lauantai 14. syyskuuta 2013

Rungottomat satulat


Kierrän kehää satulankokeiluissani ja samalla satuloiden perimmäisen luonteen, olemuksen ja olemassaolon tarkoituksen pohdinnan kanssa. Kehä koostuu suunnilleen seuraavista kolmesta osasesta:


1. Runkosatulat
(joustamattomat muovi, puu ja metallirungot, eli ns. tavallinen perinteinen satula)

2. Joustorunkoiset ja nahkarunkoiset satulat
(esim. Flexible, Trekker, Hidalgo.. Nahkarunko tarkoittanee yleensä käytännössä sitä, että satula joustaa jonkin verran joten luen ne joustorunkoisiin)

3. Rungottomat satulat 
 (ratsastushuovat ja aidot rungottomat, esim. Christ, Barefoot, Torsion, Freeform, Freemax)


Olen aloittanut kierrokseni kolmosryhmästä, siirtynyt kakkoseen ja siitä ykköseen, nyt huomaan olevani takaisin kolmosryhmässä. Eli seuraa ajatuksiani rungottomista satuloista.

Rungottomat satulat 

 

24.8.13
Rungottomien satuloiden joukko on erittäin kirjava. Vaihtelee ilmeisesti henkilön mukaan, lukeeko joustorunkoiset ratkaisut runko- vai rungottomiin satuloihin. Itse en ole vakiinnuttanut näkökantaani, mutta fiilispohjalta olen kallistumassa siihen, että pitäisin joustorunkoiset ja rungottomat erillään. Olen jakanut täysin rungottomat vaihtoehdot mielessäni kahteen ryhmään: ensinnäkin on a.) ratsastushuovat, ja toisekseen b.) ihan oikeat rungottomat satulat. Arvailen, että ratsastushuovat on ne, mistä on lähteneet pahimmat huhut ja mielikuvat liikkeelle. Etenkin niistä ratsastushuovista, joihin on lisätty etu- ja takakaari ja niitä voi erehtyä luulemaan normaaleiksi satuloiksi. Monikaan ei tiedä, että on olemassa muunkinlaisia rungottomia satuloita, kuin semmoiset mihin on yhdistetty oikeastaan huopa, vyö ja jalustimet.

5.9.13
On se hyvä että olen saanut mielessäni jotain edes aikaan. On siis kahdenlaisia rungottomia: ratsastushuopia ja aitoja rungottomia satuloita. Selvä! Mutta asia ei olekaan enää niin yksinkertainen, kun pitäisi näkemättä tietää kumpaan ryhmään jokin tietty rungoton kuuluu.. no, ei takerruta siihen.

A. ) Ratsastushuovat




Minullahan on Christin lampaankarvasatula, jonka luokittelisin tämmöiseksi ratsastushuovaksi. Siinä on paksu lampaantalja istuimessa. Yhteensä lampaantaljaa taitaa olla 2 tai kolmessa kerroksessa? Tukea ratsastajalle on tuotu pistämällä takakaareen vaahtomuovia. Olen lisännyt myös etuosaan muotoa taitetulla retkipatjalla.

Oikealla vaahtomuovinen tuki, joka on takakaaressa, ja vasemmalla vihreä retkiparja

Satulan päälistalja on keskeltä irti, ja tuosta välistä saa lisättyä takakaaren vaahtomuovin ja eteen laittamani retkipatjan



Retkipatja lisätty!

Lammaskarvasatula "täytteineen"
Minun Christini on plus-malli, eli siinä on "selkärankatila". Selkärankatila ei kuitenkaan tarkoita samaa tässä kuin runkosatulassa. Huovassa on yksinkertaisesti jätetty selkärangan kohdalle kanava ja topattu lampaankarvalla vahvemmin satulaa kanavan reunoilta, jolloin ratsastajan paino ohjautuu enemmän pakaroiden ja reisien alalle kuin selkärangan kohdalle. Jossain on jopa lukenut että ratsastajan takalistossa on valmiina selkärankatila, sillä pakarathan ne istuinluineen enimmän paineen ottavat vastaan, myös paljaassa selässä istuessa.



Lammaskarvasatula pehmentää istuinluista tulevaa painetta ja ratsastajan paino on kaiken järjen mukaan hevosen selässä suunnilleen kuten täysin ilman satulaa ratsastettaessa. Jos hevosella ei ole ihanan tasainen selkä ja selkäranka lihasten tai läskien avulla piilotettuna, (tai jos kyseessä on koholla oleva selkäranka) on jonkinlainen ratsastushuopa varmaan mukavampi satulattomaan ratsasteluun molemmille.

Lisäys jälkikäteen: Ihana valistunut lukijani tiesi huomauttaa, että Plus-mallissa on ominaisuuksia jotka olen onnistunut olemaan kokonaan huomaamatta. Siinä on täytetaskut molemmin puolin selkärankaa. Sen paksuus ja tukevuus ei siis johdu yksin paksusta lammaskarvakerroksesta, vaan myös paneelinmuotoisista palasista satulan sisällä! Kuulemma myös paksu heavy duty-täyte (josta kuvia myöhemmin tässä kirjoituksessa) mahtuu tuonne sisälle ja se nostanee tämän ratsastushuovan käytön ihan uudelle tasolle. Tätä täytyy ehdottomasti tutkia lähemmin!

Lammaskarvasatula alhaalta, selkärankatilaa on tuotu tähän malliin tekemällä tukevammat lammaskarvapalat selkärangan molemmille puolin niin että selkärangan kohtaan jää eräänlainen syvänne
Jalustinten käyttö tuokin sitten oman ongelmansa tähän. Satula ei täysin pehmeänä jaa jalustimiin varaavan ratsastajan painoa oikein minnekään, vaan kyllähän siitä syntyy paine sään takaosaan. Nimittäin kun seisoo jalustimilla ja yrittää saada sormea satulan ja rangan väliin niin eihän sitä sinne saa. (edit: en ole tutkinut muuttaako täytteiden lisääminen asiaa hevosella jolla on säkää)

toukokuussa 2013 ratsastelua lammaskarvalla (c) Miia
Monet ovatkin sitä mieltä ettei jalustimia tulisi käyttää ratsastushuovissa juuri tästä syystä. Hevoskuiskaajan nettikauppa kertoo ratsastushuovastaan ja jalustinten käytöstä ratsastushuovissa näin (suora lainaus sivuilta):

"Usein kysytään ja ihmetellään eikö näissä ole jalustimia. Ehdottomasti ei ole!

Jalustimilla varustetut ratsastushuovat ovat lähes aina poikkeuksetta haitallisia hevoselle. Ratsastaja painaa jalustimille painoa ja täten paino siirtyy hevosen selkärangalle. Ainoastaan jos hevonen on todella hyvässä selkälihaskunnossa ja selkäranka ei tunnu ollenkaan lihaksien (ei, läski ei kelpaa) alta niin voisi harkita ko. tuotetta mutta silloinkin paino jakautuu huonosti hevosen lihaksistolle verrattuna kuin jos jalustimia ei olisi ollenkaan.
"

Jos jalustimet siis ratsastushuovassa on, niin niitä olisi hyvä olla käyttämättä. Paino siis takalistolla, ei jalustimissa. Jalustinten tehtävä olisi vain vakauttaa ratsastajan istuntaa ja toimia turvana mahdollisissa äkkitilanteissa tai vaikkapa ratsastustaidottomalla terapia-asiakkaalla.

Ratsastusta lammaskarvalla (c) Miia
Paras ratsastushuovan käyttötapa olisi siis ilman jalustimia. Ja täytyyhän se kyllä mainita, että tästä huolimatta ratsastushuopa jalustimineen toimi meillä useita kuukausia satulan korvikkeena, kun satulaa ei millään löytynyt. Ratsastusta ei meillä ollut montaa kertaa viikossa, vaan viikko-ohjelmassa oli noin 2 vapaapäivää, paljon maastakäsittelyä ja ilman satulaa köpöttelyä. Jalustimia käyttävää lammaskarvasatulalla ratsastusta oli siis loppujenlopuksi keskimäärin 2 kertaa viikossa. Takaraivossa oli silti jatkuvasti huoli jalustintenkäytön haitallisuudesta tuossa satulassa. Monet ratsastuskerrat tuli myös kuitattua sovitussatuloilla.

Hikijälkiä ratsastushuovasta /lammaskarvasatulasta


vauhtilenkin jälkeen christin hikijälki 7.7.2013, ehtinyt jo loppukäynneillä kuivua

7.7.2013
Ei jäljet täydelliset ole mutta yllättävän hyvät kun vertaa vaikka huonosti istuvaan runkosatulaan.

B.) "Aidot" rungottomat satulat

Rungottomien merkkejä on paljon. Otan tässä esille vain niitä minulle vähän tutumpia merkkejä.


Barefoot Notting Hill -uusin satulamme josta lisää siitä kertovassa postauksessa
Rungottomia satuloita ovat esim. Torsion, Barefoot ja Tree Free. Ulkonäkö on nässa kolmessa melkein identtinen, eli istuinosa on irroitettava ja se jatkuu etukaaren sivuille asti kiinnittyen satulan etureunaan. Yllä ja alhaalla näette miten samantyylinen Torsion ja Barefoot ovat ulkonäöllisesti.

Torsion, joka oli meillä sovituksessa.
Torsionista ja Barefootista voi sanoa, että ne luen ihan aidoiksi rungottomiksi satuloiksi. Mutta entäs Tree Free. Ikinä en ole semmoista nähnyt ja hinta on puolet pienempi kuin Barefootilla. Torsion on näistä kallein. Hintaero herättää epäilyn, että kyseessä on samannäköiseksi naamioitu ratsastushuopa, mutta tämä on vain arvaus. Torsion on näistä kolmesta kaikkein menestynein ja ansioitunein matkaratsastuskilpailuissa. Matkaratsastus lienee laji, jossa ei pärjätä huonoilla satuloilla ja minusta on aina satulalle yksi meriitti jos sitä käytetään noin vaativassa menossa. Matkaratsastuksessa ollaan pitkiä aikoja jalustimien varassa, joten satula ei voi olla lötkö ratsastushuopa, sen on jaettava painetta, oltava tekemättä painepisteitä.

Freeform
Sitten seuraa Freeform ja Freemax- keskenään hyvin samannäköiset nämäkin. Freemax on Freeformia puolet halvempi, mutta olen kuullut hyvää molemmista. Samanlaisesta ulkonäöstään huolimatta kyseessä on joustoltaan hyvin erityyppiset satulat. Freemax nimittäin joustaa jokasuuntaan ja Freeform on puolestaan pituussuunnassa täysin jäykkä rungoton satula (ja suora semmoinen) ja se joustaa vain leveyssuunnassa. Freeform on myöskin ansioitunut matkaratsastuskisoissa pitkillä matkoilla.

Näitä satuloita yhdistää niiden alapinta. En ole päässyt Freemaxia kurkkaamaan, mutta oletan, että se on kuin Freeform alapinnaltaan, eli tasainen. (kuten huomaat aika moni asia on vain arvailua..)

Freeformin alapinta on melko tasainen
Yllä mainituissa Torsionissa ja Barefootissa on luotu selkärankatilaa jo satulan alapinnan muotoilulla. Selkärankakanava ei vastaa runkosatulan vastaavaa käytännössä erittäin korkeaa  tilaa, mutta muotoilussa on kuitenkin otettu ranka huomioon.

Barefoot notting hill alapinta. Näkyy ns. paneelit molemmin puolin selkärankaa ja selkärankakanava selvästi


Rungottomissa on monenlaisia muokkauksen mahdollisuuksia ja saman merkin sisälläkin on eri malleja

-Rungottomien huovissa on taskut, joista täytettä saa lisätä tarpeen mukaan kohtiin joihin sitä tarvitaan
-Freemaxiin, Torsioniin ja Barefootiin saa vaihdettua etukaaren
Barefootin etukaari joka on ymmärtääkseni satulan ainot täysin joustamaton osa

-Ainakin Barefootissa on tarroilla siirrettävät polvituet
-Jalustinten kiinnityspaikkaa voidaan muuttaa useissa uusissa malleissa
-Freeformissa ja Torsionissa on valittavissa cutback-leikkaus isosäkäisille
-Freeformissa on shortback-malli ja extra shortback-malli lyhyemmille selille
-Freeformia saa myös paneeleilla varustettuna, jolloin rankatila on taattu (ks. kuva)


Rungottoman satulahuopa

paneelinmuotoinen täyte tulee huopaan sisälle mustan alueen kohdalle, musta alue on tuommosta muovinyppylää joka tuo pitoa ja jämäkkyyttä
Yleensä rungoton satula tarvitsee alleen erikoishuovan. Joissakin rungottomissa, kuten Barefootissa, huopa on puoli satulaa. Se muodostaa yhdessä satulan rakenteen kanssa säkä- ja selkärankatilan, jakaa painetta ja vaimentaa iskuja. Barefootin huopa paksuin heavy duty-täyttein muistuttaa minusta hyvin paljon runkosatulan paneeleja.

heavy duty-täyte
Heavy duty on yksi markkinoiden paksuimmista, tiiviimmistä ja jäykimmistä rungottoman satulan täytteistä. Omat yksinkertaiset pilottitestini (= esim. paina täysiä yhellä sormella paneelin keskeltä pitäen paneelia vasten omaa reittä tai toista kättä) osoittavat, että tuo on tarpeeksi tukuisaa jakamaan painetta . Heavy duty on asiaa!


heavy dutyn paksuus on noin pari sormea
Barefootin huovan vakiotäyte on tavallista vaahtomuovia. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on riittämätön ainakin meille rungottoman satulan alle. Täyte on ihan tavallista höttövaahtomuovia, joka muuten repesi kun vedin sitä huovasta ulos vaihtaakseni heavy dutyt sisälle.

Barefootin huovan vakiotäyte
Minulle on ruvennut muodostumaan jo vähän mielipiteitä siitä, mitä vaaditaan rungottomalta, joka sopisi meille. Hevosella on säkää ja selkäranka on hieman ulkoneva, vaikka selkä onkin melko tasainen. Jos satulassa ei ole paneeleita tai/ja selkärankatilaa itsessään, huovan pitäisi se muodostaa. Ja tähän ei riitä ohut padi.

barefootin huopa alta

Epäilin pitkään, pystyykö oikeasti rungottoman satulan rakenne+ huopa muodostamaan riittävän rankatilan, niin että selkäranka jää vapaaksi paineesta. Yksi lempibloggaajistani Ärrä (yksityisessä Akselin elämää- blogissa) osti Torsionin satulan ja olin todella iloinen nähdessäni sen jättämät hikijäljet. Ne näkyvät alla olevassa kuvassa. Hikijäljistä näkee selvästi että satula muodostaa samankaltaiset paneelit kuin runkosatulassa, eikä painetta tule rangalle.

Akselin elämää- blogin päätähden selkä Torsionilla tehdyn hikilenkin jälkeen. "lenkin pituus oli kaikkinensa noin 12 km ja vauhtia kertyi 9,2 km/h keskinopeuden verran." Satula Torsion alla Torsion Cool Pad, Torsionin oma rungottoman huopa




Rungoton on lähellä hevosta, vai onko? 

Lähelle hevosta pääsee ilman satulaa tai ratsastushuovan kanssa. Kun puhutaan aidoista rungottomista satuloista, ei minusta ole ollenkaan itsestäänselvää, että perstuntuma olisi läheisempi kuin runkosatulassa. Hyvä runkosatula istuu sekin varsin lähellä hevosta. Molempien satulatyyppien toppauksistakin riippuu aika paljon. Paksut rungottoman huovat kera satulan toppausten voivat olla ihan yhtä paksuja kuin runkosatulan toppaukset.

Uusi Barefoot Notting Hill ensimmäistä kertaa selässä elokuussa 2013
Etenkin kun uusi rungoton satula istutetaan hevosen selkään, voi esiintyä sohvaefektiä: eli satula näkyy keikkuvan kuin tuhannen patjan päällä kaukana hevosen selästä. Onneksi tämä efekti kuitenkin vähenee toppausten ja satulan mukautuessa hevosen selkään ratsastajan painon alla. [Edit: Esim Sensation ride-satulassa sohva-efekti on jo uutena paljon vähäisempi kuin Torsionissa ja Barefootissa, ja Freeformissa sitä ei mielestäni ole lainkaan.]

Kiiltäväkarvainen hevonen auringossa 24.8.13
Lähempänä tai ei, rungottomalla pitäisi kuitenkin periaatteessa olla helpommin tunnistettavissa omien istuinluiden liikkeet satulan joustaessa. Tästä ei ole kuitenkaan vielä omakohtaista kokemusta tarpeeksi.

Melko hyvä rakennekuva jäbä lämminverisestä 24.8.13

Yleinen ajatusheitto, joka on syntynyt satuloiden loputtomasta selailusta

 



Runkosatulat ja rungottomat näyttävät lähentyvän  toisiaan. Runkosatuloihin haetaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten kiertoniveliä runkoon, erilaisia toppauksia mm. ilmapaneelit. Ja ovathan myös syntyneet nuo joustorunkoiset omaksi ryhmäkseen. Runkosatuloihin haetaan siis joustavuutta ja pehmeyttä. Rungottomiin taas tuntuu tulevan enemmän jämäkkyyttä. Satulaa ei enää saa taitettua kahtia ainakaan käyttämättä semmoista määrää voimaa, että pelkää rikkovansa satulan. Etenkin pituussuuntaista jäykkyyttä näytetään haettavan. Kunnon rungoton ei ole lötkö läpyskä. Eli loppujen lopuksi: Onko rungoton enää ollenkaan niin rungoton kuin ajatellaan? Niissä voi sisällä olla varsin jämäkkää materiaalia, vaikkei siellä olekaan perinteistä puista/metallista runko-kehikkoa.

Loppusanat, varoitukset ja vastuusta irtisanoutuminen

Älkää nyt missään nimessä luulko että olen päässyt johonkin lopulliseen johtopäätökseen tai totuuteen (ei tässä satula-asiassa eikä missään). Tässä sitä vaan ollaan tällä hetkellä. Ottakaa aina huomioon, että olen aivan tavallinen  hevosharrastaja, en ole asiantuntija ja kirjoitan vain omien kokemuksieni ja päättely-yrityksieni pohjalta. Mieli muuttuu ja oivalluksia tulee oppimismatkan varrella!

torstai 12. syyskuuta 2013

Kauan odotettu vierailu

Vuoden olemme odottaneet, että ystävät tapaavat jälleen
Kauan odotetut vieraamme saapuivat Suomeen Ruotsista 2.syyskuuta. Saimme viettää yhdessä neljä upeaa kesäistä päivää. Nämä neljä päivää olivat ehdottomasti yksi kuluneen kesän kohokohdista.

Kaikki yhessä piknikillä tallin takana
Saimme siis kunnian saada Skinin vanhan ylläpitäjän& hoitajan K:n vanhempiensa kanssa luoksemme. He saavat myös kunnian olla ensimmäiset (ja kenties ainoat) muut ihmiset jotka pääsevät blogiin, jonka tavallisesti pyhitän vain minun ja Skinin välisille touhuille.

"intressant!" Skini oli erittäin kiinnostunut piknikeväistä
Jos jotakuta on kiittäminen siitä, että sain Skinin itselleni, niin tämä henkilö on juurikin K!

K&S
Hän avasi minulle, tuiki tuntemattomalle ihmiselle, kotinsa -12 keväänä ja salli minun asua kotonaan melkein kaksi viikkoa ja hoitaa Skiniä saadakseni varmuutta ostopäätökselle. Hän auttoi myös kaikkien paperiasioiden järjestämisessä. Kaiken lisäksi hän majoitti minut toistamiseen kesällä -12 ja hänen vanhempansa ajoivat meidät Uumajan satamaan, kun toin Skinin Ruotsista Suomeen. Sain siis kaiken avun, mitä suinkin tarvitsin. 

Kuinka ihminen voikin olla niin epäitsekäs, että auttaa toista ostamaan itselleen rakkaan hevosen toiseen maahan, kun tietää, että sitä ei pääse kovin usein edes katsomaan? Kun hevonen myydään, ei voi tietysti koskaan olla ihan varma näkeekö sitä vaikka se asuisi samassa maassa. Nyt sitä voi sentään tulla katsomaan milloin vain pääsee matkaan. Ja mikä ehkä tärkeintä, voi olla varma, että sillä on hyvä koti.

Jälleennäkeminen oli lämmin. Skini nosti heti pään ylös kun kuuli tutun vihellyksen. Se jäi arvokkaana syömään, oli ehkä hämmästynyt, että miten tämä voi olla mahdollista, mutta heti K:n ehtiessä sen luo, se rupesi rapsuttamaan päätään tätä vasten ihan kuin tämä ei olisikaan ollut poissa. Muutkin tutut perheenjäsenet nuuhkittiin.

hei kaveri! hej kompis!

Ruotsin tuliainen -ihana uusi riimu!




Saimme upean uuden nahkariimun tuliaisena.


Riimussa on nätit valkoiset tikkaukset ja näin hieno nimilaattakin siinä on
Sivuhuomautus: Skinnykän pihattokaveri puri sitä naamaan ja siitä on lähtöisin tuo kuvissa näkyvä karvaton läiskä. Lähtötilanne oli tämmöinen:

puremajälki naamassa tuoreeltaan, oli tullut jostain sanomista poikien kesken

Kahden maan ja monen sydämen valloittaja 


Hevonen joka saa ihmiset ravaamaan maasta toiseen
Tämän perässä on tullut reissattua eräänkin kerran: ensin viidelle paikkakunnalle Suomen sisällä ja kaksitoista vuotta myöhemmin Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen, kahdesti. Ja nyt sen hoitaja teki edestakaisen matkan, yli 17 tuntia, päästäkseen sitä tapaamaan. Kun miettii näitä matkoja, täytyy jo kysyä mikä on tehnyt tästä hevosesta niin ainutlaatuisen että se saa aikaan tällaista? Vai onko kiintymys hevoseen niin ainutlaatuista, että se saa aikaan mitä tahansa? Sanotaanhan, että rakkaus pyörittää maailmaa.


On upeaa, että maailmassa on toinenkin ihminen, joka rakastaa sitä yhtä paljon kuin minä ja tuntee sen. Me kolme jaamme jotain spesiaalia. Siksi on hienoa nähdä heidät yhdessä.

skarppina maastovalmiudessa, bootseineen kaikkineen. Noita tarvittiin koska mentiin pahinta sepelitietä sen takia, että pääsisin pyörällä sulavasti mukana

maastolenkillä
lenkin jälkeen virkistävä suihku


 

Läsnäoloa -se mitä eniten kaipaa erossaolon jälkeen

läsnäoloa ja hyvää oloa

kun hoidetaan, voi nukkua

raukea hetki

Maailman makeimmat rapsutushetket


*just sieltä!*

korvakutka ja nautiskeleva naama

Yksi suosikkikuvistani

voiko tuntua ees näin ihanalta kun rapsutetaan

Vad skööönt! Niin ihanaa!

Oma-aloitteista korvanrapsutusta

Vi ses!


Otimme kaiken irti noista päivistä, ja silti neljä päivää kului pikemmin kuin osasi ajatellakaan. Oli aika jättää hyvästit ja vannottaa vieraita saapumaan uudelleen viimeistään ensi kesänä.



Lähdön hetki oli haikea. K antoi Skinin riimunnarun minulle, ja me jäimme katsomaan miten auto ajoi hiekkatietä pois. Olimme jälleen kahdestaan.