Ensimmäinen ratsastustuntimme

Tunnilla 16.8.2013

Ensimmäinen tuntimme oli antoisa! Jäi tosi hyvä mieli ja monta oivallusta reppuun.

keskittyy keskittyy

Tuntia odotellessani totesin omia ratsastusvirheitäni (eikäku pitää puhua kehityskohteista!) miettiessäni muunmuassa seuraavaa: "minulla on taipumus ratsastaa ohjalla". Sitä saa mitä tilaa, nimittäin tunnin idea lähti siitä, että ohjat pois, paino, katse ja pohkeet töihin. Vain sisäohjan sai pitää kädessä säilyttämässä asetuksen.




Tunnin kantavana ajatuksena oli hevosen suhteen kontrolloida ja jumpata lapoja. Harjoituksessa luotettiin siihen, että takaosa tulee kyllä mukaan automaattisesti, kun saan lavat kontrolliini.

Teimme tehtävää jossa pujoteltiin tötteröitä paino- ja pohjeapujen avulla. Tässä kuvassa on sisäpohje kiinni ja näyttää menneen läpi, olemme tähtäämässä seuraavan tötteröparin ulkopuolelle

Harjoitusta tehtiin suurella ympyrällä, jolle oli aseteltu tötteröpareja. Pelkillä pohkeilla pujottelin vuoroin tötteröiden keskeltä, sisältä tai ulkoa. Se ei ollutkaan kovin yksinkertaista, kun ulko-ohja oli poissa käytöstä.

Tässä on menossa onnistumisen hetki, hirnakka väistää kohti tötterön ulkopuolta painoavuilla

Jos pohje ei mennyt läpi, oli lupa myös koskettaa jalalla hevosta satulavyön eteen, kyynärpään eteen tai lavalle. Se oli aikamoinen neronleimaus, eipä ole tullut ajatelleeksi, että pohjetta voisi käyttää niinkin. Meille se sopi loistavasti, sillä olen maastakäsin opettanut väistämään lavasta juuri koskettamalla lapaan. Pohkeen antaminen niin eteen tuntui oudolta ja nauraa hihittelin opettajan kanssa kun otin "lapapohkeen" käyttöön. Yritin saada kanavoitua hevoseni valtavaa yleensä eteenpäin suuntautuvaa energiaa sivullekin. Helposti kävi niin, että se sisäpohkeesta rupesi vain kiihdyttelemään käyntiä tai siirtyi raviinkin.

sisäpohje ei ole mennyt läpi, jolloin oli lupa koskettaa hevosta näinkin eteen jalalla

Jos hevosessa keskityttiin lapoihin, niin ratsastajassa keskityttiin korjaamaan minun nilkkoja ja asentoa. Oi huokaus. Ratsastajan kova koulu. Ensin otetaan ohjat pois kädestä, sitten pidennetään jalustimia ja sitten pitäis opetella istumaan satulassa edempänä ja käyttämään pohjettakin eri tavalla ja edemmäs. Keskittymistä riitti niin, että meinasin unohtaa matkalla seuraaville tötteröille, pitikö mennä nyt sisä- vai ulkopuolelta tai kenties välistä. Seurauksena tästä mentiin tötterön päältä, pistin vaan silmät kiinni ja toivoin että hevonen pelastaa huonon kuskin ja niinhän se pelasti.

Ai minunko jalustimet liian lyhyet?? (no, tiiän että ne on, meen jockeyjalustimilla helposti kentälläkin vaikka ne on säädetty nimenomaan maastoilua varten)

Koitettiin hakea semmoista rentoa jalkojen asentoa ilman jalustimia. Jalat pitkänä, varpaat menosuuntaan. Ajatuksena, että hevosen jalat ovat omien jalkojen jatke ja kontrolloin omilla jaloillani hevosen etujalkoja. Tämä oli minulle jotenkin uusi oivallus....

taivutan nilkkoja sisäänpäin ja pyörittelen niitä hakeakseni niistä pitkää rentoa jatketta jaloilleni

..Minulle on jäänyt ratsastuskoulusta mieleen, että varpaita tulisi kääntää ulospäin jotta pohje vaikuttaisi. Ilmeisesti tämä on liittynyt siihen, että alla on ollut eteenpäin ajettava hevonen.. Joskus opetettiin myös että kantapäitä pitäisi painaa alaspäin, ja cr-istuntakurssilla (jonka kävin joskus ennen Skinin tuloa vuonna 2012?) yritin sitten poisoppia tuosta tavasta ja olla näyttelemättä opettajalle kengänpohjiani.

 

rento jalka, pohje edessä

Ravi

Mitä tapahtuikaan kun siirsin Skinin raviin ilman ohjaa? No, sehän lähtee kuin lähtöauton takaa, isoon reippaaseen raviin kuin paraskin kilpuri. Sellaisessa holtittomassa ravissa on minulle tosi vaikeaa olla. Jos en pysty istumaan laadukkaasti, lonkkani tyrkkäävät heti lisää vauhtia ja noidankehä on valmis -kehoni käskee sitä kovempaa ja minä pyydän sitä yleensä ohjalla menemään hiljempaa. Nyt kun minulla ei ollut ohjaa mihin turvautua, oli aika kädetön olo.



Mielikuvat hitaasta ravista otettiin avuksi. Skiniä ei tarvitse juuri koskaan siirtää pohkeella raviin, pelkkä ajatus riittää, eikä saa ajatella liian kovaa, ettei se lähde liian kovaa. Ajattelin hidasta ravia, vain hieman reippaammin kuin käynti ja sain parempia siirtymiä. Vauhti lähti kiihtymään vasta rauhallisen siirtymän jälkeen. Mielikuvaharjoitusta jatkettiin ja yritin ajatella hidasta kevennystä, mitäänsanomattomin tuloksin.

Armoa ei annettu. Olo oli kuin tehosekoittimessa, joka sinkosi kehoani kokoajan valtavan matkan eri suuntiin. Yritin ja yritin ja yritin pysyä vakaana, mutta siitä seurasi lonkkien jumittuminen. Miten voikin olla niin vaikeaa olla vakaa ja joustava samaan aikaan. Olin yhtä joustava ja tasapainoinen kuin se kuuluisa perunasäkki? tai kenties alkeisratsastaja, joka harjoittelee ensimmäisiä kertoja keventämistä. Hessu ratsastaa- video kuvaa myös tunnelmani täydellisesti. Vaikka olen käyttänyt videota jo kerran aiemminkin, en voi olla tekemättä sitä vielä uudelleen. Video kestää 44sekuntia.

Tunnin pitäjä kertoi, että näin isoravinen hevonen pistää ratsastajan kovaan kouluun. Selässä ei vaan yksinkertaisesti pärjää ellei palaset ole kohdallaan edes sinnepäin. Sain neuvon, että näin iso ravi pitää ottaa vastaan lonkilla polkupyörämäisellä liikkeellä. Omat lonkat pitäis saada auki, töihin ja joustamaan puolelta toiselle, kuitenkaan huojumatta.

käynti- lempiaskellajini

Täytyy sanoa, että jos olisin ollut muina miehinä ostamassa hevosta, en olisi valinnut tätä yksilöä sen takia, että sen ravi on harvinaisen iso ja vaikea. Mitä vaikeampi ravi, sitä enemmän se vaatii ratsastajalta kaikilla istunnan osa-alueilla. Vatsalihasten hoosiannahuuto ei riitä. Vielä vaikeampaa on tuo lonkkatyö.

Kyllä hevosiltakin noita ilmeitä löytyy.. Mitä ihmettä se ajattelee? Tekis mieli editoida tuohon puhekupla

Laukka

Ihanaa laukkaa

Skinin laukkaa kehuttiin.

hyvä laukkahetki

Minusta sillä onkin oikein näppärä useimmiten kolmitahtinen laukka, jossa on paljon hyvää, etenkin kun ottaa huomioon, ettei laukka ole sille helppoa eikä se tule suoraan takaraivosta.

Ponnekas laukanNOSTO

Taas kerran hevoseni hoitaisi kyllä laukankin kotiin jos yksi jätskipää ei ois sitä häirihtemässä.

"irti ne jalat sieltä kyljistä.."

Hevoseni tietää mitä tehdään ratsastajalle, jonka jalka häippäsee liian taakse laukannostossa tai muutenkin laukassa. Sitä pitää tietysti kouluttaa pukittamalla. "Ai se ei hallitse jalkojaan? Kun aikansa huomattaa pukittamalla, että hittoon ne jalat sieltä kyljistä, niin kyllä se oppii."

pukki

pukki

pukki

Minua ohjattiin asettamaan sisälonkkaa eteen laukannostossa. Minun lantioni meinaa olla kallellaan vasemmalle, eli oikeassa kierroksessakin lantioni haluisi nostaa vasemman laukan. Sain tosi hyvän fiiliksen lonkan asennosta nostoa varten, kun minut aseteltiin kädestä pitäen oikeaan asentoon. En ole koskaan tuntenut tuota asentoa tietoisesti ennen. Nyt voin tavoitella tuota asentoa tarkoituksellisesti. Aionkin ennen laukannostoa pysähtyä asettelemaan itseni hyvään asentoon ja sitten siirtyä laukkaan, ennenkuin löydän tuon asennon ilman pysähdystä.

Hevoseni on opettajani

Katson opettajaani ihaillen

Minulla oli tunnilla monen monituista kertaa semmoinen olo, että istun jonkun järkyttävän paljon itseäni taitavamman ja herkemmän olennon selässä. Jos minä handlaisin homman siellä selässä, niin hevonen tekis "mitä vain".

Mieleeni muistui eräs pätkä tositeeveesarjasta Ypäjä. Eräs oppilas pääsi työssäopimaan Kyran tallille. Tyttö sai kunnian ratsastaa gp-hevosella. Hevonen oli hieman hämillään/levoton, koska ei saanut niin täsmällisiä apuja, mihin oli tottunut. Ei se näyttänyt tytön alla kovin erikoiselta hevoselta. Kun Kyra kiipesi selkään, samainen hevonen oli tasapainoinen ja huiteli laukanvaihtoja ratsastajan tuskin jännittäessä hiuskarvaakaan. Oli hevonen siis millainen tahansa, paljon (vai voisiko sanoa että kaikki?) on yleensä kiinni ratsastajasta.

Mitä kevyempi ja sulavampi itse olen ja mitä vähäeleisemmin ratsastan, sitä paremmin hevonen työskentelee. Kaikki ähellys, vääntö ja puristus pois. Kun jätin ulko-ohjan pois, pääsi hevonen vapaasti venyttämään itseään, työskentelemään paremmin läpi selän ja taipumaan sisälle, kun ulko-ohjani ei ottanut vastaan. Tuntumallakin pitäisi muistaa myödätä ulkoa, jos taivuttaa sisältä, niin ettei hevosta väännetä tavallaan molempiin suuntiin.

omaehtoinen venytys

Ihan tunnin lopussa kävimme myös läpi kaksi muuta harjoitusta, joita voisimme tehdä kotitehtävinä: puomisarja ja puomikulma. Jäimme vielä hetkeksi katsomaan seuraavaa tuntia.

Skini katsoo tuntia

Video tunnista (3min 56sek)

 

Mietteitä tunnin ilmapiiristä

Tunnin jälkeen

Yksityistunti oli juuri se mitä tarvitsin. Ja opettaja juuri semmoinen, mitä tarvitsen. Tunnelman täytyy olla armollinen ja kiireetön, jotta minun on hyvä olla. Olen taipuvainen olemaan itseäni kohtaan vaativa. Joudun tekemään itseni kanssa paljon töitä, että voin löysätä, olla ja tehdä virheitä. Kun lapsi opettelee kävelemään, niin sen täytyy saada tehdä virheitä ja välillä pyllähtää pepulleen. Samoin minun täytyy uskaltaa tehdä virheitä ja oppia niistä kun ratsastan tunnin pitäjän asettamia tehtäviä. Opettaja kaivoi pienetkin onnistumiset esille ja kehui vuolaasti, huomaan, että se paransi mieltäni ja rohkaisi yrittämään. Joka kerta ei voi onnistua ja sitten voi yrittää uudelleen.

Tunnin loputtua seurasimme hetken seuraavaa tuntia. Skinillä on bootsit etusissa kotimatkaa varten

Minä en kehity, uskalla tehdä virheitä ja mene mukavuusalueeni ulkopuolelle kehittävällä tavalla, jos liian kovasti vaaditaan, painostetaan tai huudetaan. Opetuksessa täytyy olla rento ote. En halua että puolestani ajatellaan tai ratsastetaan. Siitä huolimatta haluan jatkuvaa ohjausta ja palautetta (olen ollut semmoisillakin tunneilla joissa kuuluu vain opettajan hengitys ja välillä asekellajikäsky tai ratsastustiekäsky). Haluan ehtiä ajatella itse enkä halua ratsastaa ruuhkassa. Olen käynyt ratsastuskoulun tunneilla kerran viikossa siitä asti kun olen ollut 10, eli olen aloittanut noin 17 vuotta sitten. Kaikesta hyvästä huolimatta, mitä noihin vuosiin sisältyi, en halua enää oman hevosen kanssa joutua maksamaan osallistuakseni niille. Nyt minulla on mahdollisuus toteuttaa jotain muuta ja se on mahtavaa.

Skini pääsi pihalle syömään tunnin jälkeen

Seuraavaa tuntia suunnitellaan ja onneksi sen pitäisi onnistua jo kuun lopussa! Opettajamme on sen verran työllistetty, että hänellä on tosi kiire aikataulu.

hölmistynyt ilme kun pitäisi olla hetki syömättä. tukeva haara-asento auttanee asiaan ettei vallan kellahda kumoon moisesta pyynnöstä

Ennen seuraavaa tuntia yritän käydä ratsastamassa kerran tai pari ja harjoitella näitä sulattelemiani asioita itsenäisesti. Toisaalta tuntuu, että voisin yhden vuoden sulatella ja harjoitella ja katsottaisi sitten jos ottaisi toisen tunnin, heh, mutta otetaan nyt toinen tunti kun se on vielä mahdollista.

Skinikaunoiseni ratsastuksen ja pesun jälkeen

Ensimmäisen ratsastustuntimme odotusta

fiilis ratsastustunnista: "hurjaa, mekö tunnille?!"

Vuosi on räpelletty yhdessä. Ratsastuksellisesti se on tarkoittanut sitä, että lähdettiin alusta -ratsastelin pitkään tutustuen ja havainnoiden. Hirnakka osasi yhtä ja toista ylläpitäjänsä alla, mutta käytännössä jouduin etsimään ne nappulat jotka meidän välillämme toimisi. Nyt on keväästä alkaen tuntunut että jonkinlainen lähtötaso oisi saavutettu, että tunnen hevostani sen verran ratsastuksellisesti paremmin, että voisimme hyötyä opetuksesta. Olen varannut meille yksityistunnin (elämäni eka aito yksityistunti, eli vain yksi ratsukko) joka koittaa  huomenna 16.elokuuta.

Tunnin varaaminen oli pitkällisen harkinnan tulos. Voisin selittää aika paljonkin siitä, miksi minua kammoksutti ajatuskin tunnista tähän saakka ja millaisia tunteita ja ajatuksia tunteihin liittyi/liittyy ("vihdoin oma hevonen!" "prkl, en todellakaan kaipaa ketään ajattelemaan puolestani enkä ketään armeijatyyppiä huutamaan minulle. Haluan oppia kuuntelemaan hevoselta saamaani palautetta ja soveltamaan aiemmasta ratsastushistoriasta saamiani oppeja, aivan rauhassa!"). ..

...En kuitenkaan aloita perusteellisempaa romaania tuosta aiheesta, vaan kirjaan muutamia käytännön juttuja liittyen tunnin odotukseen.

Ratsastaja: Virheet ratsastajana, jotka tällä hetkellä "kipeimmin" tiedostan: vinous, valun vasemmalle. Taipumus ratsastaa laiskasti eli ensin kädellä, hyvänä kakkosena jalalla ja laiskimmin keskivartalolla kun pitäs olla just päinvastoin.

Hevonen: Vino oikealle. Jäykkä, erityisesti takaa

Nämä tuntuvat keskeisimmiltä asioilta tuntia odotellessa. Tunnilta toivoisin jotain uutta, jos ei uutta asiaa niin edes uutta näkökulmaa vanhaan. Toivoisin toista silmäparia ja palautetta siitä mitä ne näkevät ja mikä voisi auttaa tavoitteidemme saavuttamisessa. Toivon hevosta silmälläpitäen apua selän ja takaosan hyvään työskentelyyn.

hirnakkaiseni näyttää hieman kultakalalta

Tähtinä taivaalla, tavoitteita ratsastustyöskentelyyn yleensä:

• Rehellinen eteen-alas venytys (siis jotain muutakin kuin turpa maassa ravaamista "jos teen näin niin lopetetaanko?")
• Takaosa alle, selkä ylös. Tätä on löydetty mutta sitä pitäisi löytyä useammin jotta ratsastus olisi hevoselle ergonomisempaa
• Rauhallinen tahti
• Kaikenkaikkiaan minulle riittää ratsastuksellisesti se, että hevonen pysyy hyvässä kunnossa ja voi kipeytymättä harrastaa kanssani ratsastusta, mitään muuta meidän ei tarvitse osata

Ihanaa shiatsuhierontaa

Poseeraus 2.7.2013

On ammattilaisia, jotka ovat hyviä. Ja sitten on ammattilaisia, jotka tuntuvat taivaan lahjoilta. He ovat niitä, joista on erityisen kiitollinen. Meidän shiatsuhieroja on juuri tällainen. Säteilen ilosta ylipäätään kun saan sovittua ja varattua ajan, vaikka tiedänkin, että käynnin jälkeen kopsahtaa postiluukusta lasku, joka ei mielestäni ole mikään pieni, etenkin kun tulee matkakulut 120kilometriltä mukaan...

Namilla lahjontaa poseeraukseen 2.7.13

Skinny on saanut shiatsuhierontaa 5 kertaa sen ollessa omistuksessani, jos lasken oikein. Normaali hevoshieroja on käynyt 3 kertaa (kaksi eri ihmistä). Shiatsuhieronta vaikuttaa jotenkin kokonaisvaltaisemmalta. Normaalihieronnasta Skinny ei nauti, se vaan ottaa hieronnan passiivisena vastaan. Shiatsuhieronnassa se on läsnä, se seuraa selvästi mitä sen kehossa tapahtuu. Se on aktiivisesti mukana hommassa itse ja tekee venytyksiä ja taivutuksia myös itse.

Skinny osallistuu hoitoon ja harrastaa rankajumppaa samalla

Skinny on viimeaikoina tarjonnut takapuoltaan minun syliini rapsutettavaksi ja hierottavaksi erityisen paljon. Minulla on ollut vähän vaikeuksia keksiä mitä se oikeen haluaa minun tekevän kun vetää häntäänsäkin sivuun ja vaihtaa kokoajan paikkaa silleen että "no ei nyt ihan siitä vaan TUOSTA". Minä vaan en ole hoksannut että mistä "tuosta" se tarkoittaa. Nyt se sitten selvisi kun shiatsuhieroja löytää ja tietää nuo oikeat pisteet. Se haluaa hierontaa istuinluun sisäpuolelle. Eli on tarjonnut noita pisteitä minulle ja minä oon luullut että sitä kutittaa hännästä. Toinen on yrittänyt vetää häntää sivuun "ei siitä hännästä!" mutta minä en oo tajunnut. Hyvä että tämä tuli nyt selväksi.

Tuolla on makee kohta, sitä Skinny tarjoaa hoidettavaksi paljon ja yhdistää siihen myös venytyksiä. Tuo oikean puolen kannikka on ollut "ongelmakohta" jo viime kesänä, silloin se pyysi hieromaan tuota aluetta myös. Tammikuisen tappelun arven ympärillä on paljon jumikohtia ja pisteitä, joihin se kaipaa hoitoa.

Shiatsuhieronnan jälkeen Skinny pyysi minua hieromaan itseään useampana päivänä oikeen perusteellisesti. Sain oikein kunnon koulutusta hevoseltani ja shiatsuhierojaa katseltuani osasin vähän paremmin tulkita hirnakkaa, että mistä se halusi minun hierovan ja rapsuttavan. Sain vähän näitä hetkiä jopa videollekin mutta niihin palataan toisessa postauksessa.

Tämä oli ihana hetki, Skinny hoksasi että on hauskaa hoitaa minun hiuksiani, se tuntui tosi hauskalta. Mainittakoon että tämä hevonen ei hoida tai höplää ihmistä helposti, se hoitaa vain silloin kun oikeesti tuntuu siltä.

Minulle on tosi tärkeää, että shiatsun kautta hevonen saa tarpeensa ja toiveensa perille ja tietysti myös se mitä hieronnalla haetaankin, eli jumitukset lähtevät myös shiatsussa aukenemaan. Jos jokin piste on ensin ikävä tai kipeä ja hevonen menee poispäin, sen annetaan se ilmaista keventämällä otetta ja antamalla sen mennä. Alueen jännitysten rauetessa samainen piste muuttuukin aivan ihanaksi kohdaksi ja se pyytää lisää hieromaan ja rapsuttamaan. Tuo pisteiden tuntemusten muuttuminen vaikuttaa minusta oleelliselta shiatsussa, hevonen ilmaisee niin selvästi että "nyt on kipeä/epämukava kohta" ja hetken päästä "no nyt se onkin oikeen mukava kohta". Välillä se nauttii niin, että sen ylähuuli lähtee lentoon ja se hoitaa hierojaa tai minua aivan onnessaan.

Tuntuu niin hyvältä että hierojaa täytyy huomioida ja höpeltää

hiuksia on hyvä hoitaa.. ja se tuntuukin kivalta

Olen itse saanut nauraa ja hymyillä näinä shiatsuhetkinä niin paljon, että voi melkein sanoa, että hieroja hoitaa meitä tiiminä. Sekä hevonen että omistaja saavat meidän tapauksessa paljon irti!

hoitoketju: hieroja-hevonen-omistaja

Kaiken lisäksi hieroja on ystävällinen, tyyni ja hänellä on elämänkokemusta. Hän on avoin eikä pidä minua outona tai katso kummeksuen kun hevosellani ei ole kenkiä tai kuolaimia. Hän jaksaa aina miettiä mikä olisi hevoselle hyvä ja mikä auttaisi, millaisia harjoituksia voitaisi yhdessä tehdä ja mitä voisi yrittää. Minulle on opetettu muutama piste joita voi painella ja venytysliikkeitä. Myös juottamis-suositus saatiin jo heti viime kesänä. Nyt saatiin suositus uudelleen ja päädyttiin siihen, että melassileikevedenkin juottaminen on parempi kuin ei mitään, jos sen avulla saisi nestettä menemään enemmän. Jonkin aikaa viime talvena juotinkin melassileikevettä, jossa oli 1dl turvotettua melassileikettä, mutta se on niin nirso ettei juo kovin laimeaa vettä enkä haluaisi antaa sille turhaan sokeripitoista melassia. Toisaalta tultiin siihen lopputulokseen että kun ei kyse ole isoista määristä sokeria enkä anna sokeripaloja, niin kyllä sitä melassivettä voi antaa. Nyt sille aloitettiin kuitenkin ensin salmiakkikuuri, jotta joisi "omaehtoisesti" enemmän.

2.7.2013

Olen itse niin mukana hommassa, etten ole aiemmin saanut kunnollista kuva- tai videomateriaalia hieronnoista, mutta nyt sain auttavan käden kuvaamaan hierontaa (kiitos teille R&K jos luette tätä).

Kokosin poikkeuksellisen pitkän videon tämänkertaisesta shiatsuhoidosta, se on peräti 16 minuuttia pitkä. Se huutakoon hep joka jaksaa katsoa. Ajattelin, että varmaan jotakuta kiinostaa vähän tarkemminkin nähdä, sillä olen ainakin itse löytänyt melko huonosti videoita shiatsusta.

Tein myös lyhyemmän version (3min 14sek), siitäkin näkee ihan hyvin millanen tunnelma shiatsussa oli ja millaisia otteita siinä käytetään.

16minuutin video

Pidemmästä videosta lyhennetty versio (3min14sek)

 

Miten minä näen shiatsun? 

 

Kaveria rapsuttamassa. Samoja kohtia hevoset hoitavat toisiltaan kuin mitä shiatsussa hoidetaan(c)R.R.

Shiatsusta saa mielestäni aika huonosti tietoa pintapuolisella googletuksella, ainakin jos toivoo suomenkielistä tietoa. Perustuen vain omiin kokemuksiini kuvaisin shiatsua seuraavalla tavalla:

"Shiatsuhieronnassa hevonen käydään läpi tiettyjä linjoja ja akupisteitä pitkin painelemalla ja sivelemällä. Shiatsuhieronnassa lihasten aktiivinen muokkaaminen (=perushierominen) on vähäisempää kuin normaalihieronnassa. Hevosta ja sen lihaksia ja kroppaa ikäänkuin aktivoidaan tekemään rentoutustyö ja lukkojen tai jumien avaamiset itse mm. venytysten kautta sen sijaan, että ne hieronnalla aktiivisesti muokattaisi rennoiksi."

etujalan venytys menossa

"Shiatsu on kosketuksissa paitsi lihaksiin niin myös sisäelimiin -eli puhutaan esim. rakkolinjoista tai keuhkolinjoista, maksa- tai pernalinjoista, joita järjestelmällisesti käsitellen hevonen käydään läpi. Hieroja paikallistaa tukoksia/jumeja hoidon alussa tunnustelemalla hevosta, päättää mitä linjoja käsittelee ja mistä hoitokokonaisuus koostuu ja aloittaa sitten hoidon. Mikään kerta ei ole meillä ollut täysin samanlainen."

menossa vissiin munuaislinja, en ole ihan varma

Hoidon loppua kohden ainakin Skinny menee yhä rauhallisemmaksi ja haukotuksia tulee enempi tai vähempi.

Skinny nauttii niskan pisteiden painelusta

Haaaaukotus. Ainot kuva haukotuksesta ja se tärähti..

Shiatsua saatetaan pitää useastakin syystä humpuukina. Se saatetaan rinnastaa erilaisiin energiahoitoihin, kiviterapiaan... mitä näitä vielä muita on? Siinä puhutaan energioista, se perustuu kiinalaiseen lääketieteeseen -minulle ainakin tulee noista kahdesta ekana mieleen humpuuki. Ja vielä kun sanotaan että hieronnalla voidaan olla yhteydessä sisäelimiin ja kun googlettaessa vastaan tulee ns. hevoshoroskoopit eli viiden elementin teoria (tulihevonen, maahevonen, vesihevonen, puuhevonen, metallihevonen), niin viimeistään tulee epäileväinen olo.

2.7.13

Minut shiatsu on kaikesta huolimatta vakuuttanut. Jumit lähtevät aukenemaan, hevonen nauttii, minä nautin. Pisteitä siis tippuu henkilökohtaisesta "vaikuttavuustutkimuksestani"= kokemuksesta. Jos kyseessä on vain kuuluisa lumevaikutus, eli oikeita tuloksia ei saada vaan minä vaan luulen niin, niin olen kyllä aika vaikuttunut näistä lumevaikutuksista. Olen nimittäin kuullut, että omistajan kautta voidaan aikaansaada lumevaikutuksia myös hevoseen (omistajalla kivaa -> hevosellakin on). Olen tietoinen siitä, että koko luottoni tähän hommaan pohjaa paljolti fiilikseen ja juuri siihen kokemukseen, josta on vaikea vääntää mitään vankkaa "näyttöä". Maksan silti tästä ilosta jatkossakin.

Olen niin tyytyväinen että olen löytänyt shiatsun ja vieläpä taitavan ammattilaisen joka sitä toteuttaa!