Näytetään tekstit, joissa on tunniste muut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. syyskuuta 2017

Muistoja kannan mukanain ...



.. vaan jokainen muistoista sattuu. Kun en voi tietoisesti ja tarkoituksella muistella, kannan kuitenkin kahta konkreettista muistoa mukanani. Ne ovat 12-vuotiaana äidiltä saamani medaljonki jossa on Skinin 2-v kuva ja Skinin kuoleman jälkeen tilaamani jouhisormus.


Jouhisormus on punottu lähinnä mustista jouhista, mutta mukaan otettu pari tummanruskeaa kun sitäkin Skinin jouhissa oli.


tummanruskeita jouhia mustien seassa


Sormuksen teki nannasalmi.com.


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Skini 11.5.1996-2.1.2017

joulukuussa 2016

Olen elänyt hirveitä aikoja, koska olen joutunut elämään elämää ilman Skiniä. Facebookissa ilmoitin heti tapahtuneesta, blogiin on ollut vaikeampi palata. Tämä blogi kun kertoo siitä, miten "astelemme arkea rinnakkain". Nyt minun sielunkumppanini, elämäni hevonen, on enkelihevonen. Se sairastui ohutsuoliperäiseen ähkyyn 1.1.2017 ja menehtyi 2.1.2017. 


Kaikki tehtiin, eikä se riittänyt sen pelastamiseen. Kipuni on suuri, ikäväni loputon. Mikään aika ei olisi ollut riittävän pitkä, mutta meillä piti olla "ihan varmasti paljon vuosia jäljellä". Yksi päivä voi muuttaa kaiken. Olen surullinen, ja vihainen: "miksen saa mennä kullan luo, halia ja paapoa kuten ennen, miksi näin piti tapahtua?"

kesällä 2016

kesällä 2016

Surun aika, surun kuvia




lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää Joulua


Hengissä ollaan ja hyvin voidaan, blogin unohtumisesta huolimatta.


Iloista Joulua kaikille! 


Pohjois-Karjalassa saadaan nauttia valkoisesta joulusta.


lauantai 28. toukokuuta 2016

Juoksutusta ja syöttelyä

26.5.2016
Skini kulkee ajoittain tosi nätisti. Muistan miten ekan kerran huomasin muutosta liinassa/vapaana liikkumisessa ja kirjoittelin siitä postauksen syksyllä 2014. Sinne laittelin vertailuvideotakin ja niissä Skini juoksee molemmissa ympyrällä ilman liinaa. Tässä on video tältä viikolta liinan kanssa. Tuo videolla näkyvä tahti on jo Skinille sen verran "hidasta" että se vaatii siltä työtä.



Hieno poika, oon ylpee.

Voi vitsi miten kovaa tahtia kesä on taas tullut. Vasta pari postausta sitten kokosin talvikuvia tänne ja nyt alkaa olemaan laidunkausi ihan ovella. Sormet ristissä odotan ettei tulis ähkyä. Neljä yhteistä kesää ja vain yhtenä ähky joten kai todennäköisyydet on meidän puolella.



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Skini 20v.


11.5.2016 20-vuotta
Skini täytti tällä viikolla 20-vuotta. Toki hevoset ikääntyvät virallisesti jo vuoden alussa, mutta minusta on mukavaa muistaa tätä syntymäpäivää.

Taustalla ihana kesätaivas
 Kovin rakas on tämä silkkiturkki minulle <3. Lahja oli yksinkertainen; pari porkkanaa, omena ja vihreää.

nam nam
"Synttärivieraana" -herkkuja jakamassa oli Skinin tyttöystävä Alice.

Skini ja Alice herkuttelee
Komea on hän, vielä vähän talvikarvaa jäljellä, mutta kyllä se tämän kuun aikana tippuu loputkin.





Kokosin vähän synttäriaiheista videonpätkää.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Irtokarvaa ja ratsastusta

Bongasin netistä tämän harava- vinkin ajat sitten ja pitihän sitä kokeilla itsekin

Skinin talvikarva ohenee huimaa vauhtia.


Kaulalla ja lavoilla voi jo selvästi nähdä talvikarvan ohentuneen! Jäljellä on villaista höttöä
Lähtötilannehan oli tämä pörröturkki (alla), joten tiputettavaa on! Karvanvaihdon tueksi olen syöttänyt jo monta kuukautta vitamiinilisää ja se tuntuu auttavan, sillä karvanvaihto on mielestäni paremmassa vauhdissa kuin viime vuonna, jolloin aloitin vitamiinilisän antamisen myöhemmin.


Täydessä talvikarvassa -eron todellakin jo huomaa!

Olen harjannut sitä nyt karvanlähtöaikaan haravalla ja kumisualla ja viimeistellyt pehmeällä pölyharjalla. Harava ei ole erityisen tehokas, mutta se irrottaa suht hyvin pohjavillaa ja on niin leveä, että sillä on nopea harjata. Kumisuka sitten viimeistelee karvanirroituksen ja pölyharjalla yritän saada hevosesta edes jokseenkin siistin näköisen. Heppa meinaa saada nyt urakalla sähköiskuja minusta etenkin harjauksen yhteydessä. Eilen yritin vähentää sähköisyyttä pyyhkimällä sen karvaa kostealla sienellä. Kosteaan sieneen tarttuu irtokarva ainakin niin hyvin, että pesusieni muistuttaa sen jälkeen karvapalloa.

Tässä harjaus on valmis ja olen pyyhkinyt karvan kostealla sienellä, joten siksi se näyttää tuolta.
Sienellä pyyhkimisen toivoin myös vähän viilentävän, sillä Skinillä on ollut selvästi kuuma auringossa. Se on oikein puuskuttanut aurinkoisina päivinä ja puuskutus on sitten lakannut kun olen vienyt sen talliin viilentymään. Eilenkin pidin sitä jonkin aikaa varjossa, jotta kuumuus helpottaisi. Onneksi kesäkarva ei ole enää kaukana. Klippaustakin mietin, mutta en ole vielä siihen lähtenyt kun se voi sekoittaa etenkin vanhan hevosen "termostaattia", enkä usko, että Skiniä on koskaan klipattu.

Tässä on yhden harjauskerran "saavutusta". Onko mikään tyydyttävämpää kuin saada nähdä, että se karva oikeasti irtoaa, vaikka harjatessa tuntuu, ettei se koskaan vähene?
On lempivuodenaikani -kevät. Ensimmäiset leskenlehdet piti toki kuvata!


Skinin ruuanetsintävaisto senkun kasvaa, se haluaisi hirmuisesti hamuta maasta syötävää.

*namnam, löydän jotain ruokaa muistuttavaa*
Nämä kuvat on siis otettu eilen 16.4. käytiin vähän ratsimassa juuri lanatulla kentällä.

Ratsu valmiina
Kuva selästä, kamera tippuikin sitten myöhemmin taskusta maahan, onneksi oli suojakuori.
Sain vähän videonpätkää ja otettiin ajastimella pari yhteiskuvaakin niin, että kamera oli kentän aidantolpan päällä. Elokuvatyökalu ei kuitenkaan vaihteeksi nyt toimi, joten videon lisään joku toinen kerta.

Rakas ratsastuksen jälkeen

Ja ilman satulaa

Me

loppukäynnit maastossa. Oman kakkakasan tarkistus on hyvin tärkeää

Käytiin tosiaan kävelemässä loppukäynnit maastossa ja siellä täytyy aina tutkia paikkoja nuuhkimalla ja maistelemalla.

Oh, vihreitä ruohonkorsia! <3

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Skini lasten ilona

Skinin pieni ihailija
Tuttavaperhe tuli katsomaan Skiniä eilen. Pienet harjasivat ja paijasivat ja sitten käytiin heittämässä pieni ympyrä kentällä. Skini oli vähän ihmeissään, mutta etenkin kun pieni on selässä, on Skinillä tosi keskittynyt ilme.

Pienet tytöt vanhempineen. Nuorempi tyttö 4v reippaasti kävelemässä isin luo jotta pääsee selkään.
Oli hauska kuunnella pienen tytön iloa kun se oli selässä. Jotenkin näin se selitti "sitten minä tulen tänne uudestaan ja uudestaan ja aina vain ratsastan, jo huomenna tulen uudestaan". Mentiin tosi pieni ympyrä kentällä ja heti jo pian tyttö halusi takaisin selkään. Ihana saada jakaa tuota iloa muiden kanssa. Ei olisi pienenä tyttönä uskonut oikeastaan, että saisin joskus olla se, jonka hevoseen saa tulla tutustumaan, paijaamaan ja ratsastamaan.

Pieni ratsastaja antaa porkkanan Skinille palkinnoksi
Me puolestaan saatiin näin hienot piirrustukset Skinistä, jotka oli taiteiltu ennen tallille tuloa.

Molemmissa kuvissa on Skini
Skini pääsi tietysti lumipesulle "urakan" jälkeen.



Nämä pienet siskokset vanhempineen ovat käyneet aiemminkin, ei ole vain tullut laitettua kuvia. Ensimmäistä kertaa kävivät 2-vuotta sitten vuonna 2014.

Ponitalutusta isomman tytön kanssa huhtikuussa 2014

Tytön ilme kertoo paljon :)
Tämä tyttö on nuorin lapsi, joka on käynyt Skinin selässä -tässä 2v

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kevätrilluttelua liinassa

kuvakaappaus videolta 3.3.2016

Nyt on kevät sen verran edennyt, että tallille saattaa viikollakin ehtiä valoisan aikaan. Niinpä tuossa torstaina 3.päivä videoin pitkästä aikaa meijän touhuja go prolla. Kamera on hassun ylhäällä, kun sain sen kiinni vain niin, että kiinnitin nousee kypärästä nupin tasolle -kaikki on kuvattu ikäänkuin yläviistosta, mut ei anneta sen haitata. On ylipäätään onnistuminen, että hevonen osui kuvakenttään, go prosta kun ei (ilman älypuhelinta), näe yhtään, osuuko kamera kohteeseen vai ei.


Skini ei ole muistaakseni koko talvena rillutellut kentällä, mutta nyt alkaa kevät näkyä, veti verrattain reipasta laukkaa kera ylimääräisten hyppyjen. Lopulta päästin sen irti, mutta siinä vaiheessa ei enää ollut tarpeen purkaa energiaa. Tarkoitus oli oikeastaan alunperin videoida sen ajoittain upeaksi kehittynyttä kykyä kantaa itseään ravissa lyhyitä pätkiä, mutta tällä kertaa ei keskittyminen raviin ollut mitenkään erikoista. 



Kävin ennen juoksutusta kävelemässä selästäkäsin ilman ohjia ja kaulanarua, tätä ollaan nyt alkuvuodesta taas harjoiteltu silloin tällöin. Sekin tuli videolle, mutta kamera oli suunnattu siihen vähän huonosti. Katsotaan, jos liitän sen videon johonkin omaan postaukseensa..

Pitempi video


Lyhyempi video

Loppuun vielä kunnon kuvakaappaussarja


Toi korkee etunen on niin Skinin tavaramerkki <3



vroom

Ah, piehtarointi!


Oli sen verran hämärää kuitenkin, että kuvakaappaukset oli aika pikselimössöä, tein sitten yhteen tämmöisen lyijykynä -muokkauksen, aika hauska