torstai 13. helmikuuta 2014

Välähdys menneestä Osa 5: "Sitten taisin menettää sille sydämeni"


Ote vanhasta päiväkirjasta
Äitini on jatkanut kaappien perusteellista siivousta ja tälläkertaa hän löysi päiväkirjan, johon olin kirjoittanut hevoshistoriastani. Tästä parin sivun kirjoituksestani löytyi muutama aarre. Kirjoitin, miten Skinin syntymän jälkeen sen kasvattaja soitti (hänellä kai oli tapana ilmoittaa meille eläinlapsista, sillä hän tiesi minun pitävän eläimistä). Merkintäni mukaan hän on sanonut jotain tällaista: "No nyt on Pauliinalle ori-varsa, tulkaa kattomaan". Sitä sitten mentiin kattomaan ja loput on historiaa. Sanomattakin on selvää, että olin erityisen otettu siitä, että se varsa oli syntynyt kuin "minulle". Seuraavalla sivulla juttu jatkuu ja kirjoitan "sitten taisin menettää sille sydämmeni" <3 (kahdella ämmällä kirjoitettuna). Enpä olisi ajatellut että vajaa 20 vuotta myöhemmin voin todeta menettäneeni sille sydämeni entistä tiukemmin.

ote vanhasta päiväkirjasta
Ja eihän kiintymykseen muuta tarvita. Kyllä se voima jolla pikkutyttönä tuohon hevoseen rakastuin, oli jotain aika valtavaa. Melkein kuin linnunpoikanen joka samastuu ensimmäiseen elolliseen olentoon, jonka näkee. Jokainen pienikin hetki hevosten luona oli elämääkin suurempi ELÄMYS. 

vuosi 2000

Tuo kaikki on tapahtunut niin kauan sitten, että vaan tämmöisten väläysten kautta muistaa enää, että kas, onpa tämä tarina.


17.1.2014

Aiemmat sarjan postaukset:

17.1.2014

18 kommenttia:

  1. <3

    Teidän yhteinen tarina on ihan Hevoshullu-kamaa! Jokaisen pienen hevostytön unelma, toteutuneena. Nyt alkoi harmittaa, kun lapsuudenkodista siivosin roskikseen kaikki vanhat hevosvihot. :) Minun päiväkirjassa viidentoistavuoden takaa oli tärkein aarre hoitohevosten ruokinta-ohjeet, kun sain ihan itse tehdä niille lisärehut (joihin tulikin vähän sitä sun tätä monesta purkista!). Onneksi edes yksi valokuva ensimmäisestä hoitohevosesta on tallessa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kenties kirjoitan joskus Hevoshulluun että tehkää meistä sarjis ;)! Juttuideoitahan toimittajat etsivät aina ;).

      Joo kyllä sitä tulee laitettua monenmoista pois kun oikeen tehokkaana siivoilee. Mäkin oisin tuon heittänyt aikanaan pois, mut äiti säästi.

      Mä tiiän kuule kanssa tuon miten kunnia-tehtävä oli, jos sai antaa hevosille ruokaa. Voi mahoton miten ihanaa <3. On se muuten ihanaa vieläkin nimittäin täyshoitotallilla ei niinvain hevostaan "saa" ruokkia ;), sitte on luksusta kun saa kesäpihatossa sekoittaa iltapuurot rakkaalle.

      Ja ne harvat valokuvat! Tuokin joka on tuossa, on ainot talvikuva ja oisko jopa viimeisin yhteiskuva meistä, noilta vanhoilta ajoilta. Niitä toivois olevan niin paljon enempi, kun ei niitä lisää saa (siötä ajalta siis).

      Poista
  2. Niin ihana tarina, tässähän aivan herkistyy! :)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin vahingossa pikkusiskon googletilillä tuon kommentin :D.Mutta siis:ihana tuo teidän tarina! <3

      T:Jemina :)

      Poista
    2. Haha, okei :). Kiitos kovasti :)

      Poista
  4. Voi, ihana että on tuollaisia tallessa! Mullakin on jossain päiväkirjoja niiltä ajoilta, kun Nopsu tuli meille, pakko varmaan kaivaa ne jossain vaiheessa esiin ja vähän nostalgisoida :-D Lisäksi kaikki tallipäiväkirjat on visusti tallessa, niitä on ihana sitten vuosikymmenien päästä lukea, kun rakasta heppaa ei enää ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä ne pitää säästää, ne on muistojen aarteita. Ja kyllä niiden vieressä vierähtää tovi jos toinenkin jos rupeaa lueskelemaan. Minä silmäilin taas teijänin blogin kuvia ja vasta jotenkin tajusin että jestas, se teidän vaarihan on ollut sulla sun lapsuudesta asti, nyt vasta rupeen hahmottamaan paremmin kun oon useemman kerran törmännyt blogiisi ja facessakin Nopsun kuvaan. Lisäsin blogisi lukulistalle niin tulen vilkaisseeksi sinne useamminkin. Tavotteena ois nimittäin meille yhtä pitkä yhteinen taival kuin teille. Tilasin juuri Skinille 10 vuoden päiväkirjan, että paras on että sille on käyttöä ;).

      Poista
  5. Ihanaa! Tästäkin tekstistä huomaa, miten tärkeä Skinny sinulle on. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että sen huomaa, se on mun silmäterä <3

      Poista
  6. Ihanaa! Niin ihanan jopa siirappista. :) <3

    VastaaPoista
  7. Voi miten söpöä! Ja Skinnyhän on syntynyt juuri sinulle, ei siitä pääse yli eikä ympäri. ;)

    VastaaPoista
  8. Ihana! <3

    Minäkin luin joskus vanhaa päiväkirjaani ja sieltä kyllä löytyy vaikka mitä. :D
    Teillä vain tämä tarina on saanut niin onnellisen lopun :)

    VastaaPoista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.