea.
    Kun vertaa modernin kouluratsastuksen klassiseen tai akateemiseen ratsastukseen niin huomaa aika äkkiä kuinka negatiivisesti moderni kouluratsastus vaikuttaa hevoseen. Olen hiukan akateemisen ratsastustaiteen teoriaa opiskellut ja siinä törmäsin tähän sanontaan "...using dressage for the horse, not the horse for dressage". Mielestäni tuo kuvaa aika hyvin sitä mitä nykyään kouluratsastuksessa yritetään, eli jalostuksen kautta kehittää se "täydellinen" hevonen. Sairasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin hyvä vertaus! Tuolla klassisellakin tiellä riittäisi haasteita ja näkyisi upeita hevosia, miksi täytyy lähteä tälle "modernille" tielle.
      Kiitos kommentistasi ja mukava että pidit :)

      Poista
  10. Kiitos tästä postauksesta! Oli todella mielenkiintoista luettavaa ja antoi ajateltavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava että pidit, kiitos :). Vielä mukavampaa on kuulla että se herätti ajatuksia :)

      Poista
  11. Sulle ois haaste blogissani. http://stollejaserena.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  12. Mielettömän hyvä teksti! Avasi omiakin silmiä entisestään. Moni kuva missä varusteilla viola "kantaa itsensä oikein" alkaakin näyttää huonommalta kuin noi ilman varusteita kuvat :) Näin sitä vaan saa taas uutta tietoa ja pohdittavaa omaankin tekemiseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu :D! Aina riittää opittavaa ja harjaannuttamista silmälle. Minä hurrasin vielä muutama vuosi sitten noille show-raveille kisoissa kun en ymmärtänyt miltä suorituksen pitäisi näyttää :)

      Poista
  13. Tosi tosi tosi mielenkiintoinen teksti! Pisti ajattelemaan oikein kunnolla, ja kamala tuo video, teki olon jotenkin inspiroituneeksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :). Harmi että tuo video on vaan mainos, tekis mieli ehdottomasti hankkia tuo elokuva. Ja itseasiassa taidan hankkiakin!

      Poista
  14. Muuten paljon hyvää tuossa Heuschmannin kirjassa, mutta klassinen piaffe on kuvattu väärin etujalkojen osalta, nekään eivät saisi mennä ns. luotiviivan taakse (esimerkkikuvissa väärin piaffea suorittavalla hevosella paremmat etujalat kuin klassista piaffea tekevällä). Mitä enemmän etujalat menevät hevosen rungon alle, sitä etupainoisemmaksi hevonen muuttuu ja vastaavasti takajalkojen siirtyessä enemmän rungon alle tasapainopistekin siirtyy taaemmas minne sitä pitäisikin korjata. Kokoamisen tarkoitus on siirtää hevosen painoa enemmän takajaloille ja piaffen pitäisi olla kouluratsastusliikkeiden kokoamisen huipentuma :) sama on selitetty Philippe Karlin nettisivuilla kattavammin: http://philippe-karl.com/news/6/3/0/ridsport-sweden-spring-2008 ja vielä paremmin hänen kirjassaan Twisted Truths of Modern Dressage, mistään muusta kirjasta en ole oppinut ratsastuksesta niin paljon kuin tuosta, suosittelen ehdottomasti lukemaan :) siinä pohditaan hyvin tarkasti millainen ratsastus on hevosen kannalta parasta ja helpointa, ja kun asioita tekee hevoselle mukavaksi ratsastuksesta tuleekin yllättävän helppoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos pitkästä kommentistasi vielä näin paljon postauksen kirjoittamisen jälkeen :). Tuo on muuten hyvä huomio! Huomaan nyt itsekin tuon seikan.

      Tuo kirja voisi mennä hankittavien kirjojen listalleni, kiitokseni kirjavinkistä! Jos joku sanoo, että ratsastus voi olla helppoa, niin se on jo aika mahtava mainoslause ;).

      Poista
    2. Vielä pitää lisätä, mikäli tulet vielä lukemaan vastaukseni, että oletko itse päässyt soveltamaan tuota Philippen tapaa ratsastaa -oletko itse päässyt kokemaan sitä muutosta ja oivallusta, että ratsastus voi olla helppoa? Oletko saanut jotain muuta ideaa ja käytännön oppia ratsastukseesi häneltä?

      Poista
  15. Tietty kaikki Philippen kirjoista ja dvd:eistä opittu kulkee mukana myös hevosen selässä :) Minulle helppouden kokemukset ovat olleet sellaisia että voi ratsastaa hyvin kevyillä avuilla (sormien sulkeminen, käden pieni nosto, jalan pitäminen aktiivisesti hevosen kyljessä) ilman että tarvitsisi mitään isompaa hevosen herkistämiseksi tai "hallitsemiseksi". Silloin kun tietää juuri mitä apuja käyttää niin hevonen reagoi heti ja oikein, ja mulle tulee semmoinen fillis kuin hevosen kanssa keskustelisi avuilla :) kun ratsastaa hevosen kannalta miellyttävästi niin hevonenkin rentoutuu ja se helpottaa osaltaan taas ratsastusta :)

    Käytännön oppeja on tosi monia, mutta voisin listata kaikista eniten käyttämäni. Kirjoistahan löytyy ohjeita ihan piaffen, passagen ja laukanvaihtojen ratsastamiseen asti, mutta ihan tuolla tasolla en vielä ole :D
    -hevosen tasapainottamiseksi nostan hevosen kaulaa (vaiheittaisesti hevosen koulutustason mukaan, sen mukaan kun lihakset kehittyvät) niin että kaulan ylälinjan ja selän lihakset ovat rennot ja käytössä on lihas kaulan juuressa. Tämän ja kokoamisten avulla olen saanut kehitettyä yhden ratsastamani hevosen tasapainoa niin, että vuosi sitten en uskaltanut ratsastaa laukassa kulmaan ja nyt voimme mennä laukassa hyvin pieniä voltteja :)
    -kaulan ja niskan venyttely asetuksilla ja isoilla taivutuksilla: näiden avulla saan hevosen myötäämään niskastaan, kun niska rentoutuu ja pää ikään kuin putoaa paikalleen. Parhaimmillaan rennon hevosen saa ratsastettua muotoon ottamalla ohjat tuntumalle ja myötäämällä, jolloin hevonen tiputtaa päänsä luotiviivalle :) tällä tavalla olen myös saanut yhden toisen ratsastamani hevosen kaulan pahoja jumeja(valtavat patit) vähitellen rentoutettua ja saanut lisää liikkuvuutta kaulaan. Kun hevosta kokoaa niin kaulasta ei saisi pullistua mikään yksittäinen lihas.
    -peruutusten avulla olen sitten harjoitellut kokoamista kun sen avulla saa takajalat hyvin rungon alle, kun peruutuksesta lähtee suoraan raviin tai laukkaan (miksei käyntiinkin ;) ). Muutenkin keskityn paljon takajalkojen aktiivisuuteen.
    -treenaamalla avoja ja sulkuja ympyrällä voi harjoituttaa erityisesti yhtä jalkaa kerrallaan (sitä joka ottaa isointa askelta ympyrän ulkolaidalla) ja tämä irroittaa hevosen lonkkaa ja lautasia. Käytän tätä kokoamisen ja lisäämisen esivalmisteluna. Philippe Karlilla on muutenkin usein käytössä jokin harjoitus joka valmistelee vaikeampaan tehtävään ja tekee sen hevoselle helpommaksi tai sitten vaikeampi tehtävä pilkotaan pienempiin palasiin.
    -Vielä viimeisenä varusteissa kiinnitän huomiota siihen että satulavyö ei purista tai hankaa etujalkoja, vaan on sen verran tiukalla että pysyy kiinni mahassa: hyvin ovat satulat pysyneet paikallaan ja hevoset tyytyväisempiä ilman puristavaa vyötä. Suitsissa jätän turparemmin niin löysälle että välissä on n. sentti ilmaa, ja jos saan itse päättää, alaturparemmin talliin. Näin hevonen saa "pureskella" kuolainta rentoutuessaan ja avautuvasta suusta huomaa heti että ohjasotteet ovat olleet liian kovat... Ai niin ja pyrin siihen että käsiä ei koskaan siirretä taaksepäin, vain ainoastaan ylös/eteen/sivuille, jolloin ohjasotteet vaikuttavat suupieliin, eikä herkkään kieleen/kitalakeen. Ainoastaan tuo sormien osittainen sulkeminen on hieman taaksepäin vaikuttava apu, mutta silloinkaan en purista kättä nyrkkiin asti.

    Ratsastus on helppoa silloin kun ei tee mitään ylimääräistä, mutta siinä se hankaluus sitten taitaa piilläkin :D Kyllä mulla harjoiteltavaakin vielä riittää :)

    VastaaPoista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.