sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Odottavan hevoskesä

Kesä on mennyt odottaessa ja järjestellessä hevosen ostoon liittyviä paperi- ja  ja käytännön asioita. Alunperin hepsukan piti olla täällä viimeistään kesäkuun lopussa, mutta suunnilleen joka ikisessä vaiheessa on ilmennyt jotain ongelmia. Toukokuinen koeaikakin on tuntunut kuin hyvältä unelta vain. Oliko se edes tottakaan? Olen välillä miettinyt, mahtaako Skinny ehtiä kotiin täksi kesäksi. Minulla on sille järjestettynä niin ihana kesätallipaikka, että olisi sääli, jos se olisi tullut suoraan talvitalliin.
Rautias Hese vasemmalla, musta Nika oikealla

Odottaessani olen kuitenkin saanut hoitaa hevostelukuumettani ja viettää hevoskesää ystäväni hevosten, Hesen ja Nikan kanssa. Hese on komea ja roteva 17-vuotias suomenhevonen. Oikea sotaratsu, jonka selässä on tukeva istua. Nika puolestaan on nyt 9-vuotias nätti ja mukava lämminverinen (s.2003). Molemmilla on tosi mukavat askeleet ja kiva luonne, eivät kyttää eikä säpsy turhia.

Niin nätti Nika :)


Kävimme Hesen kanssa monta kertaa kahlaamassa ja polskimassa. Nika kastoi vain etukaviot joka sekin oli aika saavutus.

 
 

Hese työntää aina jo kahlatessakin turpaa ja päätään veteen, se ilmeisesti pitää sukeltamisesta. No, arvaahan sen, miten pelästyin kun piti ruveta uimaan syvemmällä ja Hese sukelsikin niin, että vain korvat näkyivät! Pelästyin, että sen korviin menee vettä tai että se ei kohta tajua nostaa päätään ollenkaan pintaa. Tajusi se ja siitä selvittiin. Hupsu heppa. Tunteeko kukaan muu hevosta, joka sukeltaa  miltei korviaan myöten?

Tässä meni talviturkki ja hevonenkin hengittää taas sukelluksen jälkeen

Sukellusalus nousee pintaan


Ja rantaan
Olen paraikaa aloittanut yli 12 tuntia kestävän matkan Ruotsinmaalle, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tuon Skinnyn mukanani Suomeen. Kun hepsukka on perillä, alan kirjoittamaan uudesta alustamme. Olen odottanut tätä niin etten pysy kertakaikkiaan nahoissani :D. Vähän myös jänskättää, miten arki lähtee sujumaan kun perheeseen tulee kolmas jäsen. Aloitan myös uudessa työpaikassa harjoittelun muodossa elokuun alusta. Uutta elämänvaihetta siis monella tapaa aloittamassa.

Ainakin aluksi pidän blogin kutsun varaisena ja jos kirjoitteluintoa yhä riittää, harkitsen uskallanko pistää blogin julkiseksi. Toivon blogin kautta yhteyksiä samanhenkisiin ihmisiin, hevostelututtuja kun ei vielä liioin ole. Lisäksi sivut toimivat päiväkirjana. Jos haluat olla henkilökohtaisesti minuun yhteydessä, se onnistuu sähköpostilla bessie5@hotmail.com

Terveisin, Pauliina nimimerkin Bessie takaa

Ihanan bannerimme on taiteillut Jessica Ruponen, lämmin kiitos hänelle. Jessican viehättävän blogin löydät osoitteesta: http://kaviollakoparoilla.blogspot.fi

Tätä näkyä odotellessa -Skinny kuljetuskopista uuteen kotiin!


11 kommenttia:

  1. Vau, iso kiitos kutsusta! Teidän tarina on niin koskettava, että tuli tirautettua parit kyyneleetkin tuossa lueskellessa. Mahtava päästä seurailemaan teidän tarinan jatkumista! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, tulin kommentistasi hyvin iloiseksi <3

      Poista
  2. Iik, nytkö se tulee!

    Mahtavaa ja tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no, uskoo ken tahtoo, terveisin tällä hetkellä hyvin skeptinen matkalainen jonka 12 tunnin menomatka on kestänyt nyt jo 27 tuntia.. Semmoiset vissiin 8 tuntia vielä jäljellä jos loppumatka sujuu. Yritystä ei kuitenkaan puutu.. Tsemppi on nyt juuri se mitä tarvitaan, kiitos.

      Poista
  3. Ekovei tekee tuota sukeltelua paljonkin :D Talvisin lumi hankeen ja kesäisin on mukava pistää pää veden alle. Välillä se vetäisee vahingossa vettä sieraimiin ja sitten pärskyttelee koko reissun ajan. Sillä on outo tapa juoda vettä merestä niin, että se upottaa päänsä silmiin asti.

    Entinen hoitohevoseni harrasti sukeltelua. Meillä on tapana uittaa hevosia kesäisin altaassa, kun se on niin hyvää vastapainoa treenaamiselle. Hoitohevoseni ei ikinä oppinut uimaan, vaan hyppäsi aina altaaseen ja ponnisti sitten pohjasta vauhtia ja käväisi pinnalla ja kohta taas painui veden alle ottamaan vauhtia pohjasta. (Allas on 2,5 m syvä) Harmittavaa kun kuvat eivät ole enää tallessa, eikä siihen aikaan ollut itselläkään käytössä kuin filmi kamera, joten ei ole videoitakaan :S

    Hauskan näköistä touhua kieltämättä, vaikka välillä näytti siltä että hevonen hukkuu. :D En kyllä tiedä ketään muuta hevosta joka tekisi tuommoista. Kuitenkin aika montaa hevostakin on tullut kyseisessä altaassa uitettua ja kaikki ovat oppineet uimaan. Tai oikeastaanhan se on hevosiin ihan sisään rakennettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli siitä sukelluksesta kuva, mutta en uskaltanut pistää sitä tänne kun ajattelin jonkun luulevan että yritän hukuttaa hevosen tms XD.

      Uskomatonta että Ekkokin tekee noin :D. Ja on tosiaan tosi harvinaista jos jokin hevonen ei opi uimaan :D, olis tosiaan pelännyt että toinen uppoo eikä tuukaa enää takaisin.

      Poista
    2. Ja kiva kun eksyit kommentoimaan tänne vanhempiinkin teksteihin, se ilahduttaa :D.

      Poista
  4. Tällästä mie en oo aiemmin huomannukkaan :) Onpas mun miehet komiana <3 Ja tuo teidän uintikuva missä olette juuri nousseet pintaan, on ihana <3 :) KESÄ ÄKKIÄ TÄNNE!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tästä puhetta sillon kun kysyin saapiko sun pollejen kuvia käyttää, mut ei sitten tullu annettua sulle linkkiä :D. On sulla kyllä komeat pojjat :D. Kesä on jo melkein täällä, ei sitä huomaakaan kun se jo tulee.

      Minä ja Hese pelästyttiin kyllä yhtä paljon sitä Hesen sukellusta. Minä vaan mietin että tule jo pintaan, tule jo pintaan, hengitä, pliis. Mietin jo mielessäni millaista ois jos oisin hukuttanut koko hevosen "Hanna, sinne pohjaan se Hese jäi"

      Poista
  5. Hih, olisin varmaan synnyttänyt kauhusta siihen paikkaan =)

    VastaaPoista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.