tiistai 11. joulukuuta 2012

Barefoot hoof trimming for dummies

"Barefoot hoof trimming for DUMMIES" (Kuva on muokattu elokuvasta 13 ja risat ja alkuperäinen kuva lainattu täältä)
Pienet aivoni ovat raksuttaneet viime viikkoina paljon vuolun ympärillä. Jos joku ei tiennyt, Skinny on ollut kengättä heinäkuusta alkaen. Joka kerta kun kavioiden vuolija on käynyt, olen katsonut ja jutellut vuolusta ja kunkin vuolijan näkemyksistä kavioista ja miksi hän tekee niinkuin tekee. Tiedonpalasia kolisi kuin tyhjään peltirasiaan rahaa: *kolinkolin* Syksyllä kävin myös perusvuolukurssin. Kun vuoluväliä lyhennettiin joka toiseen viikkoon, huomasin miten vähän sipistelyä tuolla vuoluvälillä jäi.  

Ja sitten se tapahtui: minusta tuntui, että voisin kyllä tehdä sen itsekin. Välillä pyytää vuolijan tsekkaamaan tilanteen, mutta hoitaa ylläpitovuolun noin kerran viikossa.


Mitä pienempi vuoluväli sitä vähemmän työtä ja sitä paremmin kavio pysyy oikeassa asennossaan ja kuosissaan. Työtä nyt ei muutenkaan ole kengitykseen verrattuna paljon mitään. Kengättömän kavio hoituu luonnostaankin tosi hyvin, saahan se kulua ja muotoutua kun hevonen liikkuu -esimerkkinä meidän takaset, jotka on erittäin vähätöiset. Sitäpaitsi sitä parempi, mitä enemmän itse osaa, kun hevosella ei ole kenkiä. Kengitykseen en olisi varmasti lähtenyt millään lailla puuttumaan, olisin vain ulkoistanut sen kengittäjälle ja luottanut että löydän hyvän kengittäjän.


Kurssilta, jonka kävin, sai loistavaa pohjatietoa. Näillä opeilla on esimerkiksi halkeamispistettä lähenevät päkiät saatu umpeen, samoin säteen keskiuurrokset. Haju on tätä nykyä vain murto-osa lähtötilanteesta ( tarkka nenä haistaa vielä jotain). Myös valkoviiva on suoristunut ja kaviot pysyneet arkomattomina. Antura paksunee ja säde vahvistuu. Jotain on siis pakosti tehty oikein!

Kun on uuden asian äärellä aina saa neuvokseen, että "etsi tietoa eri lähteistä". No niihin lähteisiinhän hukkuu! Pitää olla joku pohja josta ponnistaa. Vähän kuten peruskoulu: Jos ei mitään tietopohjaa ole, miten voi lähteä siihen tiedon kriittiseen arviointiin lukiossa saatika myöhemmin yliopistossa? Ei ihmisen tiedonkäsittely voi hypätä suoraan tyhjästä tietopohjasta kriittiseen eri tietolähteiden arviointiin. Kyllä peruskoululaiselle pitää voida ensin sanoa jokin laita, miten asiat ovat, muuten lapsihan menisi ihan sekaisin!

Ympärillä vuori kirjoja ja pitäisi muka uskoa että maa on pyöreä kun vasta on oppinut, että se on litteä? (c) Disney, lainattu täältä
Oma perustani on siis Dan Guerran oppeihin perustuva kurssi, jolla opin perustietoja kengättömän hevosen vuolusta. Yleistä tietoa kengättömyydestä olin kyllä lukenut netistä. Luulen, etten varmaan ilman omaa hevosta ja mahdollisuutta sitä ja sen kavioita seurata olisi kovinkaan helposti päässyt tuosta yhtään eteenpäin.

Ensimmäinen Niilolan hevoshuoltamon kavionhuolto- kurssilla vuolemani kavio näkyy reunoilla kätteni "armoilla" työstössä ja keskellä "valmiina". Reikä säteen päähän anturaan tehtiin sitä varten, että nähtäisi, miten paksu antura on tuossa kohtaa ennenkuin pulpahtaa verta (hyi, kuvottavaa). Tämä oli oikein opettavainen kavio (puhumattakaan kurssista!), päällepäin siististä säteestä löytyi jauhoista sienirihmastoa oikein kunnon havainollistavaksi esimerkiksi ja raspattu valkoviiva näkyy ihan nätin pyöreänä. Tässä kaviossa myös kovin kapea ja surkastunut säde. Kuvien (c) S.M. ja Niilolan hevoshuoltamo



Kuva muokattu
Nyt olen siinä vaiheessa, että kun on jokin peruskäsitys ja vähän käytännön kokemusta kengättömyydestä, tietoa voi  lähteä laajentamaan ja etsimään lisää...Mutta kun jo muutaman kerran raspanneena huomasin, että raspi raspaakin vain yhteen suuntaan... niin tunsin itseni todella tyhmäksi -  MISSÄ on minulle se kirja "Barefoot hoof trimming for dummies"! Miten voin olla näin tyhmä XD? Heh, no, mitä pikkuvirheistä XD! Kun havaitsin raspin oikean käyttösuunnan sujui raspaaminen huomattavasti helpommin ;). Ja sen sijaan, että olisin hankkinut kavioidenvuolukirjan typeryksille, aloin tutustua Andrew Bowen kavion huollon perusteisiin dvd:n avulla. Ja aloin palata youtubesta löytyviin useisiin vuoluvideoihin -uteliaana katsoen millaisin eri tavoin ihmiset hoitavat kengättömien hevostensa kavioita, ja mitä hyötyä siitä olisi nyt minulle.

Kun lähdin itse vuolemaan..

 

Aluksi vuolin varsin varovaista hienosäätöä. Kantakulmatuet oli helppo itse pitää matalana ja suorina ja toisen etusen vanhan halkeaman reunoja pyöreänä. Skinny kulutti etusia enemmän ulkosyrjältä, toisinsanoen pyörähdyskohta siirtyi aina aavistuksen etuoikealle, joten raspasin vastapainoksi sitä etuvasempaa kärkeä.

Etenkin oikeassa etusessa näkyy miten pyörähdyskohta oli taipuvainen siirtymään etu-ulkosyrjälle kavion keskeltä. Vasemmassa vähän samaa mutta ei näy tässä niin selkeänä

Sitten vuolin kaikki kantojen tai säteiden irtolärpäkkeet irti. Ja tarkistin aina, että kaviot ovat symmetriset kannoilta ja pohjista. Tämä tapahtuu niin, että pidetään säärestä kiinni ja hevosen jalka on rentona. Tämä on muuten mielestäni Guerran kurssilta tosi hyvä oppi. Jos nimittäin painaa peukulla kaviota päkiöistä nähdäkseen saman tulee painaneeksi kaviota vinoon. Tästä otteesta on hyvä esimerkki alla olevassa kuvassa:
Elä tiiraa suoruutta näin, pidä kiinni säärestä niin että hevosen jalka on rentona :D

Siinäpä se oli oikeastaan mitä lähdin ensin tekemään... Ja pitää vielä mainita miten paljon helpompaa on vuolla oman hevosen kavioita, joita katselee ja seuraa päivittäin ja joka on elävä ja jonka kavioissa vuolutyötä ei ole paljon. Vuolukurssin kaviot olivat kuolleiden hevosten pitkään hoitamattomina olleita ja niissä oli semmoinen työmaa että huumori ja selän kestävyys meinasi loppua. Ei luistanut ei raspi (oikeinpäinkään) eikä puukko vaan ne hyppi minne sattuu.

Jonkinaikaa tein siis pientä sipistelyä sillointällöin. Seuraavaksi minua alkoi mietityttää valkoviivan pehmeys ja sen paikoittainen uramaisuus. Alkoi tuntua, että kaikki minikokoiset hiekanjyvät ja lika pakkaantui sinne eikä niitä oikein harjankaan kanssa pesemällä saanut pois. Seuraavassa kuvat tästä ilmiöstä, alemmassa kuvassa kohdat ympyröity punaisella.

Oikea etukavio pesussa 8.12.2012

Sama kuva johon olen merkinnyt kohdat jotka rupesi mietityttämään
Tuo ilmiö herätti kysymyksiä seinämästä ja aloin tutustua ilmiöön nimeltä irtoseinämäisyys. Paitsi sieni, myös se aiheuttaa valkoviivaan kiemuraa tai venyttää sitä paikoiltaan. Kyseessä on tilanne jossa kavion ulkoseinälle tulee liian suuri kuorma ja tämä paine mekaanisesti vääntää seinämää irti. Itse sitten päättelin, että jos tuollaista vääntöä tai painetta kavioon tulee niin tottakai se valkoviiva on silloin hauraampi tai pehmeämpi. -Jos kahta osaa vedetään erilleen, niiden väliin kiilautuu tavaraa helpommin?

Kysymyksiä seinämästä tai sen pyöristyksestä herätti myös se, että kavion luonnollinen pyöristyskohta näytti pyöristävän kavion kärkeä paljon vuolussa tehtyä pyöristystä enemmän. Ja kas kummaa, sekin näkyy yllä olevassa kuvassa: pyöristyskohtahan tulee lähelle valkoviivaa kun katsoo kärkeä. Tämähän on ihan kuten joidenkin mielestä kuuluukin olla, eli varvas pitäisi pyöristää tuonne valkoviivan tienoille.

Kuitenkin kun pyöristystä ei oltu ehkä riittävästi tehty, niin alla olevista kuvista näkee miten pyöristyneen kohdan jälkeen kavion kärkeä jäi vielä liikaa sinne, mistä sen pitäisi olla pyöristetty. Näinpä aloin pyöristää kärkeä enemmän. Kuvasta se näkyy ehkä vähän huonosti, mutta olen yrittänyt merkata sen ylimääräisen havainnon tuonne punaisella.

Tästä näkee kärjen pyörähdyspintaa
Yritin merkitä tähän kuvaan miten luonnollisen pyöristymän jatkoksi jäi seinämää ikäänkuin eteen -tätä aloin pyöristää luonnollisen pyörähdyksen "jatkoksi" enemmän kuin aiemmin
Irtoseinämäisyys mietitytti myös Skinnyn kavion profiilin aaltomaisuuden takia. Aloin kyselemään, voisiko tämä koko sienihypoteesi ollakin flarea/irtoseinämäisyyttä ja sain ajatukselle ainakin tukea. Sienihypoteesi voisi ollakin osittain tai kokonaan irtoseinämäisyyttä, eikä ainakaan kokonaan sieni-infektiota? Tähän auttaisi ulkoseinämän trimmaaminen ja pyöristyksestä huolehtiminen.

Takasen pinnan aaltomaisuutta, etenkin oikealla reunalla

Näistä kuvista näkee miten paljon ulkoseinämää meidän etusissa on ollut.



Seuraava askel oli siis alkaa ohentaa seinämää sivusuunnasta, pikkuhiljaa, niin että kavion pinta menisi ruununrajasta alaspäin suoraan (ei aaltoilua) ja sitten tulisi sopiva pyöristys. Ständiä minulla ei ole joten pyöristyksen joudun tekemään ilman. Katsotaan, mihin suuntaan tämä vie kavioita ja millaiset kaviokuvat seuraavaksi saadaan :D.

Lyhyitä opetusvideoita


Koska en voi tänne ladata Bowen videoita, lataan sen sijaan ihan hauskan perusvuoluvideosarjan, jossa on kolme osaa. Minun silmään näyttää simppeliltä perusylläpitovuolulta. Itselleni erityisesti oli hyvä tuo kohta, kun nainen kertoo, että oikeastaan hänen hevosensa kantojen pitäisi olla taaempana, mutta silloin hän joutuisi ottamaan ne liian alas, joten pitää kantoja vähän korkeampina. Tuo tilannehan on oikeastaan juuri meillä. Pitää mennä niiden hevosen kavioiden mukaan ja antaa ajan myös kulua eikä tehdä äkkiä mitään radikaalia.




Irtoseinämäisyyden/flaren selittää hyvin mies seuraavan videon yhteydessä n.7minuutin kohdalla



Tämänhetkisiä kysymyksiä tai aiheita, joita minulla on mielessä vuoluun liittyen


  • Seinämät. Guerran opissa seinämää jätetään korkeammalle kuin antura. Bowea ja äkkiseltään youtubesta vuolijoita katsomalla taas näyttää siltä että seinämä otettaisi yleensä anturan tasalle. Hmm?
  • Kannat. Ne sijaitsevat Skinnyllä alempana kaviossa (siis lähempänä kärkeä) kuin ihanne olisi. Tämän suhteen ei oikeastaan ongelmaa ole, kannat peruuntuu itsekseen pikkuhiljaa, ne on pidetty säteen kanssa samala tasolla ja kantojen kohdalta seinämää ei voi ottaa anturan tasolle, pientä kompromissia siis tuossa.
  • Säde ja sen vuoleminen. Pitääkö säteen ja kantakulman väli auki, vai antaako säteen kasvaa ja levetä? Säteen pitäisi jokatapauksessa antaa kasvaa ja etenkin levetä niin paljon kuin se suinkin vaan levenee, sillä säde ja päkiät muodostavat tärkeän alustan jolle hevonen askeltaa. Ja säde on usein kengityksen surkastuttama. Toisaalta meillä säteen reunan alle (etusiin) jää valtaisa kieleke jonne myös lika kertyy, puhtaanapidon kannalta säteen vuoleminen siis on hyvä. Hmmm..?

Säteen sivun vuoleminen takasessa, sen voi tehdä, mutta pitääkö vuolla vaiko eikö?
  • Raspin käyttö; edestakaisin vai vain yhteen suuntaan? Meille vannotettiin kurssilla käyttämään aina yhteen suunaan raspia. Sitten kuitenkin mitä enemmän olen katsellut kengittäjien ja muiden raspaajien videoita, raspi tuntuu heiluvan kyllä myös edestakaisin. Itse koitin edestakaista liikettä ja se toi kyllä tosi paljon enemmän tehoa ja tarkkuutta työhön. Ihmisten kynsistähän sanotaan että ei saa viilata edestakaisin, ettei ne liuskotu. Tällä tuskin on mitään tekemistä hevosen kavioiden kanssa, vaikka sarveisaine lienee sama XD. 
  • Kulmatuet; jotkut vuolee ne siten että pysyvät suorassa ja seinämän alapuolella, jotkut ottavat kokonaan pois. Mitä varten nämä kulmatuet sitten kasvavat jos tuntuu että niillä ei niin suurta merkitystä ole?
Nyt tuli niin pitkä postaus, että jaksaako kukaan tällaista lukea? Ehkä joku joka on ihan alussa kengättömien asioiden kanssa, voi löytää tästä jotain iloa :). Kuinka monella lukijalla on kengätön hevonen tai on muuten kiinnostunut kengättömyyteen liittyvistä asioista?

En esitä näitä faktoina vaan pohdin taas siinä ymmärryksessä, joka meidän kengättömistä asioista vallitsee nyt joulukuussa 2012 kun takana on n. 5 kuukautta kengätöntä elämää. Opettelen asioita matkan varrella.

Aiempia kirjoituksia aiheesta:

18 kommenttia:

  1. Kyllä jaksoin lukea!

    Itse otan seinämät myös alas. En tiedä miksi Kengättömien hevosten porukat näin tekevät. Irtoseinämät leikkaan pois ja pyöristän samalla tavalla kuin kärjen. Jos ottaa liian vähän, ne jatkaa vaan kasvamistaan.

    Kantoja otan taakse jos on tarvetta, mutta en jos tiedän että ongelma johtuu säteestä.

    Säteestä kannattaa vuolla kaikki kielekkeet ja taskut. Itse olen äärettömän huono vuolemaan säteitä. Minulla on suorastaan kammo sitä kohtaan. Pilkulla oli tosi vinot takaset ja pari kertaa yritin vähän sädettä vuolla ja TSUUUUH veri lensi. Oikein ihanaa.

    Raspia käytän edestakaisin. Se on muuten helpompaa jos saa liikkeen alkamaan jo ennen kuin se osuu kavioon. Näin vinkiksi. En keksi miksi raspia pitäisi käyttää vain yhteen suuntaan.

    Kulmatuet vuolen pois, joskaan en muista syytä miksi :D voisin vähän kaivella opuksia. Tosin yleensä ne on niin kovaa tavaraa että niitä on mahdotonta saada kokonaan alas ilman että on puukko silmässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä miksi Kengättömien hevosten porukat näin tekevät = en tiedä miksi he jättävät seinämät pitkiksi. Olen taas ajatellut mitä kirjoitan.

      Poista
    2. Näinpä juuri raspin kanssa, kun sitä heiluttelee eessuntaas saa siihen jotenkin sitä voimaakin enemmän. Nyt olen ainakin saanut todeta, että monet käyttävät raspia eestaas ja hyvin ne hevoset taitavat pistellä menemään.

      Kaivahan kulmatuista syy siihen miksi ne otetaan alas. Minä otan ne kyllä sikäli alas ettei niille painoa tule, mutta jätän kyllä sen muodon siihen. Tätä perusteltiin käymälläni kurssilla siten että se muodostaa vähän jarrua kavioon :), minusta se kuulosti tavallaan loogiselta.

      Säteestä vuolen nuo lärpäkkeet kyllä ja taskut. Tuo sivujen aukominen on se kysymysmerkki. Miten sinä teet? Eli vuoletko sädettä kuten tuossa laittamassani kuvassa, että säteen ja kannan väli pysyy auki vai annatko säteen kasvaa leveyttä? Hui, onps Pilkulla ollut verisuonet lähellä säteessä tai ohut säde. Skinnyltä on otettu yhdessä vuolussa säteestä niin paljon että tiedän ettei sieltä kyllä hevillä verta suihkua.

      Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit seinämien suhteen :D.

      Hih, puukko silmässä... ;) mielellään ei!

      Mitä tarkoitat sanoessasi "Kantoja otan taakse jos on tarvetta, mutta en jos tiedän että ongelma johtuu säteestä." Millä tavoin ongelma voi olla säteessä? ja mikä ongelma? siis se että kannat on edessä?

      Poista
    3. Sientä säteessä -> hevonen ei astu kannoille -> kasvavat eteen

      Poista
    4. ah, okei :). Minä muuten kattelin juuri semmosta videota noista kantakulmatuista, että ne pitäs ottaa siksi pois jotta sille alueelle kasvaisi anturaa, mahdollisimman isolle kolmioalalle säteen sivuille. Ja että tuo kantakulmatuki on seinämää.. tai jotain tämmöistä XD. En ole ihan varma ymmärsinkö oikein..

      Poista
  2. Mulla on kengätön hevonen ja molemmat viihdytään hyvin. Kengättömyyteen päädyin, kun hevonen oli minulle tullessaan kengätön ja koko ikänsä semmoisena viettänyt. Eikä sille kyllä olisi niitä kenkiä saatukaan kuin nuijanukutuksessa, kun käyttäytyi alkujaan niin huonosti. Olen vuollut hevoseni itse alusta asti juuri tuon käytöksen vuoksi. Opiskella piti hurjasti, mutta loppujen lopuksi olen tosi tyytyväinen, että se tuli tehtyä, sillä nykyisin olemme melkein omavaraisia kavionhoidon suhteen.

    Minä vedän seinämät anturan tasalle, ja laitan vielä pyöristykset etenkin etuosaan, sillä meillä irtoaa valkoviiva herkästi, jos on vähänkään liikaa seinämää. Kannalle olen jättänyt seinämää enemmän, sillä meitä vaivasi pitkään sitkas sädemätä. Sädemätä on jo voitettu, mutta en nykyäänkään koske niihin muuten kuin että tasaan ne samalle tasolle, kun toinen kuluu enemmän. Matalammat ne silti ovat, kuin mitä vuolukurssilla suositeltiin. Kannalta seinämä on enintään pari milliä anturaa ylempänä.

    Minä huolehdin että sädeuurrokset on auki juuri tuon sädemätähistorian takia. Ei liene vaaraa kaikilla, ja annan ehkä niiden itsekin kasvaa jossain vaiheessa, mutta en ennen kuin sädemädätöntä elämää on meilläkin takana useita kuukausia. ;)

    Raspi heiluu edes takaisin, koska olen tottunut sitä niin käyttämään -> tarkempaa työtä. Koitin opetella käyttämään sitä kuten kurssilla neuvottiin vain yhteen suuntaan, mutta se oli niin vaikeaa, että vajosin takaisin vanhoihin tapoihin. x) Tuskinpa siitä on haittaa kellekään...

    Minuaki kiinnostaa tuo kulmatukiasia. Olen ottanut niitä vähän vaihtelevasti... välillä alemmas, ja välillä en ollenkaan. En ole havainnut eroa hevosessa. Itselläkin vähän tökkii tuo, että miksi ne kasvavat sitten niin äkkiä takaisin, jos kerta ovat haitolla... Olen lukenut siitä jossain, mutta jotenkin on taas jäänyt hämäräksi sekin asia. 8/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Habiksella onkin varmaan paras lähtökohta eli ei ole koskaan ollut kengässä :). Olet varmasti kulkenut hurjan pitkän matkan kun on pitänyt opetella kaikki ja aikaakin on kulunut. Kauankos se Habis oli sinulla ollut?

      Hyvä kuulla sinun vuolutyylistä ja ratkaisuista.
      Ja teilläkin raspi heiluu noin, ehkä se jälki on tosiaan tärkeämpää :)

      Tuohon ylös jo kirjoittelinkin että yksi perustelu kulmatukien pois otolle olis se että se on ikäänkuin vain seinämää tms ja se alue pitäisi olla mahdollisimman laaja "landing geat" laskualusta, siis kun hevonen astuu kanta edellä niin siihen missä on kulmatuet, pitäisi olla anturaa semmoiset mahd laajat kolmiot... tiiä siitä sitten :D.

      Innolla odotan miten Skinnyn kaviot kehittyy, kuinka paljon rakenne muuttuu, leveneekö säteet, peruuntuuko kannat ja niin edespäin vaikka hevonen on ollut 16v kengässä ja on jo tuon ikäinen.

      Poista
    2. Joo vaan eipä sekään pärjää joka alustalla ilman bootseja. Mielestäni on itseasiassa keskivertoa arempi, mutta se voi taas johtua siitä sädemätäkierteestä, missä on oltu melkein koko aika tähän asti. x)

      Meillä on 2-vuotis"hääpäivä" helmikuussa. Kaviohommia aloin opiskella melkolailla heti, kun tää muutti meille. Vuolemaan aloin vuosi sitten alkukesästä ja opiskelu jatkui sinne jouluun asti. Sitte vasta kävi Vainikan aitan vuolija tarkistamassa vuolun. Muusta ei ollut huomauttamista kuin että kannat sais olla korkeammat. Seuraava puol vuotta mentiin 0,5cm kannalla ja kävin molemmat kavionhuoltopäivät. Sitte rupes tulee irtoseinäisyyttä kavion takaosaan ja loppukesästä aloin taas rapsutella kantoja alas. Viimeiseen 3kk en ole tosiaan kannoille tehnyt muuta kuin tasannut (ulkokanta kuluu enemmän) ja tällä hetkellä hepo on itse kuluttanut kannan villihevosmalliin eli kokonaan pois. 8/ Otan sen osoituksena siitä, että säde on lopultaki niin terve, että kavion takaosaa voi käyttää normaalisti -> kanta kuluu. Jänniä juttuja kyllä tekee noi kaviot. Ja ihmeen nopeasti. Hapatuksenkin kavio on ehtinyt muuttumaan jo monta kertaa tässä 2v aikana, vaikka on muka ihan natiivikengätön.

      Siitä landing geatista muuten. Voisitko linkittää niitä lähteitä, mistä olet noita lukenut. Minäkin kävisin mielelläni lukemassa/katsomassa/kuuntelemassa. =) "Kun mikään ei riitä..." x)

      Poista
    3. Niin ja jatka ihmeessä raportointia Skinnyn kavioiden kehityksestä. =) Mulla on varmaan sama projekti edessä, kunhan hommaan Hapikselle seuraneidin/sedän.

      Poista
    4. Sädemätä voi tosiaan selittää tuota ettei mene joka alustalla. Jostain luin hyvän pointin että toisaalta miten voidaan vaatia hevosta menemään joka alustalla jos se elää perinteisillä ratsutallipohjilla eli hiekkatarhassa(=pehmeä), kentällä(=pehmeä), maneesi (=pehmeä), karsina (=pehmeä). Sen pitäisi elää ja liikkua kokoajan myös kovalla alustalla. Siksi jättävät joskus pihattoihin ruokintapaikoille betonia ja tekevät betonikujia ja sepelipohjia yms. No, meni vähän ohi teidän aiheesta mutta minä kirjoitan mitä sylki suuhun tuo (eikun näppiksille;) ?)

      Huh, teidän sädemätä on kyllä todella sitkeä ollut jos 2 v on saanut taistella :(.

      Hienoa lukea tuosta teidän muutoksesta, siinä sitä näkee että luonto osin kyllä taitavasti muovaa tai tässä tapauksessa hevonen. Tuohan on täysin loogista ja liittyy juuri siihen "landing geatiin" josta mainitsin, eli hevosen pitää astua kannat edellä= pystyä käyttämään päkiäisiä ja sädettä ja kantoja. Minä kirjoitan tuosta pienen postauksen mitä katsoin yhtä videota. Minun englannin kaviosanasto on vielä alottelijan kengissä että en tiiä ollenkaan onko se landing geat mutta siltä se ainakin kuulosti ;).

      Jep, minä raportoin kun taas tulee juttua ja kaviokuvia :D. Kiva kuulla, että ne kiinnostaa! :D *iloinen*

      Vai sinulla on seuraneiti tai setä suunnitteilla, kerrohan vähän lisää täällä tai omassa blogissasi :D.

      Poista
    5. No niimpä! Näin minäkin olen järkeillyt, että jokapohjankaviosta ei varmaan tarvi haaveilla ennen ku saadaan hevonen elämään ainakin osittain samanlaisella pohjalla, kuin missä sen pitäisi työskennellä. Ja tämä tuskin onnistuu vuokratallissa ihan heti...

      Nojoo. 8) Aika vahvasti on vielä vaiheessa, mutta voinhan mä sen verran paljastaa, että ollaan muuttamassa maalle tässä muutaman vuoden sisään, ja samalla saadaan Habatuskin lopulta omaan pihaan, minne se tietysti tarvitsee kaverin tai kaks. Mä tietysti tässäkin keskityn olennaiseen ja surffaan ruunikselle kamuja harva se päivä, vaikka ei todellakaan ole ajankohtaista. :P Voi näitä mahdollisuuksia! Tahtosin lisää arabeja, mutta todennäköisesti budjetti on sitä luokkaa, että pelastan jonku edullisen ihanan ja järkevän lv:n (mun 2. lempparirotu) raviradoilta isännälle puskapolleksi. <3

      Poista
    6. Loistavaa kuulla! Ihanaa, pääset sitten laittamaan oikeesti kunnon paikat hevosille ja just niitä koviakin pohjia kavioille. Lv:n ottaminen on vähän kuin ottaisi kissan kodittomat kissa ry:stä, ne arabit löytää kyllä kodin muutenkin, lv:lle se voi olla pelastus-adoptio :). Niitä on oikeesti niin kilttejä ihania persoonia ja myös ehjiäkin löytyy, ja vaikka joku nuori jolta ei löydy vauhtia eikä oo vielä liialla treenillä pilattu vois olla ihana. Ja "kuuma"verinenhän se sekin on jos tykkää sen tyylisistä hevosista, vaikka arabialainen on tietysti aina arabialainen :D. On ne arabialaiset kyllä uljaita silkki-ihoineen ja koverine profiileineen :). Sun pitää valkata mahdollisimman siro jalopäinen lämminverinen ;).

      Poista
  3. Kiinnostava kirjoitus! Minulla on tamma ollut kengättä keväästä, kun varsoi ja mielessä on ollut, etten laittaisikaan sille enää kenkiä. Minulla on myös shettis, joka on melkeinpä koko elämänsä ollut kengätön. Sitä vaivaa myös tuo irtoseinämäisyys.
    En ole koskaan itse vuollut kavioita, mutta monesti olen ajatellut, että jos tammankin kengättä jätän, olisi hirmu hyvä opetella itse vuolemaan kaviot. Eli postauksesi aihe oli erittäin mielenkiintoinen! :) luen mielelläni aiheesta lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onpa mukava kuulla että pidit :). Kirjoittelen sitä mukaa lisää kun pienissä aivoissani tai Skinnyn kavioissa tapahtuu jotakin lissää.

      Kun tammasi on ollut kengättä niin miten sen kaviot on nyt hoidettu tai kuka on käynyt hoitamassa? Kengittäjä? Entä onko shettiksen flaret vuoltu pois? Ja siltikö on irtoseinämäisyyttä?

      Suosittelen lämpimästi vuolukursseja ja itseopiskelua, minusta on antanut tämä kavioiden hoito ihan uuden ulottuvuuden koko hevosteluun :). Lisää mukavaa puuhaa mitä voi hevosensa kanssa tehdä.

      Poista
  4. Mielenkiintoinen postaus!
    ..ja mahtavaa asiaan perehtymistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :D! Erittäin mukava kuulla :). Ja ainakin se perehtyminen on nyt alussa. Ja jatkuu toivottavasti etenkin joululomalla. Aion katsoa Bowen dvd:t uudestaan... ja kaikkea muuta materiaalia mitä nyt löydän. Toisaalta pöydällä odottaa myös legendaarinen metal in the mouth O_o. Ehkä yksi asia kerrallaan -kaviot, sitten kuolaimet.. eikäkun miten :D? No, siinä järjestyksessä kun omat aivot nyt sitten sattuu raksuttamaan.

      Poista
  5. Tuntuu että palan blogiisi aina tasaisin aika-ajoin! Ensin satulaa pohtiessani, ja taas google johdatti minut blogiisi kavio-asioissa. Noista tässä pohtimistasi asioistasi kulmatukiin olen itsekin toistuvasti törmännyt. Kaikille tässä osallistuville suosittelen kyllä lämpimästi Pete Rameyn "how-to" artikkeleita, jotka löytyvät hänen nettisivuiltaan (googlegoogle..). Hän selittää kulmatukiin liittyviä asioita mm. seuraavasti: Kavion on todettu kasvavan ei pelkästään ylhäältä alas, vaan myös keskeltä reunoja kohti. Kun tätä miettii vasta kengättömäksi riisutun kavion kannalta, jossa antura on ohutta, alkaa käydä järkeen logiikka, jossa kulmatukiin ei kajota vaan odotetaan kavion reaktioita. Näin siis suurimmassa osassa tapauksista. Toki Pete mainitsee aina olevan poikkeuksia, mutta suurimmassa osassa hoitamistaan tapauksista kulmatuet ovat laskeutuneet omia aikojaan kun reseptinä on ollut säännöllinen vuolu, askeleita ja vielä enemmän kanta-varvas askeleita. Pete väittää, että jos kulmatuet napsaistaan aina alas, hevonen kompensoi ja kasvattaa ne takaisin entistä nopeammin. Jos kerran kuitenkin kokeillaan jättää ne rauhaan, tai vuollaan edes vain vähemmän, kasvu rauhoittuu.

    Mielestäni tämä oli paras perustelu mitä olen kulmatuista kuunaan kuullut. Mielestäni kun mitään ei pitäisi kaviossa tehdä vain sen takia, että se "pitää tehdä". Ja kyseenalaistan myös painekäsitystä hieman. Jos alustana on joku pehmoinen, mielestäni paine jakautuu koko kaviolle. Jos alustana on jokin kova, anturan reunat ja hieman myös seinämä, sekä säde ottavat iskut vastaan. Anturat saavatkin siis olla toooooosi pitkät ennen kuin merkittävää kontaktia tapahtuu... Mielestäni Pete Ramey on toki muissakin artikkeleissaan asialla ja varmaan puolestaan puhuvat kyllä pirun nopeat tulokset muutosprosesseissa, sekä vuolemiensa kavioiden suorituskyky ja kyseenalaistamiskyky. Artikkelit tosin englanniksi, mutta tarpeeksi kiinnostaa niin tuo ei liene ongelma. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla, että aiheet tuntuu olevan "osuvia" ja kiitos pitkästä kommentista :D!

      Tästä edellisestä kaviopostauksesta onkin jo aikaa ja minulla on niin hirveästi materiaalia ja ajatuksia, etten saa ikinä aloitettua tuoreinta. Olen nimittäin tullut samaan johtopäätökseen kulmatukien suhteen ja huomasin tismalleen tuon mainitsemasi asian: kun napsin niitä pois, ne kasvoivat kuin yllytettyinä takaisin. Nyt pikkuhiljaa rupesin pitämään niitä vain siten etteivät kaadu anturan päälle eivätkä tule aktiiviseen painonkantoon osallisiksi kovalla pinnalla. Nyt ne kasvavat paljon vähemmän ja huomasin ettei meidän kengittäjäkään koskenut niihin lainkaan kun vuoli kaviot. Kuulin toiselta kengittäjältämme myös, että kulmatuet ovat osa kaviomekanismia, niillä siis on syynsä olla siellä missä ovat :D

      Tuo on niin totta ettei mitään pidä tehdä vain muodon vuoksi tai koska niin pitää tehdä, kai kaikelle vuolulle pitää olla jokin peruste.


      Ja ihan totta tuo painekäsityksen kyseenalaistaminenkin, meidän hevosethan kulkevat nimenomaan pehmeällä lähes kokoajan!

      Kiitos hyvästä nimi-vinkistä! Englanti taittuu kyllä ja aion ehdottomasti katsastaa mainitsemasi artikkelit!

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.