Ratsastusta ja tavoitteiden tsekkausta

Oltiin pitkästä aikaa eilen, lauantaina, tunnilla. Ohjaus tuli tarpeeseen sillä edellisestä tunnista on vierähtänytkin yli puoli vuotta. Seuraava tunti on onneksi varattu jo kesäkuulle. Tuolloin menen Lena Larssonin tunnille, enkä malta odottaa! 

hyvä harjoitusravi

Tavoitteita niin maasta kuin ratsailta olen viimeksi tainnut kirjata tässä postauksessa, 17.11.2013.

Asetetuista ratsastustavoitteista ovat toteutuneet seuraavat:

• Raviväistöt! Jes! Vihdoin! Se onnistuu, ja ilman kiihdytyksiä!
• Asettuminen laukassa, jes!
• Avotaivutus käynnissä, mielestäni onnistuu hyvin kolmella uralla kulkeminen, mielestäni myös jonkinlaista avotaivutuksen tapaista syntyy ravissa

täs ois niinku avoa, poikitus on suht hallittavissa, vielä kun sais sitä oikeeta TAIVUTUSTAkin mukaan

täs on vissiin haettu sulkua..

Tuolloin kirjasin myös seuraavia tavoitteita:

• Pysähtyminen istunnalla *viheltelee* EI! Harjoitukset jatkuvat...  Skinin mielestä pysähtymisissä ei ole mitään mieltä, tosi tylsää hommaa. En ole välttämättä hirveästi eri mieltä. Jotain kivaa voisi keksiä pysähtymisharjoituksiin vaikka lännenratsastuksen puolelta, siellä tehdään aina kaikki niin mielekkääksi. Ideoita?
• Painon siirtäminen takaosalle pysähdyksessä. Olin unohtanut koko asian!
• Ei liikaa yhdellä kertaa... Yhäkin sorrun siihen, että menen hetken avoa, sitten väistöä ja sitten jo kohta jotain muuta, voisko vaan keskittyä pariin asiaan yhdellä kertaa! Tämä sama ongelma vallitsee maastakäsitellessä.

Lisäksi on toteutunut semmoinen tavoite jota en ollut erikseen kirjannut:

• Laukkatyöskentely. Ennen tätä talvea meiltä löytyi maastossa vain kiitolaukka. Nyt on löytynyt jopa rauhallista laukkaa ja säädeltävissä olevaa eri tempoista laukkaa. Olemme laukanneet viimeaikoina maastossa enemmän kuin koskaan. Olemme laukanneet jopa hallittavaa reipasta laukkaa kotiinpäin! Tähän on auttanut mm. ratsastus tallin läheisellä tiellä joka on siis kantanut oivallukseen että ns. työskentelylaukkaa voi olla olemassa kentän aitojen ulkopuolellakin. Täytyy myös myöntää, että yksi ratsastuskerta maastossa pelhameilla taisi tehdä ihan hyvää sen jälkeen kun Skini vei meikäläistä kiitolaukassa kaverihevosen seurassa varsin reippahan ja pitkän pätkän...

tässä meno rupeaa olemaan vähän semmoinen että koti kutsuu, pää painaa ja vauhti on hetkellisesti vähän nopeammin kiihtyvä kuin mitä pyysin

...Ja siis kyllä, minun täytyy näköjään myöntää itselleni että olen sekakäyttäjä! En keksinyt mitään muuta kurinpalautusta, kuin ottaa sama maasto uudelleen eri varustein (=pelhameilla, pehmeät kuolaimet on testattu eikä eroa kuolaimettomaan ole maastossa), ja se toimi. Jarrut toimi loistavasti ja ovat sen jälkeen toistaiseksi toimineet kuolaimettakin, ainakin ilman kaverihevosta. Kynnys kuolaimen käyttöön on madaltunut sen jälkeen kun aloin ajamaan kuolaimilla ja tämä on ihan hyvä juttu. Saapi nenäkin levätä välillä kun tuntuman kuitenkin useimmiten joudun pitämään ohjissa. "Sekakäyttöä" (=kuolaimettomien ja kuolaimien vaihtelemista) ne kai ihan viisaatkin, jotka ei ole fiksoituneet pelkästään kuolaimen käyttöön, suosittelevat, jotta suu saisi levätä.

ravihetki

Toinen toteutunut erikseen kirjaamaton tavoite on harjoitusravi. Löydän yhä paremmin ja paremmin pätkiä harjoitusravia vaikka se on yhä melkoisen vaikeata. Skinillä kun on se tunnettu tehosekoitinravi

hyvä harjoitusravi

Tavoitteet nyt:

• Koska talvi tosiaan meni himmaillessa niin yleisten sääolosuhteiden kuin yskänkin takia, ollaan ruvettu nyt lisäämään raskausastetta liikutukseen ja tarkoitus on palauttaa kuntoa paremmaksi. 
• Laukkatyöskentelyä entistäkin paremmaksi. Oikea laukka on heikko ja vaikea löytää etenkin maastossa. Oikeeta laukkaa siis vaan kehiin. 

No, nousko nyt oikee laukka..?

Nousi, jatketaan siis

• Eilisellä tunnilla tehtiin länkkyratsastuksen trail-harjoitusta, jossa peruuteltiin puomikujaan ja hallittiin etu ja takaosaa sitten kujan mukaisesti. Tämä oli kivaa minusta (Skini tosin turhautui, siitä se oli vaikeaa), tätä voisi kokeilla jatkaa.
• Kavaletit ja puomit ovat olleet poissa kuvioista jo useamman kuukauden, ne siis uudelleen kehiin!
• Muista ottaa otsalamppu pois kypärästä silloin kun joku kuvaa!
• Meikäläisen hirveä istunta! Tallikaverin kanssa tehtiin diili että ruvettais vähän vahtimaan toistemme tavallisimpia istuntavirheitä. Koska istunnassani ei muuta olekaan kuin korjattavaa niin lähden liikkeelle kuitenkin siitä pahimmasta; oikea kylki rutussa, oikea olkapää alempana, ja paino vasemmalla. Olen kuin oppikirjan virhemalli:

Tiedostaminen on puoli voittoa. Nyt kun nämä kuvat ovat syöpyneet verkkokalvolleni niin jopa muistan miten asia on, ollessani selässä, sillä se "fiilis" ei todellakaan sitä kerro. Oikea olkapää minulla on oireillut noin ihan siviilissä jo viime kesänä ja siitä vahvistunut yläkropan vinous. Saisinko tästä uutta pontta korjata oikeaa hartiaa oikeaan asentoon arjessa muutenkin?

Loppuun vielä reippaita laukkakuvia

Ponnekas nosto

kotiiiiiin!

Kuvat on ottanut Riikka Tupeli  12.4.2015

Uudet ihanat suitset

Bongasin jo ajat sitten Markus Holstilta ihanat portugalilaiset suitset ja kirjoittelin suitsiunelmista postauksenkin viime vuoden heinäkuussa. Aiemminhan minua ovat kiehtoneet mahdollisimman sirot ja yksinkertaiset suitset. Semmoiset meiltä löytyvätkin ja jotenkin rupesi mieleni tekemään vähän koristeellisempia suitsia. Sitäpaitsi uusien suitsien osto olisi täysin perusteltua, sillä olisi niin paljon kivempi, kun ei tarvitsisi vaihtaa lg;tä ja s-hackamorea samoihin suitsiin sen mukaan ratsastaako kentällä vai maastossa.

Pitkällisen pohtimisen ja haaveilun jälkeen syntyi suunnitelma. Olisin tietysti ostanut nuo suitset valmiina jos niistä olisi ollut kuolaimeton malli. Sitten keksin, että voisin teettää suitset. Teetättämisen mahdollisuus oli jäänyt kytemään mieleeni jo vuonna 2012, kun luin Lassen saaneen teetetyt sidepullit. Tuumasta ryhdyin vihdoin toimeen.

Kun otetaan vähän inspiraatiota näistä suitsista...

...ja lisätään vähän kultaisia strasseja...

... sekä taitava suitsientekijä Saranialta...

(c) Sarania

... syntyy huippuihanat näyttävät suitset, aivan kuin suoraan omista suitsiunelmista!

Tässä melkein valmiit suitset, turpaosaan lisättiin vielä samanlainen pehmuste kuin niskassa. Niskaosa on ergonomisesti muotoiltu, kiitos Anniina tästä vinkistä! Nahka on ihanan hyvälaatuista ja pehmeää ja hintaluokka pysyi teetettynäkin samassa kuin Stübbenin suitsissa.

Tässä vielä vierekkäin inspiraatiot ja lopputulos.

Pääsen huomenna sovittamaan suitsia Skinille. Peukut pystyyn että sopii. Vaikka nuo on mittojen mukaan tehdyt niin minun on tosi vaikea arvioida niiden asettumista päähän ilman hevosta.

Ps. Minun koneesta on hajoamassa v-kirjain. Jos bongaatte puuttuvia v-kirjaimia teksteistä niin saapi huomauttaa!

Bootsiralli OSA I

Olen pitkään halunnut kirjoittaa lisää kengättömyyteen liittyvistä asioista ja tästä starttaa lukijoiden kysymysten avulla koottu postaussarja. Kuvituskuviksi valitsin bootsi-, kavio- ja kesäaiheisia kuvia.

”Mistä niitä saa?”

Luullakseni Suomen suurin bootsivalikoima löytyy Vainikan aitalta. Lukuisia eri merkkien bootseja sekä neuvontaa kengättömyyteen liittyen. Wammalan tila myy toistaiseksi uudempia tai hieman erikoisempia merkkejä ja malleja; EquineFusion ja Shings. Future Horse care myi vielä jokin aika sitten bootseja, mutta jostain syystä en enää löydä heidän nettikauppaansa [Muokkaus: Kyseisen kaupan sivut ovat remontissa mutta kauppa pyörii facebook-sivuillaan!]. Valtavirran hevosvarustekaupoista ainakin Hööks on ottanut Cavallon bootseja valikoimiinsa kohtaan suojat.

”Paljon ne maksaa?”

Uusien bootsien hinnat pyörivät noin 100euron kieppeillä per kappale. Halvimmat bootsit näyttäisivät olevan Vainikan aitalla 84€/kpl; Cavallo trek. Future Horse carella oli poikkeuksellisen hyvä tarjous viime kesänä gloveista; 55€/kpl (normaalisti Vainikalla 95€), tuota halvemmalla ei uusia bootseja löydy.

Hinnan perusteella näitä ei kuitenkaan pääse valitsemaan, vaan saa kiittää luojaansa jos ylipäätään löytää istuvan ja toimivan merkin ja mallin. Onneksi nykyään on vilkkaat käytettyjen bootsien markkinat. Käytettyjä bootseja voi etsiskellä mm. facebook-ryhmistä ”kuolaimetta, kengättä, kannuksetta?” (keskusteluryhmä jossa on myydään- osio. Älä pelästy ryhmän nimeä vaikka käyttäisit kuolaimia, kenkiä tai kannuksia, ryhmässä on kaikenlaista hevosystävällistä ja ryhmä lähti alun perin liikkeelle siitä, että voiko ilman kuolaimia tai kenkiä tai ilman kannuksia ylipäätään ratsastaa), ” Myydään/Ostetaan Bootsit kengättömille hevosille ja poneille”, sekä facebookin oman paikkakunnan hevosvarusteryhmistä. Myös Vainikan aitalla on oma kirpparifooruminsa , samoin Toivolan korpiratsuilta löytyy kirppari, ja sen lisäksi tietysti käytettyjä bootseja voi etsiä ja löytää eri keskustelufoorumeiden kirpparilta, kuten Toisinhevostelijat.netistä 

”Bootsien valinta”

Onko hevosellasi soikea vai pyöreä kavio? Pitkä vai lyhyt ja leveä? –Hevosen kavion muoto rajaa jo kivasti valikoimaa pois.

Mihin käyttöön bootsi tulee: tarhaan vai liikutukseen? Bootseja on ns kahta eri tyyppiä, niitä jotka jää ruunurajan alapuolelle ja niitä, jotka tulee sen ylitse. Alapuolelle jäävät eivät sovi tarhaukseen. Liikutukseen sopivat kumpikin.

Mihin vuodenaikaan bootsi tulee? Tarviiko nastaa, hokkia vai ei kumpaakaan? Bootsien kuvauksissa lukee, saako siihen asennettua hokit, nastat vai kummat tahansa. Equine fusionin pehmytpohja-bootseihin ei aiemmin saanut nastoja mutta nykyään niihinkin on saatavilla pienet nastat. Näinollen taitaa kaikista merkeistä löytyä malli sekä talveen että kesään.

Millaiset liikkeet hevosellasi on? Mitä ahtaammat liikkeet sen sirompi malli pitäisi olla. Skinillä on ahtaat liikkeet takasissa ja sinne siro malli on paras, tosin on tuommoinen normimallikin sinne mahtunut, mutta siinä näkyy kyllä sitten hivutuksen jäljet. Mitä väljemmät liikkeet sen siistimpinä bootsienkin olettaisi pysyvän.

Koko: Ota mitat kaviosta leveys- ja pituussuunnassa tämän klassisen kuvan mukaan ja vertaa niitä harkitsemiesi bootsien kokotaulukkoon. Kokotaulukot löydät bootsien myyjiltä.

width= leveys, length=pituus, mitataan siis kavion levein kohta ja kannoilta varpaalle

Bootsien käytön/ kengättömyyden plussat

+Voi aina valita ”kengityksen” kelien ja liikutuksen reippauden mukaan. Esimerkiksi jäätikölle nastaa/hokkia, lumeen hokkia tai ilman kenkää, pehmeälle pohjalle ilman kenkää, liukkaalle kesäpellolle tai nurmipohjalle nastaa…

+Hevosella on kengät vain silloin kun se tarvitsee niitä, eli liikutuksessa ja kenties silloin tällöin tarhatessa, eikä 24/7

+Kavio toimii täysillä iskunvaimennuksessa

+Ei tarvitse olla ylettömän neuroottinen, jos joutuu ratsastamaan kovalla hiekkatiellä tai asfaltilla pätkiä –se on paljon vähemmän haitallista kengättömälle kuin kengälliselle

+Kavion & jalkojen verenkierto toimii normaalisti, ilman esteitä (naulakenkä ei estä verenkiertoa mutta taitaa se sitä jonkin verran supistaa? Netissä kiertää lämpökamerakuvia, joissa kengitetty jalka on sininen ja muut jalat lämpimän värisiä, tähän en varauksetta usko.)

+Jalka-asento pysyy samana koko ajan ja korjausliikkeet voidaan tehdä todella vähän kerrassaan.

+Kavioiden hyvä hygienia helppo pitää yllä: Saa pestyä ja putsattua koko kavion, eikä vain anturaa, ei myöskään naulanreikiä kaviossa.

+Jos hevonen ei tarvitse bootseja tai pärjää vaikkapa yksillä bootseilla, jos kavioaines on hyvää ja kavio kasvaa hyvin, kengättömyys voi jopa olla edullista, jopa halvempaa kuin kengällisen pito. Tuossa ihannetapauksessa kengättömyys voi olla myös helppoa!

+ Omistajan tietämys lisääntyy. Kengättömän hevosen omistamisesta et selviä oppimatta paljon lisää kavioista.

+ Jos ja kun osaat itse vuolla ainakin auttavasti, pystyt pitkälle huoltamaan kaviot ammatilaisten vuolujen tai tarkastusten välissä itse. Ei enää kengittäjän odottelua ja arpomista, pääseekö se paikalle ja tuleeko paikalle. Tämä pointti saattaa olla erityisen tärkeä syrjäseuduilla.
+Ei tilsoja talvella. Tosin poikkeus vahvistaa säännön, näin facessa kuvan bootsista, johon oli kerääntynyt tilsa!

+Turvallisempi laumaelämä, hokinreikien todennäköisyys laskee

+Ei hokinpolkemia talvella, tai ainakin niiden todennäköisyys laskee (ottaen huomioon että joudut joskus kuitenkin bootsittamaan tarhaan)

+Bootsien aluksi työläältä tuntuvan pukemisen oppii nopeasti

+Bootseilla voi ns. ylittää kavioiden kestokyvyn kuten naulakengillä, eli jos kavio kuluu liikaa liikutuksessa paljasjaloin, niin bootsia kehiin

+Jos tykkäät varusteshoppailusta niin saat aivan uuden varusteurheilun osa-alueen

Bootsien käytön/ kengättömyyden miinukset 

-Kallista (mikäpä hevosiin liittyvä ei olisi kallista, eli ei liene mitään uutta XD).
-Hiekka/lumi kengässä = säärystinongelmat= hiertämisongelmat= istuvuusongelmat -> istuvien bootsien löytäminen ei aina ole helppoa.
-Pienikin haavauma vuohiskuopan alueelta voi estää bootsien käytön. Mitä istuvammat bootsit sen vähempi ainakaan hiertämisestä tulevia haavoja tulee.
-Ainakin siirtymävaiheessa joutuu liikutuksen suunnittelemaan hevosen kavion kestokyvyn mukaan, kun halkeilua voi esiintyä enemmän
-Aluksi bootsit on vaikea pukea. Ainakin minulle oli.
-Senkin jälkeen kun sormet ovat täysin tottuneet ja näppärät bootsien pukemiseen, niin bootsittamisessa on oma hommansa. Voisi jopa sanoa että se on TYÖLÄSTÄ. Hevonen ei olekaan käyttövalmis 24/7. 
-Kuten muutkin varusteet, bootsien pukeminen ja niiden huolto käytön jälkeen vie aikaa. Bootsien pukeminen ja täyssuojitus vie meillä 15min. Käytön jälkeen keleistä riippuen 5-15min putsaukseen/pesuun/kuivaukseen.
-Kavioiden hoitokin vie aikaa eikä kuittaudu vain kengittäjän 1h työllä 4-6viikon välein + parilla irtokengällä. Useimmilla ainakaan?
-Ilman naulakenkiä pulmakohdat tulevat helpommin esille: ruokinta ei ole kohdallaan -> se näkyy kavioissa, teet ruokintaan muutoksen -> näkyy kavioissa, heinä vaihtuu -> näkyy kavioissa, lihaksistossa pulmaa -> se näkyy kavioissa. Tulet huomaamaan, että melkeen mikä vain näkyy kavioissa.
-Tarhan ja tarhatien kuntoon pitää etenkin talvella kiinnittää paljon enemmän huomiota –hiekoitusta peliin jos mielii tarhata hevostaan ilman bootseja…
-Liikutuspohjien kuntoa täytyy arvioida vielä tarkemmin kuin kengällisellä.
-Hevosen pito-olosuhteet ja jopa sijainti Suomen kartalla (eli sääolosuhteet) vaikuttavat siihen, onnistuuko hevosen pitäminen kengättä, tai jos onnistuu, mitkä ovat kengättä pidon pahimmat haasteet.

 

Kysymyksiä kengättömyyteen siirtymisestä

 

"Miten ja milloin aloittaa kengättömyyden kokeilu ja mitä siinä pitää huomioida?"

-Kengättömyyteen suositellaan joko laidunkauden alkua tai hyvälumista talvea. Minä suosisin laidunkauden alkua kolmesta syystä: 1) pehmeä peltopohja kuluttaa kaviota vähemmän, 2) kavio kasvaa kesän aikana nopeiten, 3) hevonen ehtii sopeutua syksyllä liukkauteen ja maatuntumaan verrattuna jos kengät otetaan kesken talven pois eli hevonen on tottunut hokkien pitoon eikä ole tottunut katsomaan mihin astuu

-Huomioisin myös ainakin henkisesti sen, että liikutuksen joutuu mukailemaan kavioiden kestokyvyn mukaan.

-Huomioisin, että todennäköisesti joudut ostamaan liikutusta varten bootsit

-Opettelisin myös itse vuolua. Kevyt ylläpitovuolu  tai ainakin taito estää halkeamien suureneminen, kulkee käsikädessä kengättömän hevosen omistamisen kanssa. Yksinkertainen hiekkapaperi on helppo lohkeamien alkujen silottaja, mikäli raspiin tarttuminen tuntuu vaikealta.

Kaviota, kuka tietää kavion anatomiaa sanoakseen mistä kohti kaviota tämä on ;)?

"Pärjäiskö mun heppa ilman kenkiä?"

-En tiedä. Sitä voi yrittää ennakoida joidenkin seikkojen perusteella, jotka nekään eivät tietysti takaa mitään:

• Mitä kengittäjäsi sanoo hevosen kavioaineksesta? Jos hyvää, se nostaa todennäköisyyttä, että se selviäisi ilman kenkiä. Jos huonoa, kysy kengittäjältä tarkennuksia. Joko olet kokeillut muutoksia ruokintaan, jotta kavioaines paranisi?
• Miten hevonen reagoi, jos siltä irtoaa kenkä? Onko jalaton, vai voiko ratsastaa? Vai onko jalaton vain ratsastaessa mutta vapaana voi liikkua?  
• Jos on kokonaisuudessaan jalaton, se voi hankaloittaa sujuvaa kengättömyyteen siirtymistä. Entä kuinka paljon seinämää sillä on jäljellä, jos on jalaton? Jos seinämää on jäljellä vain vähän, voisi hevonen pystyä olemaan kengättä kun seinämää on enemmän suojaamassa. 
• Jos hevonen on jalaton vain ratsastaessa, voisi se todennäköisesti selvitä alun siirtymäkauden bootsien avulla. Voisitko kokeilla bootsia seuraavan irtokengän yhteydessä, auttaisiko se ns "vararenkaana"? 
• Jos hevonen ei ole jalaton kun kenkä irtoaa, tai jos sillä on jo kokemuksia esim. laidunkauden kengättömyydestä, nostanee se sujuvan siirtymäkauden todennäköisyyttä.
• Kaiken tämän jälkeen jää vielä kysymys: Jos hevosesi pärjäisi ilman kenkiä, jaksatko sinä hoitaa hevosta, jolla ei ole kenkiä? Se selviää vain kokeilemalla :D

Skini keväällä 2014, oikeassa etusessa bootsi vararenkaana. Skini piti kengittää liiallisen takakavioiden kulumisen/paiseoireilun takia, mutta kengitysnaula teki oikeaan etuseen verisen reijän ja siksi oli tarve vararenkaalle.

Loppuhuomautus: Jos joku sattuu eksymään blogiin tietämättä kuka täällä kirjoittaa, niin kyseessä onpi tavallinen harrastelija, jolla vasta vajaa 3 vuotta ollut oma hevonen ja saman verran vasta kokemusta kengättömyyden asioista.

Ps. Huomaattehan riekkumisvideon, jonka latasin tänään aikaisemmin

Skinin ja tarhakaverin riekkumisia

Saatiin tuossa maaliskuun puolella videolle Skinin ja tarhakaverin riekkumisia. Riekkumiseen inspiroi tiellä treenannut ravuri. Ravurit ovat tunnetusti Skinille jännittäviä, en tiedä mitä muistoja sille niistä tulee, mutta jännittäviä yhtä kaikki. Sain tallikavereiden luvan videon julkaisuun kun muitakin hevosia näkyy videolla.