Ostin Skinille 10 vuoden päiväkirjan. Pyrin pitämään päiväkirjaa meidän yhteiselosta, mutta koska noita vihkoja alkaa kertyä, niin tilaa säästääkseni päätin hankkia seuraavaksi tämmöisen, jossa on siisti tila jokaiselle päivälle 10 vuoden ajalle.
 |
| Tässä on vajaan parin vuoden tallipäivikset, on sitä tullut lyhyessä ajassa raapustettua paljon! Säilytystilaa näihin menee jopa enemmän kuin 10 vuoden päiväkirjan pitoon |
Kukin sivu vastaa yhtä päivää ja jokainen sivu on jaettu kymmeneen osaan, siis kymmeneen vuoteen. Ikävä kyllä tähän on laitettu valmiiksi säätilan seuraamiseen tarkoitetut kohdat, mutta siitä huolimatta luulen tämän olevan ihan käyttökelpoinen. Pieni vapaan kirjoittamisen tilakin on. Pitemmät jutut voin aina selostaa blogiin tai päiväkirjan loppuun lisälehdille. Keksin myös, että lämpötila- kohtaan voin merkkailla hevosen ruumiinlämpötilaa, sillä seurailen sitä aina silloin tällöin. "Tuuli" voi sensijaan olla poikkeava mielentila tai jotain muuta. Ja ainahan sitä voi merkata vaikka tulipalopakkaset säätilalle varattuihin kohtiin, ovathan ne aika oleellisia tietoja liikutusta ajatellen, joskus sää voi liittyä vaikka hevosen terveyteenkin (pitkään kosteaa- hengitystievaivat tms tms).
 |
| Aukeama 10 vuoden päiväkirjasta, kukin sivu on jaettu 10 osaan |
Ken tietää, täyttyvätkö kaikki kymmenen ruutua. Koskaan ei tiedä, kauanko aikaa on jäljellä ja eleleekö Skini pirteänä pappana pitkäänkin. Tottakai toivon niin pitkää ja hyvää yhteistä elämää kuin suinkin ja sen suhteen täytyy toki aina olla toiveikas ja tavoitteet korkealla! Eikä se elinaika ole ainot vaikutin. Päiväkirjat "kuolevat" kaiketi ennemmin kuin omistajansa, eli niille käy kuten aiemmalle viiden vuoden päiväkirjalleni: en jaksanut täyttää sitä loppuun asti, vaikka tietysti itse elän vielä. Jälkeenpäin ajateltuna se on harmi, sillä tuo 5 vuoden kattava päiväkirjani on oikea aarre, niin hyvin sen kautta pääsee palaamaan muistoihin. 5 vuoden päiväkirja on siitä kiva, että kirjoittamiseen on enemmän tilaa, sillä säätilaruutua ei ole. Tilaa on juuri sen verran, että jokaisesta päivästä on mahtunut kirjoittamaan parhaat palat.
 |
| 5 vuoden päiväkirja |
Askartelin vähän ja liitin uuden päiväkirjan kanteen kuvia. Nämä kuvat sattuivat olemaan paperikuvina jo valmiiksi, joten oli mistä leikata. Nyt päiväkirja on kutsuvamman näköinen.
 |
| Tämmöinen kirjasta tuli pienen askartelun jälkeen. Ei voi sanoa kuin että olen ikuinen heppatyttö, aikuinen olisi jättänyt kannen semoiseksi kuin se olikin.. |
 |
| Liimasin kannen sisäsivullekin yhden kuvan. Sen alle laitan vielä joskus toisen kuvan |
Tää on tosi hyvä idea! Miulla on vaan semmonen ihan tyhmä ruutuvihko käytössä :( En edes tykkää kirjottaa mitään päiväkirjoja, mutta otin sen käyttöön lähinnä siksi että pystyn seuraamaan hepan kiimaoireilua (joka kestää läpi vuoden) ja siihen liittyviä lisäravinteiden syöttöaikataulua ynnä muuta. Kengityksetkin on helppo merkitä listana vihkon loppuun :) Pitää varmaan harkita tällaisen ostamista! Tuo säätila on meille ainakin oikein passeli, sen verran "tuuliviiri" on ponikin ;)
VastaaPoistaIlo kuulla jos tää vois poikia samanlaisen päiviksen teillekin :). Tuosta on kyllä monen asian seuranaan :). Ruutuvihkot tulee mulla ainakin kirjoitettua liian väljästi ja tilaa vievästi, tässä ei pääse rönsyilemään ja yleisasu on siisti vaikkei käsiala sitä minulla olekaan.
PoistaMä haluaisin kans pitää päiväkirjaa Lassen kanssa puuhastelusta, mutta olen niin laiska että en koskaan jaksa kirjoittaa :D Toivottavasti tämä sinun päiväkirjasi täyttyy loppuun saakka, ja saisit vielä ostaa uudenkin!
VastaaPoistaVoi kiitos, sitä mäkin toivon ;). Ja onhan sulla kuitenkin blogi, sinne jää paljon luettavaa ja muisteltavaa :)
Poistakuinka paljon toi maksaa
VastaaPoista