keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Välähdys menneestä Osa 3

Löytö muistojen laatikosta: kaksi elämäni hevosta


Skinny ja minä kesällä 1999 ja Gibsson ja minä kesällä 2005

Minulla on ollut kaksi elämäni hevosta; Skinny ja Gibsson. Tutustuin niihin kutakuinkin samoihin aikoihin. Aloin hoitelemaan Gibssonia joskus vuoden 1995 syksypuolella ja kontakti Skinnyn elämään alkoi sen syntyessä vuonna 1996 (tosin aktiivisemmin hoidin sitä vuosina 1998-2000). Vuoteen 2000 minulla oli siis kaksi kultamurua. Ne olivat hyvin erilaiset: toinen upea puoliverinen, vanha kansallisen tason estehevonen ja toinen pikkuinen lämminverinen juoksijan uraansa aloitteleva orivarsa. Erilaisuudestaan huolimatta molemmat olivat minulle rakkaita. Niiden kautta sain kontaktin myös kahteen erilaiseen hevosmaailmaan: opin sekä ratsupuolen, että ravimaailman asioita. Sain käydä ratsastuskoulun tunneilla ja toisaalta olla lämminveristen varsojen kanssa ja ajaa erilaisia ravihevosia.

Gibssonin kuva oikealla, Skinnyn vasemmalla, edessä peltilaatikko, jossa on säilössä vanhat Skinnyn tallipäiväkirjat. Gibssonin tallipäiviksiä on niin paljon, että niille on paljon isompi laatikko.
Kun Skinny myytiin pois vuonna 2000, jatkoin Gibssonin hoitamista yhteensä 10 vuoden ajan, loppuun asti. Gibssonin kanssa syntyikin erityinen side. Se oli elämässäni niin pitkään, että siitä ehti tulla yksi niistä asioista, joiden saattoi luottaa pysyvän muuttumattomana. Siihen saattoi luottaa, se oli maailman kiltein ja rauhallisin hevonen. Olin ehtinyt tuudittautua siihen, että se olisi aina karsinassaan tervehtimässä minua kun tulisin tallille. Sitten koitti vuosi 2005 ja Gibssonin viimeinen kesä. Syksyllä se lähti arvokkaasti, vielä elämässä kiinni olevana vanhuksena, vihreämmille laitumille. Olin surun murtama, kesti aikansa päästä edes jotenkin tolpilleen.

Viimeinen maasto rakkaan Gibssonin kanssa, jäähyväisiksi syksyllä 2005
Onneksi sain viettää tämän rakkaan hoitohevoseni kanssa koko lapsuuteni. Niin monet harjaushetket, niin monet talutustunnit ratsastuskoulussa (pidin paljon taluttamisesta alkeis- ja polttaritunneilla), rauhalliset maastolenkit ja jouluaattoaamun ratsastukset. Jouluista tuli ihan erilaisia kun en enää herännytkään ensimmäisenä ratsastamaan Gibssonilla. Tallilla ei enää koskaan ollut samanlaista. Gibssonin karsinassa olikin 10 vuoden jälkeen toinen hevonen. Piti keksiä mitä teen kaikilla varusteilla joita olin ilokseni sille ostanut. Tavarat piti raivata pois.

Gibsson kesällä 2005
Lapsena tekemäni askartelutuotos kuvaa hyvin kahta elämäni hevosta. Löysin tämän äitini kätköistä.

Välähdys menneestä: "Skini & Gibsson is the best". Lapsena tekemäni askartelutyö uunissa kovettuvasta muovailumassasta

Kielioppivirheistäkin huolimatta viesti välittyy: "Skini ja Gibsson ovat parhaita". Viesti on raapustettu vähän häthätää punaiseen uunissa kovettuvaan massaan. Koska iskulausetta kirjoitettiin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, tämä taideteos ei ole saanut osakseen juurikaan huolellisuutta. Iskulauseella "is the best" oli tapana ylistää hoitohevosia 90-luvun heppatyttöjen keskuudessa. Sitä viljeltiin päiväkirjoihin, varustelaatikoihin ja piirrustuksiin hoitohevosten nimien yhteyteen. Taidettiin kaivertaa näitä sanoja jopa kerhohuoneen puiseen pöytäänkin ja maneesin katsomon seinään.

Skinnyn kanssa kesällä 1999, syöttelemässä omistajan vaimon puutarhassa 
Kuten huomaatte, vanhassa askarruksessa olen kirjoittanut Skinnyn nimen suoraan kuten se sanotaan, eli "Skini" (enhän tuolloin tiennyt mitään sen sivumerkityksistä). Sittemmin aloin kirjoittaa sen "Skinny", jotta nimi kuulostaisi säädyllisemmältä aikuisen korvaan. Myös täällä netissä olen kirjoittanut Skinnyn nimen useimmiten "Skinny". Olen kuitenkin alkanut nyt uudestaan suosia tuota suoraa kirjoitustapaa Skini. Voikin olla että palaan siihen jossain vaiheessa kokonaan. Minun korvaan nimi "Skini" ei enää näin aikuisenakaan kuulosta mitenkään oudolta, se on vaan rakkaan lapsen nimi ;).


Skinny oripoika 1998, 2 vuotiaana
Vanha ystäväni, lapsuuteni elämäni hevonen, on jälleen rinnallani. Minusta on välillä todella vaikea kuvailla niitä tunteita mitä siihen liittyy, välillä on ihan epätodellinen olo sen kanssa, katsoa nyt noita samoja silmiä kuin kauan sitten. Kauanko tarvitsen, että todella tajuan, mitä on tapahtunut?


Silmät ovat sielun peili. Elämäni hevonen helmikuussa 2013 (c) Miia T. Pidän tästä kuvasta, auringon säteet luo miltei samanlaista värimaailmaa kuin Skinnyn loimi. Silmä näkyy myös kirkkaana ja katse on lempeän ystävällinen.

Elämä potkii päähän, ja Skinny kantaa minua -niin henkisesti kuin konkreettisestikin. Minulla on ollut onnea, kun Skinny on vielä hengissä ja se kuuluu nyt päivittäiseen elämääni. Se olisi saattanut aivan hyvin olla menetetty ikuisiksi ajoiksi, mutta sain sen takaisin. Se on yksi elämäni tärkeistä asioista. 


Me kavioliittopäivänä 25.7.2012, on suurelta osin Skinnyn ystävällisen ylläpitäjän ansiota, että päädyimme uudelleen yhteen. Tack för dig K.M.! Det är dig att tacka för att vi är tillsammans igen :D!

Aiemmat samaan aiheeseen liittyvät kirjoitukset:

Välähdys menneestä: Onko tämä minun hevoseni?
Välähdys menneestä Osa 2: Hevosen ostaminen alkaa varusteista?

14 kommenttia:

  1. Toivottavasti saatte vielä paljon yhteisiä vuosia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, kaikki mahdollisuudet on vielä vaikka mihin :). Toivotaan että kakskymppiä ylittyy leikiten.. Kaikesta ajasta tietysti on kiitollinen. Skinnyn emän emä eli 37 vuotiaaksi, saa nähdä kauan Skinny elää. Onhan se ollut varsin onnekas eläjä tähänkin asti :)

      Poista
    2. Lueskelin tätä uudelleen ja bongasin kirjoitus- tai ajatusvirheen:
      "Skinny oripoika 1996, 2 vuotiaana" :)

      Poista
    3. Hei :) kiitos! korjasin heti :)

      Poista
  2. minkä ikänen oot?:) Tää oli muutren ihana postaus<3

    VastaaPoista
  3. Oi, olipa kiva lukea myös toisesta elämäsi hevosesta :)
    Nyt vasta muuten tajusin ettei mulla ole ennen viimeistä kuvaa ollut hajuakaan miltä sä näytät :D No, nytpä tiedän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :), itseäni ei yleensä kiinnosta lukea muiden blogeissa kuin siitä blogin "päätähtihevosesta". Gibsson iso tähtipää <3, on aina sydämessäni, kaipaus on yhä läsnä, mutta ei tietenkään yhtä tuskaisena kuin ekat vuodet.

      Hih, no oletpa lahjakkaasti onnistunut ohittamaan aiemmat kuvat, vaikken nyt ihan mahdottomasti omia kasvokuvia viljelekään tänne ;). Hyvä että tuli nyt asia korjattua ;)

      Poista
  4. Tosi kiva postaus, tuli heti taas omat muistot mieleen menneistä hepoista :)) Itselläkin ollut mahdollisuus tutustua ravi ja ratsu puoleen. Enemmän ehkä taidan kuitenkin kallistua ravi ihmiseksi, kun on niiden ravureiden kanssa tullut enemmän puuhailtua :)) Suurin osa ratsastamistani hevosistakin on entisiä ravureita tai ravisukuisia heposia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :).

      Meillä on sitten samankaltainen hevoshistoria. Kyllä tuo ravimaailma on mukava ja ajaminen on tosi kivaa :)

      Poista
  5. Toiseksi viimeinen kuva Skinnyn (vai pitäisikö kutsua Skinin? ;)) silmästä on aivan upea. :) Ja pitikin laittaa blogisi kuvaukseen, ettei ole kovin laadukkaita kuvia..! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän siitä :). Voisi varmaan sanoa että täältä löytyy vaihtelevasti kaikentasoisia kuvia -niin onnistuneita järkkäri/pokkariotoksia kuin kuvakaappauskuvia rakeiselta videoltakin ;). Toistaiseksi kirjoitan vielä itsekin sekaisin Skinny ja Skini, live-elämässä jo pelkästään Skini. Ehkä tämä on jokin siirtymä-aika. Sen karsinan ovessakin kuitenkin lukee "Skinny", onhan se nätimmän "näköinen" lempinimi. Ei oo muuten takuulla toista Skiniä suomen maassa ;).

      Poista
  6. Och jag har dig att tacka för att Sky har det bästa hemmet han någonsin kunnat få!! <3<3 Jag älskar att sitta här och läsa vad ni har för er. Titta på alla fina bilder och filmer. Saknar Sky så mycket ibland, så jag längtar tills jag kan komma och hälsa på er!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3

      så härlig att ha dig skriva här :). Snart du ska se din Sky igen, tror jag -sommaren kommer ju snart. Jag har tänkat också på det att hur det kommer vara, när du äntligen kommer. Då du kan sköta honom hur mycket som helst- jag har även tänkat att vi kan gå att promenera i skogen tillsammans och så vidare. Skinny ska kanske vara i sommarstall då..

      Det är trevlig att veta att du tittar på filmer och bilder här :). Du kan sluta ögonen och föreställa att det är dig som sitter på hans rygg, nu när jag ska ha go pro video från hans rygg :D

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.