Kuolaimettomuuden alkutaival Osa 2

Aloitin tarinamme kuolaimettomuuden tiestä kertomalla taluttamisesta. Ja oikeastaan se oli aika perusteltua. Miten voisin yhtäkkiä hypätä suoraan "täysipainoiseen" ratsastukseen ilman kuolaimia, ilman satulaa, ilman kenkiä, uuden hevosen kanssa, uudessa paikassa, uudessa maastossa... Olin toki ratsastanut Skinnyllä Ruotsissa useamman kerran, mutta ne oli semmoisia kokeiluratsastuksia loppupeleissä kuitenkin ja satulan ja kuolainten kanssa. 

Kun en halunnut käyttää kuolaimia ja Skinnyn vanha satula oli epäsopiva meille molemmille, oltiin siis kirjaimellisesti aika varusteettomia. Olen huomannut että varusteet auttavat ylittämään toiminnan edellytykset helposti. Mitä vähemmän varusteita, sitä paremmin tulee mietittyä, voidaanko jokin asia tehdä vai ei. Kun ei ollut satulaa, piti tarkemmin pitää huolta siitä, että hevosen mielentila säilyi rauhallisena, ei esiintynyt mitään säpsähtelyä tai ympäristön mulkoilua tai yliskarppiutta -tottumattomana ilman satulaa ratsastajana olisin tullut alas pienestäkin sivuloikasta. Ja kun ei ollut kuolaimia joilla hallita pörheltävää hevosta, piti taluttaessakin pitää huolta siitä, ettei tällaista mielentilaa ehtisi syntymään.

Olen kirjoittanut kokoajan vihkoon päiväkirjaa, mitä on tehty ja milloin. Niiden merkintöjen kautta on helppo palata siihen, miten edettiin. Vaikka talutus oli se ensimmäinen juttu, mistä lähdettiin, niin ratsastus rupesi kuitenkin kulkemaan siinä rinnalla pian. Kun kenttää ei ollut, aloin nousta selkään osana talutuslenkkiä. Olen myös tietoinen mahdollisista haitoista joita ilman satulaa ratsastus voi pitkässä juoksussa aiheuttaa (pistekuormitusta istuinluista, selän jännittyneisyyttä jos ratsastaja pomppii esim ravissa kovasti), ja siksikin oli luontevaa pitää ratsastukset lyhyinä ja vain osana lenkkiä.

Skinny tuli Suomeen heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Talutin ensimmäiset  4 päivää. Tutustuminen uuteen ympäristöön alettiin läheltä laidunta ja pihattoa -ensin tutustuttiin pihapiiriin ja sitten kierrettiin laitumen ympäri sen ulkopuolelta. Kierrettiin "laidunlenkkiä" taluttaen ja välillä syömään pysähtyen. Tuon lenkin pituus oli 1-2km, vähän reittivalinnasta riippuen.

Laidunta kiertämässä, kaviot sai välillä totutella hiekkatiehen/sepeliin ja välillä sitten käveltiin pehmeää hiekkaista tienpennarta/ojaa

Sallikin oli välillä kävelyllä kaverina :)

Viidentenä päivänä lähdettiin vähän laajentamaan mukavuus-aluetta. Löydettiin kiva pätkä metsätietä, jossa oli hyvä pohja, ja ajattelin että tuo pätkä olisi semmoinen jossa voisi ratsastaa. Siellä oli jonkinlainen laavu ja nuotiopaikka, ja huomasin puupölkyn, jolta pääsisi helposti selkään. Kuudentena päivänä laavun lähelle oli muodostunut iso vesilammikko ja Skinny oli innoissaan, se halusi ehdottomasti mennä kahlaamaan, mutta minulla ei naru eikä lenkkarit riittäneet...

Vitsi että lätäkkö oli Skinnystä kiva! se lähti heti astelemaan läpi

hirnakka menisi mutta minulla kastui kengät..

.. joten nousin sitten ensimmäistä kertaa selkään. Ohjat minulla oli mukana "varmuuden vuoksi jos tänään olisi hyvä päivä vähän kokeilla", mutta ei kypärää (kröhöm).

No näin päästiin molemmat "kahlailemaan"

Sitten pätkä uhkarohkeaa ratsastusta ylivarmassa olotilassa, Skinny tuntui niin rauhalliselta ja varmalta, että oli kuin sitä ei mikään maailmassa hetkauttaisi

Ja sitten alas :), noin 300 metrin ensiratsastus oli mukava

Se mikä teki tuosta vesilätäkkö-tilanteesta niin hauskan, on se, että Skinny inhoaa vesilätäköitä mutta rakastaa järvessä polskimista.. sen täytyi ajatella että kyseessä on jokin lampi. Seuraavassa kuvia siitä miten se kiertää vesilätäköt..

ei pieneenkään vesilätäkköön voi astua

vesilätäkkö kierretty

Ja nämä kuvat otettiin siis vain hetkeä ennen kun saavuttiin "suuren veden" äärelle, joka sitten oli niin mielenkiintoinen ;). Tuosta se ratsastus lähti: taluttaen lenkille, laavun puupölkyltä selkään ja ratsastin hyväpohjaisen lyhyen pätkän ja talutin tallille. Kun pari päivää myöhemmin tuntui hyvältä, ratsastin lenkin puolivälistä tallille asti.

Ratsastus rupesi kulkemaan pikkuhiljaa osana talutuslenkkejä

kopsuti kopsuti ratsastaen loppulenkki tallille

Edelleen aina pikkuhiljaa laajensin meidän reittiä ja lenkkiä. Aluksi pyörittiin kuitenkin melko lähellä tallia (n. 2 tai 3km), ei menty autotielle asti.

Autotielle ja oikeasti jo vähän kauemmas tallista (n. 4km lenkki) edettiin 22.elokuuta. Mentiin uusi reitti kokonaan taluttaen ja nousin selkään tutulla osuudella lähellä tallia ja ratsastin tallille.

22.elokuuta edettiin hieman kauemmas, 4km lenkille, jossa pätkä kulkee autotietä pitkin

Tällä tavalla ratsastuksesta ei tullut mitään isoa numeroa vaan jotenkin rento osa talutuslenkkejä. Minusta tuntuu, että rentoutta edesauttoi se, että varustus ei mitenkään muuttunut, siirryin vain taluttamasta selkään. Ohjat oli tietty mukana ja riimunnarun laitoin kaulanaruksi itselleni tueksi. Ja tietysti kypärä alkoi kulkea päässä vakiona, talutinpa tai ratsastinpa. Välillä mentiin ihan kokonaan taluttaen, erityisesti kun lähdettiin kävelemään uudelle reitille tai umpimetikköön. Umpimettää samottiin pitempään maastakäsin ennenkun nousin risukossa selkään, ja hyvin lyhyitä pätkiä aluksi.

Risukossa

Offroad- maastoilua

puskaratsukko

Askellaji on unohtunut mainita ihan kokonaan. Eli ensinhän menimme vain käyntiä. Sitten talutin välillä ravissa.

Selästä käsin ravi tuli myös mukaan pikkuhiljaa, se oli semmoista ihan hissuttelua vaan, ensin muutama metri. Tämmöinen ensimmäinen ravipätkä otettiin jo 13.8. ja 27.8. lukee jo päiväkirjassa, että oltiin Sallin kanssa tunnin lenkillä (4-5km) ja vedettiin jo ihan hauskoja pitempiä pätkiä peitsiä ja tölttiä. Pyysin Skinnyä peitsaamaan kun en pystynyt istumaan pomppimatta sen ravissa, peitsi oli tasaista menoa :D. Ja kun mukana oli tölttäävä issikka niin mikäs sen sopivampi askellaji ;).

Kopsuti kopsuti kaverin kanssa <3

Sinne mennään

ilmeisesti kaverin odottelua tien mutkassa?

ratsukkoreima :)

Me on kai menty Sallia lujempaa ja tullaan vastaan -tai toisinpäin ;)

Tällä tavalla mukavasti edeten syksy kului... ja tarina tulee jatkumaan :).

Kuolaimettomuuden alkutaival, osa 1
Kuolaimettomuuden alkutaival osa 3