Mittari näyttää viittäkymppiä -eli vauhtilenkkejä

Tämä postaus on ollut mielessäni jo viime keväästä alkaen, jolloin otettiin Skinin kanssa ensimmäiset laukat maastossa. Laukan löytyminen maastossa tuntui aluksi vaikealta ja siispä kelpuutin rauhallisen laukan puutteessa kiitolaukan, jotta se hoksaisi että laukkaaminen on ihan kelpuutettava askellaji. Maastot ovat aivan loistavat myös kiitolaukkaan sillä pohjat ovat hyviä ja suoria löytyy. Nyt syksyllä meillä on olleet taas maailman parhaat maastot käytössä ja niitä ollaan myös hyödynnetty ja on päästelty myös kovia pätkiä. Syksyisiä videoita en ole ottanut, mutta sen sijaan julkaisen 7.kesäkuuta kuvatun maastovideon ja siitä kaapattuja kuvia.

Olen aina ihmetellyt tuon hevosen nopeutta, jo ihan sitä miten se pystyy menemään niin kovaa ravia, vaikkei sitä ole kymmeneen vuoteen treenattu. Mietin mielessäni, tuntuuko se vain siltä, vai irtoaako siitä niin paljon vauhtia kuin luulen. Siitä lähti idea mitata, mikä sen juoksunopeus on. Otinkin mieheni gps-sykemittarin mukaan vauhtilenkille, ja sain mitattua sekä omaa pulssiani että vauhtia.

Kova ravi oli mittaamallani lenkillä 30km/h ja keskimääräinen ravinopeus 20km/h. Huippunopeus laukassa oli 49,8km/h ja oma sykkeeni laukkapätkän jälkeen oli 170 (sivuhuomautus: oon kuullu että eihän ratsastus oo liikuntaa, eihän siinä ees syke nouse, eihän ;) ?).

Hassua miten autolla ajaessa viiskymppiä ei tunnu juuri missään, mutta kun pamauttaa kiitolaukkaa hevosella niin tuntuu siltä että vauhtia ei tarvi yhtään enempää. Jo tuo kevyt 20kilometrin tuntinopeus tuntuu aika lujalta, vaikka autolla ajaessa se on minimaalisen pieni nopeus.

Pikakäynti oli 8km/h, joka on aika reipas käynniksi ja siinä saattaa olla yksi ylimääräinen tahti. Etenkin kun vauhti menee yli tuon 8km/h, veikkaan sen olevan jonkinlaista viisitahtikäyntiä (running walk?) jota tennessee walkeritkin menevät. Passikäynnin nopeus oli 9km/h ja se vaikuttaa olevan "käynnin" maksimi ennenkuin vauhti yltää 10km/h ja homma siirtyy peitsiksi. Hirnakalla on siis useampi askellaji taskussa joilla se yrittää vakuuttaa selässä istuvalle että kyllä hän kävelee, silloin kun hän vaan haluis mennä vähän kovempaa "ei se huomaa jos peitsaan oikeen tasasesti..".

Videot

 

Pitempi versio on 11min 20sek


  

Lyhytversio on 2min 38sek

10 erikoispiirrettä ja 11 kysymystä- haasteet

Kerro 10 erikoispiirrettä hevosestasi -haaste

Ettäkö erityispiirteitä? Tälläkö?

1. Vaihtaa ulkonäköään, joten samassa paketissa on pörröisen pyöreä mammuttiponi, joka vaihtuu keväisin uljaan siroon lämminveriseen. Mammutiksi muuntautuminen alkaa juhannukselta ja talvikarvan pudottaminen puolestaan tammikuulta.

Ulkonäkö a) siro lämminverinen

Ulkonäkö b) pörröinen mammuttiponi

2. Ravistelee päätään reippaasti sivusuunnassa, jos on kaksin puolin kiinni eikä jaksaisi seistä.

3. Rohkea ja hyvin suurella todennäköisyydellä varma jokaisessa tilanteessa. Menee suunnilleen minne tahansa minne minäkin, oli pimeää tai aurinkoista.

4. Korkea työmoraali. Suhtautuu työntekoon ammattimaisen vakavasti. Se tietää miten treenataan ja miten juostaan ja mikä on liian hiljaa. Vaikka se ei ole enää ravannut pitkään aikaan ammatikseen, niin se suorittaa samalla täsmällisyydellä minkä tahansa raviurheiluun=työntekoon etäisestikin liitettävissä olevan toiminnan kuten ohjasajon, maastopyöräilijän takana lenkkeilyn, maastoratsastuksen... ja yleensä sama tekemisen meininki on sillä ihan perus ratsastuksessakin. Raviurheilu on sen oletusarvo ja se on ylpeä siitä.

söpö pieni poni syyskuu 2013

5. Ei tiedä mikä vauhti on liian kovaa, sitä käsitettä se ei tunne. Itseasiassa lyön vetoa että tämä elikko juoksisi itsensä hengiltä. Kun jäbälämminverinen kiehahtaa niin siitä tulee kuumaverinen, joka ei osaa yhtäkkiä kävellä ollenkaan ja sitten edetään kompromissi-passikäyntiä tai peitsiä. Oleellista onkin toimia niin, ettei tämä pääse kiehahtamaan (=kuumenemaan).

6. Jos laitan ämpäriin lämmintä vettä ja melassileikettä, yrittää Skini siirtää ylähuulellaan vettä pois edestä päästäkseen käsiksi pohjalla olevaan leikkeeseen. Tähän liittyy jonkin verran läträämistä ja puljaamista. Saattaa myös olla, että se pyrkii tällä keinolla saamaan leikkeen nousemaan pohjalta ylemmäksi.

7. Inhoaa ötökkähuppuja

ötöhuppu on siirtynyt yön aikana kaulalle..

8. Hiljainen - hirnuu ja hörisee harvoin

9. Huolellinen, ei saa käytännössä lainkaan haavoja.

10. Muuttuu talvitallin ruoka-aikaan levottomaksi pikku-hirviöksi joka vinguttaa viereisen karsinan tammaa. 

Punasilmäinen pikku hirviö on saanut tälläkin kertaa eteensä kauan vouhkatut iltaheinät :). 6.11.2013

Ohessa havainnollistava video. Viime talvena se hyppi pystyyn ja hammasteli karsinanaapurina olleen ruunan kanssa, luulin että tammat ois sille mieleen mutta ihan yhtä levotonta menoa silti.

Lisää Skinistä voit lukea vaikkapa esittelysivulta. Sinne olen listannut useita erityispiirteitä kuten piehtarointimanian, kaljun, sokean pisteen ja lempinimet.

11 kysymystä

Toisen haasteen sain Mirkulta. Kiitos! Olen kerran jo tehnyt tämän haasteen Megahaastepostauksessa, mutta teen sen kysymys-osion uudelleen, faktoja voi lukea tuolta edellisestä postauksesta, jos haluaa.


1. Kuinka päädyit nykyiseen lemmikkiisi? Pitkän etsinnän kautta vai puolivahingossa.
Alunperin puolivahingossa -minut vain satuttiin pyytämään katsomaan syntynyttä varsaa kun olin pieni tyttö. Myöhemmin pitkän etsinnän kautta.

Skini 1998

2. Mikä luonteenpiirre lemmikissäsi viehättää eniten?
Eiköhän se oo sen rehellisyys, uteliaisuus, iloisuus ja tasapainoisuus ja tietysti myös tuli sen kavioissa, jota ilman se ei olisi itsensä -eli semmoinen tietty tekemisen meininki ja itsenäisyys.

tekemisen meininki ja tulta kavioissa -Mikkelin ravien voittaja kesällä 2000

3. Mikä lemmikkisi ulkonäössä on eniten mieleesi?
Sen väri ja silmät. Sillä on kauniin ruskea ruunikko värisävy, joka tummenee talveksi ja vaalenee kesäksi ja siinä on punaruskeaa hohtoa seassa. Silmissään sillä on Skinimäinen pilkahdus ja etenkin sen säihkysilmä-katse on vastustamaton.

Kuvan on ottanut K&M

4. Oletko ikinä isojen vastoinkäymisten tms jälkeen miettinyt, olisiko elämäsi helpompaa ilman kyseistä lemmikkiäsi/lemmikkejäsi?
KYLLÄ! Mutta ei niitä silti vaihtaisi. Välillä täytyy kerätä sydänsirpaleita pitempäänkin mutta aina sitä on palannut niiden pariin.

5. Pystytkö kuvittelemaan elämää ilman lemmikkiäsi?
En. Koko ajatus on kovin pelottava ja tulen hajoamaan täysin kun se päivä koittaa.

6. Miksi valitsit kyseisen rodun tai "roduttomuuden"?
Minä sanoisin että kohtalo saattoi minut sillon pikkutyttönä lämminveristen pariin. Se oli pienen tytön ehdotonta rakkautta -rotuun katsomatta.

7. Mikä on elämäsi yksi hirveimmistä kokemuksista?
Toisen elämäni hevosen kuolema oli aivan hirveää. Kun menin tapahtuneen jälkeen tallille en pystynyt kävelemään tallikäytävää vaan romahdin kontrolloimattomasti lattialle itkemään ja ratsastustunnin sijaan vietin monta tuntia maneesin vessassa itkien silmät päästäni.

Minä ja Gibsson -toinen elämäni hevonen, viimeisen kerran yhdessä kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen, päivää ennen kaiken loppua 18.9.2005.

Inkku-neiti lohdutti minua kun maailmani oli Gibssonin kuoleman jälkeen sirpaleina

Yksi hirveimmistä kokemuksistani on myös rakkaan Inkku-kissani lopettamispäätös ja siinä mukanaolo. Henkisesti erittäin väkivaltainen kokemus. Itkin ja huusin niin että koko eläinlääkäriasema raikui.

Inkku 2009

8. Entä mitä hetkeä et ikinä vaihtaisi pois?
Niitä lämpimiä läsnäolon hetkiä näiden rakkaiden kanssa.

Inkku- rakas kissaneitini. Näin se kipitti vastaan, häntä pystyssä <3 kuva otettu heinäkuussa 2009

Inkku- kissani 2009

9. Mitä toivot tulevaisuudeltasi?
Mahdollisimmaan suurta vakautta, kiireettömyyttä ja tasapainoa.

10. Oletko koskaan kisannut? Yksin tai lemmikkisi kanssa.
Olen aina ollut kilpailukammoinen, eikä minua saatu edes uinnin harjoituskisoihin uidessani kilparyhmässä. Olen yhden kerran osallistunut lasten juoksukisaan. Lemmikkien kanssa en ole kilpaillut.

11. Jos saisit toivoa joululahjaksi mitä tahansa tavaraa (ja vielä saisit sen), mitä toivoisit?
SATULA -millainen tahansa, kunhan ois molemmille tarpeeksi sopiva. Ja letitetty stübbenin otsapanta josta jo yhdessä postauksessa mainitsin. Sekä uusin kuolauksen aiheeni: mitä kaunein cordeo. En oo vielä saanut perusteltua sen hankintaa itselleni sillä cordeolla ratsastukseen on meillä matkaa ehkä noin valovuosi, itseasiassa luulen ettemme koskaan pääse siihen. Ja vois olla liian pitkäkin tuo kun on vaan one size. Mut se on NIIN kaunis ja vielä ruskea <3, aina saa haaveilla.

Kuolaamani cordeo. Kuva lainattu myyjän sivuilta

Blogin bannerit tähän asti

On aika esitellä tämän blogin tähänastiset bannerit esiintymisjärjestyksessään.

Blogin ensimmäinen banneri koristi blogia lähes vuoden. Käsiala on Jessin

Toisen bannerin saimme Anniinalta, joka pitää nykyään suljettua Täysveristä elämää-blogia

Kolmannen bannerin sain yllätyksenä eräältä lukijalta, Amandalta

Neljäntenä blogia koristi Tarun tekemä banneri

Ja tällä hetkellä blogissa on jälleen Jessin tekemä banneri

Olen pari kertaa miettinyt blogin sinisen ulkoasun vaihtoa esimerkiksi ruskeaan, mutten ole vielä  ryhtynyt tuumasta toimeen. Ulkoasun säätäminen ei muutenkaan ole suurinta lempipuuhaani, etenkin kun blogin pitäminen vie niin paljon aikaa ilmankin. Todennäköisesti jatketaan siis tällä samalla sinisellä linjalla, niin kauan kuin siltä tuntuu.

Tempputilanne nyt

silkkiturkki-sirkushevonen

Tämä postaus on jatkumoa edellisille katsauksille, ja sisältää paljon kuvia ja videonpätkiä sekä linkkejä vanhoihin temppupostauksiin. Käytänkin katsauksen apuna toukokuussa 2013 kirjoitettua listaa. Katsotaan siis mikä on tilanne eri temppujen ja taitojen suhteen yleensä ja mitä on tapahtunut tämän puolen vuoden aikana niissä taidoissa joita listasin toukokuussa.

tarmokas espanjalaisen käynnin askel ja huomaa, takaosa kävelee mukana

-Espanjalainen käynti. Perusidea on hyvin hanskassa, täysin etujalkapainotteista tosin. Eli liike on vielä jalostumatta siihen suuntaan kun sitä haluttaisi: takapää alle, selkä käyttöön, hallittuja askelia. Olen ruvennut vaatimaan liian pian liikaa askelia, siirryin kolmesta kuuteen askeleeseen ennen palkitsemista ja se on johtanut siihen, että askelista on tullut hätäisempiä ja väliin on tullut kuopaisuja. Ensimmäinen tavoite on nyt palata takaisin pyytämään askel kerrallaan rauhallisia, onnistuneita askelia ja yrittää pyytää kuopimiset pois.

-Etujalan pitäminen ylhäällä eteen ojennettuna. Ei ole vielä aloitettu. Tätä varten hevosella pitää olla hyvä tasapainoinen asento ja se käyttänee myös masu- ja selkälihaksiaan pitääkseen etujalkaa kohotettuna paikallaan. Olen todennut, että tämän tempun opettaminen saa odottaa niin kauan että espanjalainen käynti on varma nakki, muuten menee puurot ja vellit sekaisin.

-Kielen näyttäminen. On aloitettu mutta hyvin varovasti, sillä hevosen ärsyyntymiskynnys tempun suhteen on hyvin matala. Toimii hyvänä treeninä minulle hevosen mielialan seuraamisen suhteen. Onnistumisprosentti on vahingon todennäköisyys. Hankaluutena on, että kieli tulee ulos yleensä samaan aikaan kun hevonen nostaa etujalan ylös..

Oikein makea irvistys

-Ylähuulen nostaminen/"hymyily" on opittu, mutta huuli ei joka kerta nouse flehmen-eleeksi, oikeastaan olen tyytyväinen tähän näinkin.

Ylähuulijumppa

-Makuulle käyminen. Onnistuu tietyin ehdoin. Hevosen pitää olla vapaana (riimussa ei onnistu) ja sen pitää itse saada valita makuupaikka. Ympäristössä ei saa olla mitään kiinnostavaa tai tapahtua paljon. Temppu on melko paikkasidonnainen -kun menen tiettyyn kohtaan kentälle ja osoitan maata ja pyydän niin onnistumisprosentti 5minuutin sisällä on varsin korkea.

toukokuu 2013

-Ylös nouseminen yhdessä. Menen selkään kun heppa on käynyt maate ja se nostaa minut ylös. Jos maatemeno onnistuu, onnistuu tämäkin. Harvinaista herkkua, tästä nautitaan vain sillointällöin.

-Kaikissa askellajeissa seuraaminen. Voisin lainata toukokuista lausetta: "tarviin piiskan käteen etten saa kaviota johonkin kohtaan kehoa, lähtee niin lennokkaasti kun sille päälle sattuu". Kesäkaudella tätä ei ole treenattu lainkaan eikä tämä ole lainkaan tärkeysjärjestyksen huipulla.

villiä meininkiä 22.3.13

-"Piaffe"/"Passage" on vasta siinä vaiheessa, että on kokeiltu sitä jokaisen jalan nostoa vuorotellen raipan kosketuksesta. Takajalat ovat olleet vaikeimmat, ne eivät nousseet aiemmin millään, nyt saan laiskan noston hyvällä tuurilla. Ärsyyntymiskynnystä on saatu nostettua hienovaraisesti ja homman juonesta on saatu vähän kiinni. Sekoittuu liikaa espanjalaiseen käyntiin ja temppu joutuu odottamaan kunnes espanjalainen käynti menee kuin leikki, eli vielä pitkän aikaa.

-Tavaran nostaminen maasta. Pari kertaa koitettu ja jätetty odottamaan sopivaa inspiraatiota.

-Pyöreä peruutus. Toukokuista tekstiä peruutuksesta: "Peruutukset sujuu ihan kivasti, mutta mitä aktiivisempi liike, sitä jännittyneempi selkä ja hirvi-asento." Nyt asento on parantunut, pää ei nouse enää niin paljon, joskaan ei asento niin pyöreäkään ole. Motivointi pitkiin peruutuksiin on välillä vaikeaa.

peruutusta

 -Pitemmät sivuttaisväistöt. Homma on hoksattu oikein hyvin ja seinän tai aidan tuella tulee oikein mallikkaita sivuttaisväistöjä, parhaimmillaan pidempiäkin, useamman askeleen väistöjä. Kaula on yleensä liikaa taipuneena minua kohden.


 

Pakko kommentoida videolla näkyvää pätkää sen verran että parempiakin on esitetty :D, pyörön kaarella väistäminen on haasteellista, suoralla menee paremmin.

-Väistäminen sivulle kohti. Osaa säkäkosketuksesta askel kerrallaan. Tätä ei ole juuri harjoiteltu, vain sen verran että saan hirnakan lähemmäs jos tarvii nousta jostain selkään vaikka maastossa ja se asettuu liian kauas.

-Korokkeelle nouseminen ja erilaisilla pinnoilla käveleminen. Ei ole aloitettukaan.

-Lähettäminen traileriin. Ajatusasteella oleva temppu odottanee sitä kun minulla joskus on oma traileri.

-Pikkuesteiden hyppääminen lähettämällä. Käynnissä onnistuu yksittäisen puomin yli käveleminen niin että olen melko lähellä, taluttaa ei kuitenkaan enää tarvitse eikä minun tarvitse mennä yli puomista.

-Pallottelun kehittäminen. Odotamme tasaista liukasta lumipohjaa jolla pallo vierii helposti. Sitten jatkamme pallottelua ja katsomme mihin suuntaan pallottelu kehittyy. En ole vielä päättänyt haenko sitä, että vieriteltäisi palloa toisillemme vai kokoajan eteenpäin vuorotellen kuten tähän asti. Toisaalta pallottelu voi olla myös ihan vaan semmosta kivaa vapaata tekemistä.

-Kohti peruuttaminen yep. Osaa.

-Odota-käsky. Osaa. Harjoitellaan siihen suuntaan että voin kiertää hevosen. Nyt osaa odottaa vain kun kävelen selkä edellä kohtisuoraan tai hieman viistoon pois. Rauhoittumista ja odottamista hyvällä asenteella on tarkoitus lisätä myös provosoivien liikkeiden harjottamisen yhteyteen.

"odota"

-Pusun antaminen. Osaa. Harjoitellaan pikemminkin ärsykekontrollia eli sitä ettei tarvi tuoda sitä turpaa kiinni naamaan niin usein..

pusipusi

-Kumartaminen (kummallekin polvelle erikseen). Osaa niin hyvin, että mietin jatkoa. Joko jätän kumartamisen kokonaan pois ja alan opettaa front crunchia, tai sitten alan opettaa kumartamista ilman, että autan jalan kehon alle. Todennäköisempi vaihtoehto on ensimmäinen, sillä arvelen, että tarvisin raippaa toisessa vaihoehdossa jolloin menis taas sekaisin espanjalaisen käynnin kanssa.

30.9.2013

-Front crunch. Ks. aiempi kohta kumartaminen. Tätä on koitettu talvella 2013 mutta se jäi pois.

front crunch

-Asetus ja taivutustyöskentely maastakäsin. Ihan hirveän vaikeaa edelleen, yksi vaikeimmista jutuista meille, mutta selvästi idea löytyy välillä. Kun tälle antaa aikaa, niin luulen että se pikkuhiljaa kehittyy siitä. Tätä opetellaan lähinnä käynnissä, mutta pieniä pätkiä ravia olen ottanut nyt myös pikkuvoltilla, jolla ei onnistu ravata suorana. 

vapaana asetusa ja taivutusta sisälle

-Lapamerkin siirtäminen raipalla toimivaksi. On onnistunut melko hyvin, eli voin pyytää sisäjalkaa töihin ja/tai astumaan ristiin myös etänä. Aiemmin tämä merkki toimi vain sormella lapaa koskettamalla. Oleellista on ollut saada hevonen tajuamaan ettei kyseessä suinkaan ole eteenpäin ajava apu.

uusi raippamerkki kesällä 2013

-Takajalalla alle ristiin astuminen. Toimii ja osaa, mutta kontrollia voisi olla enemmän sen suhteen milloin aloitetaan ja milloin lopetetaan. Joskus käy nimittäin niin että ei tarvi kuin nostaa etusormi niin hevonen lähtee väistämään puoli kierrosta oikeaan ja sitten puoli kierrosta vasempaan. Malttia siis tähän hommaan! Jostain syystä tämä on esittäytynyt jokseenkin provosoivana pyyntönä.

takajalka astuu alle

-Etu- ja takaosakäännökset. Ks edellinen kohta, niistä elementeistä nämäkin syntyvät. Enimmäkseen on opeteltu takaosakäännöstä, mutta minusta tuntuu ettei ne mene täysin niiden sääntöjen mukaan jotka ratsastaessa asetetaan. Esimerkiksi asetus on helposti liikkeestä poispäin takaosakäännöksessä sillä pää on helposti sinnepäin missä minä olen.  Täytyisi ottaa joskus ohjat avuksi kun viitsisi ja katsoa miltä liike sitten näyttää.

takaosakäännös toiseen suuntaan

hieno etusten ristiastunta

-Pistä pää alas. Osaa.

"saisko syödä edes ihan vähän??"

Suurimman osan postauksen kuvista ja osan videoista on ottanut Taru -kiitos!