Huippufiilis kaviokurssilla; tajunnanvirtaa sekä ratsastuksen ohjaushetki

halki leikattu kavio kahvipöydässä

En tiedä milloin viimeksi olen kirjoittanut SAMAN päivän tapahtumista. Niin tapahtuu aniharvoin. Nyt seuraa siis erittäin tajunnanvirtamainen yhteenveto tämän päiväisistä ajatuksista, nimittäin tarvitsen hetken ennenkuin rauhoitun nukkumaan. Kello on siis kohta puolen yön ja olen ollut tänään menossa aamukuudesta. Kauan odotettu ja harkittu Dan Guerreran vetämä 3 päiväinen kavionvuolukurssi alkoi. 

lisää kahvipöydän hevosenjalkoja

Skini oli mukana, vedin sitä ihan itse lainakopissa. Tämä olikin toinen niistä syistä miksi piti päästä kirjoittamaan. On nimittäin ihan uusi tämän hevosihmisen onni kun voi ottaa oman pollen mukaan ja ajella sen kanssa. On jotenkin vapaa olo ja semmoinen myös itsenäinen. Ja voi ajatella että "Siellä se muru tulee mukana". Oli myöskin ihan huippua kun Skini oli kurssipaikan pihalla tarhassa tämän päivän -saatoin milloin tahansa poiketa katsomaan miten sillä meni. Se oli myös erittäin suloinen kun se selvästi bongaili minua erityishuomiolla muiden ihmisten seasta. Se jopa HIRNAHTI minulle kun menin hakemaan sitä Danin tarkasteluun <3. Sehän ei KOSKAAN hirnu minulle. Pari kertaa muistan sen hirnahtaneen: ensimmäisellä kerralla kun pysähdyttiin lounaalle Ruotsista tuontimatkalla ("hei, älkää jättäkö mua tänne pihalle YKSIN!") ja toisella kerralla kun se oli tallissa muiden ollessa ulkona ("hei no sä ainakin tajuut, että oon ihan YKSIN!").

Pitihän sitä vähän hyppyäkin ottaa :). Vahinkolaukaus josta pää jäi pois.

Paitsi oman hevosen hirnahdus ja hörinät niin toinen mikä sulattaa hevosestaan hullaantuneen omistajan on toki muiden kehut omasta hevosesta. Ne on nannaa korville. Se on niin kaunis ja komia ja hyvän näköinen. Kiiltävä, sutjakka, terhakka ja kiltti.

No, näin se tajunnanvirta harhailee. Sanotaas nyt muutama sana itse kurssistakin. 

• Nyt on semmoinen olo, että pää on täynnä tietoa ja kohta on mahdotonta enää erottaa, mitä tiesin ennen kurssia ja mikä on vanhaan tietoon sekoittunutta tietomassaa ja mikä uutta.
• Ihan päivän alussa oli pieni "testi". Täytimme siis kavion pohjan osat paperille, olin iloinen kun huomasin ettei nuo itsenäiset opit ole ihan hukkaan menneet. Yksi uusi osakin tuli ja muutama  uusi englanninkielen sana. Apex. Seat of corn joka tarkoittaa kantakulman "sisällä" olevaa anturanosaa, ja myös ulko- ja sisäseinämän ero tuli vihdoin selväksi.

  

  Tässä kaviossa näkyy ulko ja sisäseinämä hyvin. Ulkoseinämä on kermanvärinen, kavion reunan uloin kerros, sen ja valkoviivan/sälekerroksen välissä on vitivalkoinen pigmentitön sisäseinämä

• Pähkinänkuoressa jokin idea: Kun tehdään kengitysvuolu, hevosen kasvattama seinämä, ns. luonnollinen hevosenkenkä, vuollaan pois ja tilalle naulataan saman muotoinen rautainen kenkä. Dan korosti myös olevansa kengitysmyönteinen kengittäjä vaikka puhuu ja kouluttaa paljon hevosten kavioista juuri kengättömyyden kautta. Hän ei missään nimessä pidä kenkiä pahana, vaan kertoo että hyvin kengitetty naulakenkä suojaa kaviota aivan loistavasti.
• Danin vuolutavassa painon jakautumisen ideaali ei näyttäisi olevan kaukana naulatun kengän kanssa tapahtumasta painon jakautumisesta. Eli aktiivinen paino otetaan pois anturalta ja viedään seinämälle.
• Dan ei käytä mustang rollia (joka oli todella iso yllätys oikeastaan) ja pyöristää melko vähän seinämiä siksi, että hevonen tarvitsee koko seinämän kävelyyn. Kaikki pinta-ala on hyväksi (flaret tietysti pois).
• Säde on monen kavion ongelmakohta. Kun säde korjataan, moni ongelma korjaantuu.
• Kengät auttavat tekemään itsestään tarpeettomat. Kenkä suojaa kaviota niin kauan kun kaviolle on kasvanut oma suoja: antura on paksuuntunut, seinämät kasvaneet. Kenkä lukitsee anturan kavioon eikä se pääse jatkuvasti kulumaan siitä kuten kengättömässä kaviossa. Kenkä otetaan pois melko pitkän kengitysvälin jälkeen, silloin kun se jo alkaa löystyä tai naulat nousta(tästä en ole ihan varma miten meni tuo naulahomma).
• Hius/karva vertaus. Kehossamme on hiuksia jotka kasvavat pituutta jatkuvasti sekä karvoja jotka eivät kasva pituutta mahdottomasti vaan pysyvät tietyn mittaisina. Tätä voi verrata kavion seinämään (hiukset) jotka kasvavat aina vain pituutta kunnes kuluvat ja anturaan (karvat), joka kasvaa paksuutta, ja kun se on kasvanut paksuutta tietyn verran, päällinen pinta "hilseilee" pois.

No mutta kuka se siellä on <3

Otin myös ratsastusopastusta samalla keikalla. Ratsastin ensin lainahevosella, sitten ohjaaja ratsasti Skiniä ja sitten minä vielä nousin selkään. Tunnen olevani tyhmä. Täysi pöllö. Miksi mulla on aina nykyään semmonen olo kuin olisi ensimmäistä kertaa hevosen selässä. Miksi oman kehon hallinta on niin vaikeaa? Miksi ratsastus on niin vaikeaa? Nostat vähän polvea ja se vaikuttaa koko kehoon. Viet käden väärälle puolelle kaulaa niin se vaikuttaa koko hevoseen. Hevonen kaatuu sisälle, minä kaadun ulos.... Byääh. Varasin 2 päiväisen valmennuksen kesäkuun alkuun. Ohjaajani hyväksi suosittelemalle valmentajalle.

*nuuh* kuka tää on, guruko?

Ratsastuksesta muistio itselle:

• Muista pitää paino kaarevalla uralla ja volteilla (joita meidän täytyy ehdottomasti harjoitella) keskellä, tai jos on pakko kallistua jonnekin niin ennemmin sisälle.
• Katse ylös. Miksi on niin vaikeaa yksinkertaisesti katsoa ETEENSÄ eikä hevosta?
• Älä vie kättä kaulan yli ristiin.
• Tiedosta pakarat. Vaikka niiden päällä istutaan ja niiden tulisi olla rennot. Mieti kuin kelluisit kahden ilmatyynyn päällä.
• Saimme ehdotuksen kanki-lgn käyttöön. Tänään kokeiltiin niitä ja ne tuntui toimivan hyvin. Ohjaajalla oli hyviä kokemuksia kangesta entisten ravureiden kanssa. Paine tulee hevosen päähän alempaa eikä suupielien kohdalta. Painetta tulee niskaan joka ohjaa päätä alas. Entiset ravurit reagoi helpommin turvalle tulevaan paineeseen jäkittämällä vastaan ja kiihdyttämällä, jakamalla painetta muualle voisi siis olla suotuisia vaikutuksia ja ainakin pistän tämän korvan taa ja testailen.

  

  LG kankivarrella

• Käyntityöskentelyä jatketaan ratsastaen ja tämä linja varmistui nyt entisestään. Ravit ja laukat pääasiassa irtona ja liinassa.

Muru ja guru (ei Dan kutsu itseään guruksi, se vaan rimmasi niin hyvin)

Nyt tämä saa riittää. Onpahan jotain nyt laitettu ylös, muuten menisi 6-12kk ennenkuin tekisin aiheesta postauksen. Edit: Pitänee tänne loppuun lisätä varoitukset, että kaikki muistiinpanot ovat vain minun tulkintaa ja oppimiskokemusta. Elkää ottako tätä väitteenä, että jakelen jotain absoluuttista totuutta täällä, muistakaa että oon vaan tavan pulliainen joka opettelee.