Kauan odotettu vierailu

Vuoden olemme odottaneet, että ystävät tapaavat jälleen

Kauan odotetut vieraamme saapuivat Suomeen Ruotsista 2.syyskuuta. Saimme viettää yhdessä neljä upeaa kesäistä päivää. Nämä neljä päivää olivat ehdottomasti yksi kuluneen kesän kohokohdista.

Kaikki yhessä piknikillä tallin takana

Saimme siis kunnian saada Skinin vanhan ylläpitäjän& hoitajan K:n vanhempiensa kanssa luoksemme. He saavat myös kunnian olla ensimmäiset (ja kenties ainoat) muut ihmiset jotka pääsevät blogiin, jonka tavallisesti pyhitän vain minun ja Skinin välisille touhuille.

"intressant!" Skini oli erittäin kiinnostunut piknikeväistä

Jos jotakuta on kiittäminen siitä, että sain Skinin itselleni, niin tämä henkilö on juurikin K!

K&S

Hän avasi minulle, tuiki tuntemattomalle ihmiselle, kotinsa -12 keväänä ja salli minun asua kotonaan melkein kaksi viikkoa ja hoitaa Skiniä saadakseni varmuutta ostopäätökselle. Hän auttoi myös kaikkien paperiasioiden järjestämisessä. Kaiken lisäksi hän majoitti minut toistamiseen kesällä -12 ja hänen vanhempansa ajoivat meidät Uumajan satamaan, kun toin Skinin Ruotsista Suomeen. Sain siis kaiken avun, mitä suinkin tarvitsin. 

Kuinka ihminen voikin olla niin epäitsekäs, että auttaa toista ostamaan itselleen rakkaan hevosen toiseen maahan, kun tietää, että sitä ei pääse kovin usein edes katsomaan? Kun hevonen myydään, ei voi tietysti koskaan olla ihan varma näkeekö sitä vaikka se asuisi samassa maassa. Nyt sitä voi sentään tulla katsomaan milloin vain pääsee matkaan. Ja mikä ehkä tärkeintä, voi olla varma, että sillä on hyvä koti.

Jälleennäkeminen oli lämmin. Skini nosti heti pään ylös kun kuuli tutun vihellyksen. Se jäi arvokkaana syömään, oli ehkä hämmästynyt, että miten tämä voi olla mahdollista, mutta heti K:n ehtiessä sen luo, se rupesi rapsuttamaan päätään tätä vasten ihan kuin tämä ei olisikaan ollut poissa. Muutkin tutut perheenjäsenet nuuhkittiin.

hei kaveri! hej kompis!

Ruotsin tuliainen -ihana uusi riimu!

Saimme upean uuden nahkariimun tuliaisena.

Riimussa on nätit valkoiset tikkaukset ja näin hieno nimilaattakin siinä on

Sivuhuomautus: Skinnykän pihattokaveri puri sitä naamaan ja siitä on lähtöisin tuo kuvissa näkyvä karvaton läiskä. Lähtötilanne oli tämmöinen:

puremajälki naamassa tuoreeltaan, oli tullut jostain sanomista poikien kesken

Kahden maan ja monen sydämen valloittaja 

Hevonen joka saa ihmiset ravaamaan maasta toiseen

Tämän perässä on tullut reissattua eräänkin kerran: ensin viidelle paikkakunnalle Suomen sisällä ja kaksitoista vuotta myöhemmin Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen, kahdesti. Ja nyt sen hoitaja teki edestakaisen matkan, yli 17 tuntia, päästäkseen sitä tapaamaan. Kun miettii näitä matkoja, täytyy jo kysyä mikä on tehnyt tästä hevosesta niin ainutlaatuisen että se saa aikaan tällaista? Vai onko kiintymys hevoseen niin ainutlaatuista, että se saa aikaan mitä tahansa? Sanotaanhan, että rakkaus pyörittää maailmaa.

On upeaa, että maailmassa on toinenkin ihminen, joka rakastaa sitä yhtä paljon kuin minä ja tuntee sen. Me kolme jaamme jotain spesiaalia. Siksi on hienoa nähdä heidät yhdessä.

skarppina maastovalmiudessa, bootseineen kaikkineen. Noita tarvittiin koska mentiin pahinta sepelitietä sen takia, että pääsisin pyörällä sulavasti mukana

maastolenkillä

lenkin jälkeen virkistävä suihku

 

Läsnäoloa -se mitä eniten kaipaa erossaolon jälkeen

läsnäoloa ja hyvää oloa

kun hoidetaan, voi nukkua

raukea hetki

Maailman makeimmat rapsutushetket

*just sieltä!*

korvakutka ja nautiskeleva naama

Yksi suosikkikuvistani

voiko tuntua ees näin ihanalta kun rapsutetaan

Vad skööönt! Niin ihanaa!

Oma-aloitteista korvanrapsutusta

Vi ses!

Otimme kaiken irti noista päivistä, ja silti neljä päivää kului pikemmin kuin osasi ajatellakaan. Oli aika jättää hyvästit ja vannottaa vieraita saapumaan uudelleen viimeistään ensi kesänä.

Lähdön hetki oli haikea. K antoi Skinin riimunnarun minulle, ja me jäimme katsomaan miten auto ajoi hiekkatietä pois. Olimme jälleen kahdestaan.