Ratsastusvideo

Vihdoin se video, jota en saanut edelliseen postaukseen. Video on siis huhtikuun puolivälistä. Mentiin perustreeniä kentällä, joka tarkoittaa mahdollisimman rauhallisen ravin hakemista käynti-ravi-käynti siirtymin, eli pätkä ravia, käyntiin. Välillä tehtiin pysähdyksiä ja joskus tehdään väistöjä ja avotaivutusta, niitä ei nyt tällä videolla näy, jonkun verran ratsastin isolla kahdeksikolla ihan noin niinkuin toivoakseni, että ees osa ratsastuksesta sattuis kameran linssiin, jonka olin asettanut töröttämään kentän aidan tolpan päälle.

Video:

Ratsastan tässä Christin satulalla jossa ei ole jalustimia. Minusta tuntuu, että olen istunut koko satulan vinoon kun tulee tunne, että täytyy oikeaa reittä irrottaa satulasta ja viedä koko jalkaa siten "alas". Mietin myös semmoisen toisen mallin tilaamista, jossa on ne hassunnäköiset polvituet, mutta en sitten tiiä paljonko joutuisi laittamaan väliin kun tämän möisi. Uusi on postikuluineen lähes 300€ englannista -vai joko näitä saa Suomesta?

Onhan mulla toi SR, ratsastin sillä vappuna kentällä ja kylläpä oli helppoa kun oli jalustimet, sitten jos ei menty sellaista ravia, jossa pystyy istumaan, saattoi keventää, jalustimista oli myös apua tasapainoon kun laukattiin. Yritänkin saada videota seuraavalla kerralla tuosta.

Ratsastin vappuna Sensation Ridella

SR:n hikijäljet vaan eivät ole vieläkään aivan täydelliset... Nyin satulaa kyllä selässä suoraan, karvat ovat voineet siitä mennä vinoon.

Mutta, ajatus nyt on tosiaan se, että nää meidän 3 satulaa (myin Grandeurin) luo riittävän vaihtelunmahdollisuuden meidän jokseenkin vähäiseen ja erittäin kevyeen ratsastukseen ilman että selkä siitä kärsii.

Irtokarvaa ja ratsastusta

Bongasin netistä tämän harava- vinkin ajat sitten ja pitihän sitä kokeilla itsekin

Skinin talvikarva ohenee huimaa vauhtia.

Kaulalla ja lavoilla voi jo selvästi nähdä talvikarvan ohentuneen! Jäljellä on villaista höttöä

Lähtötilannehan oli tämä pörröturkki (alla), joten tiputettavaa on! Karvanvaihdon tueksi olen syöttänyt jo monta kuukautta vitamiinilisää ja se tuntuu auttavan, sillä karvanvaihto on mielestäni paremmassa vauhdissa kuin viime vuonna, jolloin aloitin vitamiinilisän antamisen myöhemmin.

Täydessä talvikarvassa -eron todellakin jo huomaa!

Olen harjannut sitä nyt karvanlähtöaikaan haravalla ja kumisualla ja viimeistellyt pehmeällä pölyharjalla. Harava ei ole erityisen tehokas, mutta se irrottaa suht hyvin pohjavillaa ja on niin leveä, että sillä on nopea harjata. Kumisuka sitten viimeistelee karvanirroituksen ja pölyharjalla yritän saada hevosesta edes jokseenkin siistin näköisen. Heppa meinaa saada nyt urakalla sähköiskuja minusta etenkin harjauksen yhteydessä. Eilen yritin vähentää sähköisyyttä pyyhkimällä sen karvaa kostealla sienellä. Kosteaan sieneen tarttuu irtokarva ainakin niin hyvin, että pesusieni muistuttaa sen jälkeen karvapalloa.

Tässä harjaus on valmis ja olen pyyhkinyt karvan kostealla sienellä, joten siksi se näyttää tuolta.

Sienellä pyyhkimisen toivoin myös vähän viilentävän, sillä Skinillä on ollut selvästi kuuma auringossa. Se on oikein puuskuttanut aurinkoisina päivinä ja puuskutus on sitten lakannut kun olen vienyt sen talliin viilentymään. Eilenkin pidin sitä jonkin aikaa varjossa, jotta kuumuus helpottaisi. Onneksi kesäkarva ei ole enää kaukana. Klippaustakin mietin, mutta en ole vielä siihen lähtenyt kun se voi sekoittaa etenkin vanhan hevosen "termostaattia", enkä usko, että Skiniä on koskaan klipattu.

Tässä on yhden harjauskerran "saavutusta". Onko mikään tyydyttävämpää kuin saada nähdä, että se karva oikeasti irtoaa, vaikka harjatessa tuntuu, ettei se koskaan vähene?

On lempivuodenaikani -kevät. Ensimmäiset leskenlehdet piti toki kuvata!

Skinin ruuanetsintävaisto senkun kasvaa, se haluaisi hirmuisesti hamuta maasta syötävää.

*namnam, löydän jotain ruokaa muistuttavaa*

Nämä kuvat on siis otettu eilen 16.4. käytiin vähän ratsimassa juuri lanatulla kentällä.

Ratsu valmiina

Kuva selästä, kamera tippuikin sitten myöhemmin taskusta maahan, onneksi oli suojakuori.

Sain vähän videonpätkää ja otettiin ajastimella pari yhteiskuvaakin niin, että kamera oli kentän aidantolpan päällä. Elokuvatyökalu ei kuitenkaan vaihteeksi nyt toimi, joten videon lisään joku toinen kerta.

Rakas ratsastuksen jälkeen

Ja ilman satulaa

Me

loppukäynnit maastossa. Oman kakkakasan tarkistus on hyvin tärkeää

Käytiin tosiaan kävelemässä loppukäynnit maastossa ja siellä täytyy aina tutkia paikkoja nuuhkimalla ja maistelemalla.

Oh, vihreitä ruohonkorsia! <3

Skini lasten ilona

Skinin pieni ihailija

Tuttavaperhe tuli katsomaan Skiniä eilen. Pienet harjasivat ja paijasivat ja sitten käytiin heittämässä pieni ympyrä kentällä. Skini oli vähän ihmeissään, mutta etenkin kun pieni on selässä, on Skinillä tosi keskittynyt ilme.

Pienet tytöt vanhempineen. Nuorempi tyttö 4v reippaasti kävelemässä isin luo jotta pääsee selkään.

Oli hauska kuunnella pienen tytön iloa kun se oli selässä. Jotenkin näin se selitti "sitten minä tulen tänne uudestaan ja uudestaan ja aina vain ratsastan, jo huomenna tulen uudestaan". Mentiin tosi pieni ympyrä kentällä ja heti jo pian tyttö halusi takaisin selkään. Ihana saada jakaa tuota iloa muiden kanssa. Ei olisi pienenä tyttönä uskonut oikeastaan, että saisin joskus olla se, jonka hevoseen saa tulla tutustumaan, paijaamaan ja ratsastamaan.

Pieni ratsastaja antaa porkkanan Skinille palkinnoksi

Me puolestaan saatiin näin hienot piirrustukset Skinistä, jotka oli taiteiltu ennen tallille tuloa.

Molemmissa kuvissa on Skini

Skini pääsi tietysti lumipesulle "urakan" jälkeen.

Nämä pienet siskokset vanhempineen ovat käyneet aiemminkin, ei ole vain tullut laitettua kuvia. Ensimmäistä kertaa kävivät 2-vuotta sitten vuonna 2014.

Ponitalutusta isomman tytön kanssa huhtikuussa 2014

Tytön ilme kertoo paljon :)

Tämä tyttö on nuorin lapsi, joka on käynyt Skinin selässä -tässä 2v

Lokakuinen video

Ratsastusta ja tavoitteiden tsekkausta

Oltiin pitkästä aikaa eilen, lauantaina, tunnilla. Ohjaus tuli tarpeeseen sillä edellisestä tunnista on vierähtänytkin yli puoli vuotta. Seuraava tunti on onneksi varattu jo kesäkuulle. Tuolloin menen Lena Larssonin tunnille, enkä malta odottaa! 

hyvä harjoitusravi

Tavoitteita niin maasta kuin ratsailta olen viimeksi tainnut kirjata tässä postauksessa, 17.11.2013.

Asetetuista ratsastustavoitteista ovat toteutuneet seuraavat:

• Raviväistöt! Jes! Vihdoin! Se onnistuu, ja ilman kiihdytyksiä!
• Asettuminen laukassa, jes!
• Avotaivutus käynnissä, mielestäni onnistuu hyvin kolmella uralla kulkeminen, mielestäni myös jonkinlaista avotaivutuksen tapaista syntyy ravissa

täs ois niinku avoa, poikitus on suht hallittavissa, vielä kun sais sitä oikeeta TAIVUTUSTAkin mukaan

täs on vissiin haettu sulkua..

Tuolloin kirjasin myös seuraavia tavoitteita:

• Pysähtyminen istunnalla *viheltelee* EI! Harjoitukset jatkuvat...  Skinin mielestä pysähtymisissä ei ole mitään mieltä, tosi tylsää hommaa. En ole välttämättä hirveästi eri mieltä. Jotain kivaa voisi keksiä pysähtymisharjoituksiin vaikka lännenratsastuksen puolelta, siellä tehdään aina kaikki niin mielekkääksi. Ideoita?
• Painon siirtäminen takaosalle pysähdyksessä. Olin unohtanut koko asian!
• Ei liikaa yhdellä kertaa... Yhäkin sorrun siihen, että menen hetken avoa, sitten väistöä ja sitten jo kohta jotain muuta, voisko vaan keskittyä pariin asiaan yhdellä kertaa! Tämä sama ongelma vallitsee maastakäsitellessä.

Lisäksi on toteutunut semmoinen tavoite jota en ollut erikseen kirjannut:

• Laukkatyöskentely. Ennen tätä talvea meiltä löytyi maastossa vain kiitolaukka. Nyt on löytynyt jopa rauhallista laukkaa ja säädeltävissä olevaa eri tempoista laukkaa. Olemme laukanneet viimeaikoina maastossa enemmän kuin koskaan. Olemme laukanneet jopa hallittavaa reipasta laukkaa kotiinpäin! Tähän on auttanut mm. ratsastus tallin läheisellä tiellä joka on siis kantanut oivallukseen että ns. työskentelylaukkaa voi olla olemassa kentän aitojen ulkopuolellakin. Täytyy myös myöntää, että yksi ratsastuskerta maastossa pelhameilla taisi tehdä ihan hyvää sen jälkeen kun Skini vei meikäläistä kiitolaukassa kaverihevosen seurassa varsin reippahan ja pitkän pätkän...

tässä meno rupeaa olemaan vähän semmoinen että koti kutsuu, pää painaa ja vauhti on hetkellisesti vähän nopeammin kiihtyvä kuin mitä pyysin

...Ja siis kyllä, minun täytyy näköjään myöntää itselleni että olen sekakäyttäjä! En keksinyt mitään muuta kurinpalautusta, kuin ottaa sama maasto uudelleen eri varustein (=pelhameilla, pehmeät kuolaimet on testattu eikä eroa kuolaimettomaan ole maastossa), ja se toimi. Jarrut toimi loistavasti ja ovat sen jälkeen toistaiseksi toimineet kuolaimettakin, ainakin ilman kaverihevosta. Kynnys kuolaimen käyttöön on madaltunut sen jälkeen kun aloin ajamaan kuolaimilla ja tämä on ihan hyvä juttu. Saapi nenäkin levätä välillä kun tuntuman kuitenkin useimmiten joudun pitämään ohjissa. "Sekakäyttöä" (=kuolaimettomien ja kuolaimien vaihtelemista) ne kai ihan viisaatkin, jotka ei ole fiksoituneet pelkästään kuolaimen käyttöön, suosittelevat, jotta suu saisi levätä.

ravihetki

Toinen toteutunut erikseen kirjaamaton tavoite on harjoitusravi. Löydän yhä paremmin ja paremmin pätkiä harjoitusravia vaikka se on yhä melkoisen vaikeata. Skinillä kun on se tunnettu tehosekoitinravi

hyvä harjoitusravi

Tavoitteet nyt:

• Koska talvi tosiaan meni himmaillessa niin yleisten sääolosuhteiden kuin yskänkin takia, ollaan ruvettu nyt lisäämään raskausastetta liikutukseen ja tarkoitus on palauttaa kuntoa paremmaksi. 
• Laukkatyöskentelyä entistäkin paremmaksi. Oikea laukka on heikko ja vaikea löytää etenkin maastossa. Oikeeta laukkaa siis vaan kehiin. 

No, nousko nyt oikee laukka..?

Nousi, jatketaan siis

• Eilisellä tunnilla tehtiin länkkyratsastuksen trail-harjoitusta, jossa peruuteltiin puomikujaan ja hallittiin etu ja takaosaa sitten kujan mukaisesti. Tämä oli kivaa minusta (Skini tosin turhautui, siitä se oli vaikeaa), tätä voisi kokeilla jatkaa.
• Kavaletit ja puomit ovat olleet poissa kuvioista jo useamman kuukauden, ne siis uudelleen kehiin!
• Muista ottaa otsalamppu pois kypärästä silloin kun joku kuvaa!
• Meikäläisen hirveä istunta! Tallikaverin kanssa tehtiin diili että ruvettais vähän vahtimaan toistemme tavallisimpia istuntavirheitä. Koska istunnassani ei muuta olekaan kuin korjattavaa niin lähden liikkeelle kuitenkin siitä pahimmasta; oikea kylki rutussa, oikea olkapää alempana, ja paino vasemmalla. Olen kuin oppikirjan virhemalli:

Tiedostaminen on puoli voittoa. Nyt kun nämä kuvat ovat syöpyneet verkkokalvolleni niin jopa muistan miten asia on, ollessani selässä, sillä se "fiilis" ei todellakaan sitä kerro. Oikea olkapää minulla on oireillut noin ihan siviilissä jo viime kesänä ja siitä vahvistunut yläkropan vinous. Saisinko tästä uutta pontta korjata oikeaa hartiaa oikeaan asentoon arjessa muutenkin?

Loppuun vielä reippaita laukkakuvia

Ponnekas nosto

kotiiiiiin!

Kuvat on ottanut Riikka Tupeli  12.4.2015

Torstainen ratsastusvideo

kuva 31.10.2014

Pitkästä aikaa sain vähän monipuolisempaa ratsastusvideota, edellinen on heinäkuulta.

Skini 30.10.2014

Syksyisiä kuvia ja videoita

Terveisiä kuluneen syyskuun puolelta!

vaaramaisemaa

kaunis yläpelto ja haalea sateenkaari

26.9.2014 pellolla

Peltolaukkaa syyskuun lopussa, 18sek :D. Harmi ettei nättejä laukannostoja näy kun isäntäperheen talo olisi näkynyt myös, olen kuitenkin todella tyytyväinen laukannostoihin ja rauhalliseen peltolaukkaan.

Tässä toinen video, go prolla otettuna. Vähän käyntitaivutuksia ja laukannostot.



 Ja vielä kuvia, joita otin tuon edellisen videon ratsastuksen päätteeksi, kun oli niin kaunista.

Aurinkoisista kuvista vielä toisenlaisiin syystunnelmiin, sillä meillä oli hetken aikaa jo talvikin. Tietkin oli pari päivää niin huonossa hapessa etten päässyt tallille.

 herkkutarjoilua