perjantai 28. joulukuuta 2012

Minun ja Skinnyn vuosi 2012

Uusi vuosi lähestyy ja erityinen vuosi on lopuillaan, se vuosi, jolloin minusta tuli hevosenomistaja. Eikä minkä tahansa hevosen, vaan juuri sen hevosen, jota jo 12 vuotta sitten hoidin ja itselleni toivoin. On aika luoda katsaus tähän erityiseen vuoteen.


Ikimuistoinen jälleennäkeminen Ruotsissa 16.5.2012


Jälleentapaamisen hetkestä

Ollessani Ruotsissa keväällä, vietimme aikaa yhdessä, tunnustellen ja tutustuen uudelleen. Samalla alkoi kevät kääntyä kesäksi.

"On ollut ihanaa piehtaroida" ja mikäs sen mukavampaa kuin pitkä harjaustuokio pihalla kuivuneen kuran pöllytessä

Yhdessä tehtiin kävelyretkiä

Samottiin pusikoita ja risukoita
Skinny oli onnessaan kevään tuoreesta ruohosta, luonto heräsi vihertämään
Ah, ihanaa piehtaroida kentällä

koitti kesä

Tänä aikana ostopäätös vahvistui, ja alkoi aivan loppumattomalta tuntuva prosessi ostamiseen liittyvien asioiden järjestämiseksi.

"Sinä se olet, päätös on tehty, teemme yhdessä elämämme matkan takaisin Suomeen"

Videolla Skinnykkä jää vielä Ruotsin kotiin syömään heiniä, minä palasin Suomeen tietäen, että ostopäätös olisi yksi elämäni parhaimmista.

Ostopäivä koitti 25.7.2012


Kavioliittoon astuneet, juuri kauppakirjan kirjoittamisen jälkeen

Muuttopäivä koitti 26.7.2012


Matkustimme halki Ruotsin

Videolla ollaan pysähdytty hetkeksi tarkistus- ja juomatauolle.

Vaihdoimme Uumajan satamassa autoa

Ja matkasimme laivalla yli meren

Ajoimme halki koko Suomen ja läpi Suomen kesäyön

Vihdoin olimme perillä, Skinnyn uudessa kodissa!
Parempaa ja rauhallisempaa paikkaa ei olisi voinut toivoa

Sitten pääsi poika verryttelemään jäseniä kunnolla pitkän matkan jälkeen!


Ja ei kun juoksuksi!
Videolla Skinnyn pörhellystä uudella laitumella.





Siellä hän viilettää

Tohkeissaan pistelee menemään
Sieltä sitä tullaan skarppina

Seuraavaksi videopläjäys pihattoon ja Salliin, tallikaveriin, tutustumisesta. Samalla kuvassa vilahtaa kesäkodin laidun miltei kokonaisuudessaan ja Skinny astuu ekaa kertaa pihattoon.





Pian Salli ja Skinny menivät jo kuin paita ja peppu yhteistuumin peräkanaa.. ilmeisestikin ötököitä karkuun pihattoon.


Yhteinen arki alkoi

Skinnyllä oli loisto-olot ja saimme molemmat sopeutua rauhassa. Kesää oli vielä jäljellä.

Nam, ruoho on parasta mitä hevonen toivoa voi



Rentoa meininkiä

Käyskentelyä pihalla

Kavioiden hoitohetki

Ylähuulen rapsutushetki, Skinnyllä kutittaa aina ylähuulta

Kesähetki

Lenkillä
kävelyllä

Ja ihottumaloimen pukemista ;)
ötömyrkytystä..

Syksy alkoi saapua


Laitumelta hakemassa

Siirryimme harjauspuomilta ladon suojiin hoitotoimenpiteiden ajaksi.

Meidän ladon hoitopaikka

kavion putsaus menossa ladon hoitopaikalla


Vanhalla aitalla (=varustetilassa) käymässä...

"Minne se meni?"


"hihii, sieltä se tulee, mitä sillä on taskussa?"

 Ja hirvikärpästen takia ihottumaloimi jäi päälle lenkeillä.


Puskailua
Lenkillä
Hej på dig :D! Terve, täällä ollaan
Syksy eteni, heijastimet ja lamput lisääntyi ja hirvikärpäset ja ihottumaloimi jäivät.

menossa
Syksyisessä maisemassa ratsastusta

Aloitettiin pyöröaitaustyöskentelyä..

vasen kierros, käyntiä, minä vaikuttamatta hiljaa

hieno poika

Muutto talvitalliin

13.10.2012 Muutimme talvitalliin. Siinä sitä oli taas sopeutumista, pölähdimme molemmat keskeltä erämaata miltei kaupunkiin, pihatosta karsinapaikalle. Uudet säännöt, paljon hevosia, uudet rutiinit, ja maastot. Mutta siitäkin selvittiin ja olemme kotiutuneet molemmat.

kävelyllä syksyn pimeässä uudella tallilla

Talvikin tuli 

Onneksi on vapaa heinä! Ja mukava tarhakaveri löytyi (todiste tarhakaverista ks korvan reunat kuvan vasemmassa reunassa ;) ). Pojat vaikuttavat viihtyvän keskenään ja komentavat toisiaan vähän vuorotellen, aika tasapuolisesti.

Skinny pää heinäpaalissa ;). Hyvälaatuista heinää niin paljon kuin mieli tekee!

Minä en ikinä tee uudenvuodenlupauksia, mutta toki minulla on suunnitelmia ja tavoitteita, jotka eivät sinällään liity vuoden vaihtumiseen. Uuteen vuoteen 2013 suuntaan hevoseni kanssa toiveikkaana. On ihana seurata, mitä välillämme tapahtuu, miten luottamus kehittyy ja opimme tuntemaan toisemme yhä paremmin. Loppumaton prosessi, koskaan emme ole valmiita. 

Teettekö te uudenvuoden lupauksia? Ja jos, niin minkälaisia? 

 

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2013!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Ympyrälle lähetys videoin



Kerään pikkuhiljaa kokoon meidän maastakäsittelyjä. Tällä kertaa ympyrälle lähetys. Ensimmäinen video on kesäkodista pyöröaidasta. Tuolloin aloiteltiin näitä juttuja opettelemaan, videolla ollaan kolmatta kertaa ikinä pyöröaidassa 1.10.2012. Videolla näkyy ainakin yritys pitää pääkäsi alhaalla näyttämässä suuntaa ja takaosan käsi tekemättä mitään. Sitten pyyntö "käyntiin" ja pääkäden kohotus, joka jarruttaa ja lopulta pyytää keskelle. Skinny hetken tsekkaa jäädäänkö keskelle vai ei, mutta sitten tuleekin jo lippupiiskan vaihto uuden suunnan takaosan käteen. Siinä uusi pääkäsi näyttää suuntaa ja lähetys ympyrälle tapahtuu vaihdettaessa suuntaa. Pitämällä piiskaa koholla vahvistan pyyntöä lähteä uuteen suuntaan, todennäköisesti sitä ei olisi tarvinut pitää noin kauan koholla :). Siiryn myös itse kohti ympyrän kehää avatakseni tietä uuteen suuntaan, tai jotain sinnepäin :D.



Seuraavassa videossa ollaan sitten narunpäässä talvitallin maneesissa 4.11.2012. Yksinkertainen aika onnistunut lähetys, pääkäsi näyttää suunnan ja hieman eteenpäin ajavana apuna kohotin takaosan kättä.


Seuraavassa videossa lähetyksessä on aika voimakas eteenpäin ajava apu ja painevaiheissa mennään jo jossain 5 tasolla kun käytän narua, vaikken välttämättä olisi sitä tarvinnut. Toisaalta narun käyttö tässä on heilautus kun 5 ja 6 tasolla naru pyörii aktiivisemmin.

Jos siis meidän eteenpäin ajavat painevaiheet olisi suunnilleen seuraavat:
Ääniapu (sanakäsky tai maiskutus)+ pääkäsi näyttää suuntaa, takapään puoleinen käsi kohoaa (1), jos ei reaktiota, takapään puoleinen käsi jää ylös, + ääniavut (2), jos ei reaktiota, takapään puoleinen käsi heiluu kohotettuna ylös-alas (3), jos ei reaktiota, heiluu nopeammin (4), jos ei reaktiota, otetaan hieman narunperää takapään puoleiseen käteen ja pyöritetään (5), jos ei reaktiota, kerätään hetkellisesti pidempi narunperä jota pyöritetään (6), tuolloin tulee viimeistään reaktio ja narun saa antaa taas pitkäksi.

En siis ole eritellyt niin tarkkaan meidän painevaiheita mutta jotenkin näin tai siihen suuntaan :D. Kokoajan itse oppii hienovaraisemmaksi (toivottavasti), eikä turruttaisi hevosta omalla laiskuudellaan hyppäämällä heti suoraan käyttämään isoa painetta.




Seuraavassa videossa vielä ravia, ravista käyntiin, ja ympyrälle lähetys suunnanvaihdon yhteydessä. Narun kanssa on vaikeaa pitää pääkättä alhaalla näyttämässä suuntaa, joten se tuppaa melkein aina olemaan minulla vähän koukussa. Yritän opetella viemään sitä takaviistoon alas, mutta näinkin sujuu, helpointa sitä on pitää käsi vähän koukussa narun kanssa.

  


Viime postaus maastakäsittelystä; Laukkaa