maanantai 19. marraskuuta 2012

Auts, hangattu häntä ja muita pintanaarmuja


Meidän häntätarinahan on kaikille jo tuttu, olen rasvannut päivittäin Pharman summer relief-rasvalla ja hännän tyven kutina pysyy kurissa. Kokeilin sitten talvitalliin muuton jälkeen josko oireilu olisi lakannut kesän mentyä menojaan, ja lakkasin rasvaamisen, mutta muutaman päivän päästä Skinnyä jo alkoi kutittaa. Jatkoin taas meidän vakio- aineella. Kunnes sitten sain "neronleimauksen": jospa siihen sopisi joku muu (3 kertaa halvempi ;D?) rasva? Kokeilin helosania ja ehdin kokeilla pari päivää ja olla pois sopivasti 2 päivää Etelä-Suomen reissulla.. Ja tänään hännän tuho oli jo aika hyvässä vauhdissa; hangattu tyven reunoilta vereslihalle ja hännäntyvi oli keskeltä kauttaaltaan kudosnesteessä ja jouhet siitä törröllään. Paikalla ei ollut muuta kameraa kuin kännykamera, joten nappasin sillä pari kuvaa.


Kyllä tässä vähän näkyy tuota keltaista kudosnestepisaraa ja hangattua tyveä, vaan ei niin "upeissa" väreissä kuin livenä

Skinnykkä ihmetteli kun otin kuvia enkä pistänyt heti toimeksi ja poistanut kaikkivaltiaan kyvyilläni kutinaa ja veresnahkaa. Kun kuvasin häntää, se piti kaviot paikallaan lattiassa, mutta työnsi pyllyään minua kohti, taivutti häntäänsäkin minua kohti ja katsoi minuun; "mitä sää oikeen teet, eksä nää että mua on kutittanut sietämättömästi hännästä, tee jo jotain??" Kuvien oton jälkeen pesin hännän, desinfioin ja laitoin sitä rauhoittavaa rasvaa. Rasvasin vielä myöhemmin illan aikana uudelleen.




Pelastuksemme käyttö jatkuu siis taas tunnollisesti. Näitä näkyi onneksi vielä näin talvisaikaakin olevan muutamia Tokmannilla ja hevosvarusteliikkeessä jäljellä. Pitäiskö ostaa hyllyt tyhjäksi ihan näin jo etukäteen kun on kyse kesätuotteesta? Myöhän ollaan pahassa pulassa ilman tuota!


Hännän pelastus

Ja niihin toisiin "naarmuihin". Me saatiin tarhakaveri, joka oli sinällään kiva ja sitä odotettiin... mutta ei ne nyt sitten tulekaan Skinnyn kanssa toimeen :(. Tarhakaveri kiusaa Skinnyä, puree, potkii, Skinnykkä ei uskalla tulla edes portille vastaan jos toinen hevonen on siinä välissä. Vasta kun käsken toisen pois, uskaltaa pieni tulla luo. Onneksi haaverit on helppohoitoisia pintanaarmuja. Yksi potku tuli jo aiemmin oikean puolen takamukselle ja kylkeen, mietin nyt tämän osuutta myös siihen oikean puolen ristiselän jumiin, tuskin ainakaan asiaa paranti...

Osuma tänään päässä, voi pientä

Osuma selässä, juuri satulanpaikan kohdalla sään takana


Kavion kuvat kyljessä

Tässä on oikein tyylikäs tarhakaverin kavionkuva, eikös tuossa näy kenkä ja sädekin?

Tämmöttisiä reikiä, vähän pienempinä onneksi, on alkanut ilmaantua sinnetänne karvapeitettä
Onneksi nuo haavat paranee nopeasti eikä sen kummempaa vauriota ole näkyvillä. Olisi varmaan vähän aiemmin pitänyt tajuta ottaa pojat erilleen kun "oireita" ilmeni. Satulan sovitukset loppui ainakin joksikin aikaa tähän, ja ratsastus muutenkin, mutta meidän tekemisethän ei siihen kaadu kun voi tehdä muutakin kuin ratsastaa. Toivotaan nyt uutta tarhakaveria, josta tulisi vaikka ihan semmoinen rapsuttelukaveri :).

Vuosi 1998 2 vuotiaat oripojat, parhaat kaverukset, rapsutteluasennossa

16 kommenttia:

  1. Voi reppanaa, onneks ei käyny pahemmin! :( Ootko muuten koittanu tervarasvaa tohon kutinaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi:). Onneks tosiaan isommilta haavereilta on vältytty. Tervarasvaa ei ollakaan koitettu, mistä sitä saa?

      Poista
    2. Agrista ainaki ja suurimmasta osasta nettikauppoja/valjasautoja :)

      Poista
    3. Oukei, kiitos, nämä mömmöt on minulle vielä täysin tuntemattomia :D.

      Poista
  2. Voi Skinny mihin se on joutunut, onneksi vaan pintanaarmuja!
    Näkyy kyllä ihan selvästi tuo kavionkuva tuossa yhdessä jäljessä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo ihan oikeaoppinen kavionkuva kyllä, ei ainakaan pääse käymään niin että toista kiusattaisi eikä sitä mistään huomaisi...

      Poista
  3. Jos kokeilisit hakea meiltä sitä pihkavoidetta jos se vaikka auttaisi myöskin ?:)se kun vaikuttaa sateenkin jälkeen tai siis säilyy karvassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Pitää kokeilla sitä, sovitaan siitä hausta jos tulisi sopivasti käyntiä teilläpäin :). Toi nykyinen rasva on kyllä hyvä ja sen saa kätevästi jouhien alle kun pullon kärki on tuommoinen kapea, mutta tosiaan hinnakashan se on näin jatkuvaan runsaaseen käyttöön.

      Poista
  4. Voi Skinnyä, joka paikassa haavoja! Ihan kuin meidän Lassella :D

    Ikävän näköinen tuo häntä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, nyt sillä on karvapeite sieltä täältä kyllä "reijillä". Ei sentään niin isoja haavereita kuin Lassella. :)

      Poista
  5. No kylläpäs on häntä kurjan näköinen, toivottavasti saatte kuntoon :/ Ja harmi tuo tarhakaverin kiusaaminen, ei paljon "kaveria" ole jos sama meno jatkuu. Mutta toivottavasti toinen rauhoittuu ja antaa Skinnyn olla rauhassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä pojat otettiin erilleen nyt heti noiden viimeisimpien haavojen johdosta. Ainakin niille annettiin mahdollisuus sopeutua, tai lähinnä sille toiselle hyväksyä ystävä seuraansa. Nyt Skinnyllä on tämän jälkeen jo ollut 2 tarhakaveria joiden kanssa on mennyt kivasti, eli varmaan vakiintuu piakkoin oma kamu :).

      Poista
  6. Kuulostaa tutulta! Ukolla oli ihan samanlaisia haavoja ja potkun jälkiä kyljissä ja pepun seudulla entisellä tallilla, jossa hepat olivat isossa laumassa. Lisäksi Ukon käyttäytyminenkin oli saman tyyppistä; se ei uskaltanut tulla portille tai mennä tarhaan, jos muut hevoset olivat siinä. Jossain vaiheessa se kuitenkin oppi, että me suojelemme sitä muilta hepoilta. :)

    Ukko ei myöskään uskaltanut mennä (eikä oikestaan edes päässyt) syömään, koska ruokintapaikkoja oli vain yksi kuudella hevosella, jolloin raukka olisi joutunut änkeytymään samaan paikkaan pelkäämiensä heppojen kanssa. Tämän seurauksena Ukko alkoi kärsimään stressistä, mikä oli todennäköisin syy kaviokuumeeseen. Eihän siinä auttanut muu, kuin laittaa hevonen traileriin ja viedä uuteen kotiin. Ukko voi nyt onneksi paljon paremmin ja se saa tulevaisuudessa tarhakaverinkin, kunhan sopiva löytyy. Tallinpitäjä ei halua hätäillä ja olemme samaa mieltä, sillä Ukko on joutunut jo tarpeeksi kärsimään epäsopivista tarhakavereista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Skinnykin oppi sitten tulemaan luo kun huomasi että ajan toisen pois ja myös pidän sen poissa. Laumalla pitäisi olla ehdottomasti tarpeeksi tilaa ja useampi ruokintapaikka jotta laumassa olo olisi mielekästä kaikille. Toivotaan että Ukolle löytyy myöskin kiva kamu :).

      Poista
  7. Voi toista. :( Ovatko tarhat kuinka isot? On ikävää, mikäli hevosilla ei ole tarpeeksi tilaa väistää toisiaan ja vielä ikävämpää, jos tarhakaveri ei vain yksinkertaisesti sovellu yhteistarhaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pitänyt vähän jonain urbaani legendana niitä hevosia jotka ei "muka" sovellu toisten kanssa tarhaukseen, mutta nyt olen nähnyt että se voi olla ihan totta ja kuullut että niitä hevosia on ihan enemmänkin. Tosiaan tämä tarha jossa Skinny tarhakaverin kanssa oli, oli aika pieni. Hyvä puoli siinä oli, että tarhan keskellä oli heinäkatos, joten Skinnykkä pääsi sitten karkuun kyllä ympäri sitä katosta. Ja ne pystyivät siis syömään samasta pyöröpaalista ollen molemmat omalla puolen katostaa. Noin pieni tarha olisi muuten aikamoinen loukku sille alemmalle, jos ajattelee että toinen tosissaan jahtaa. Nyt on Skinnykkä eri hevosen kanssa eri tarhassa, harmi vaan että nyt ei ole sitä heinäkatosta jota pidin tosi "luksuksena", toi säänsuojaa samalla :).

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.