Astuimme kavioliittoon 25.7.2012. Tuona päivänä elämäni muuttui, jälkikäteen ajateltuna, miltei täysin. Sanotaan, että äidit hahmottavat elämäänsä aikana "ennen ensimmäistä lasta" ja "ensimmäisen lapsen jälkeen". Minusta tuntuu ehkä hieman samalta. Ei elämä ole enää ennallaan ja tuntuu kuin Skini olisi kuulunut arkeeni aina.
Olen Skinistä äärimmäisen kiitollinen, se on elämäni valo ja ilo. Kärsivällinen, tyytyväinen, iloinen, herttainen, söpö ja hyväntahtoinen. Sydän täyttä kultaa ja kavioissa tulta <3.
Kiitos<3.
 |
| Jäbärakas 7.7.2014 |
Tämän viikon maanantaina kävi niin hauskasti, että pääsin muistelemaan
Ruotsin tuontimatkaa ihan paikan päältä. Kesäretkemme vei nimittäin Viitasaaren ABC:lle, jonka tunnistin heti siksi samaksi paikaksi, jossa pysähdyimme 2 vuotta sitten.
 |
| Muuttomatkalla 2012 |
 |
| Maisema Viitasaaren ABC:n pihasta muuttomatkalla 2012 |
"Pyhiinvaellus" -sattumalta samaan paikkaan tasan 2 vuotta myöhemmin.
 |
| Oi muistoja.. Sama maisema 2014 |
 |
| Viitasaaren ABC 2014. Täällä me oltiin sillon kärryn kanssa ja hain Skinille huoltsikalta vettä... |
Onnea teille, toivottavasti on vielä paljon vuosia edessä! Meillä on ollut hevoset melkein yhtä kauan, kun Taavi saapui meille heinäkuun alussa 2012. Tuntuu, että sekin olisi kuulunut jengiin jo paljon kauemmin. :)
VastaaPoistaOoh, aivan, samoihin aikoihin on tosiaan alettu taipaleemme :)
PoistaMäkin niin toivon että vuosia olisi.. ja sillä oletuksella toki on elettävä vaikka mitkä ajatukset kummittelisikin takaraivossa.
Onnea teille kovasti! :) Meilläkin kaksivuotispäivä lähestyy, 7.8. tuli Akon elämääni ja minäkin voin sanoa, että olen varmasti kovin erilainen ihminen ollut sen jälkeen, positiivisella tavalla <3 Ihanat hevosystävämme!
VastaaPoistaOn se kiva kun on näitä muitakin samaan aikaan hevosensa kanssa aloittaneita <3.
PoistaIhanat hevosystävämme tosiaan <3
Onnea! :)
VastaaPoistaKiitos :D!
PoistaHurjasti onnea ja toivotaan vielä paljon yhteisiä vuosia! :)
VastaaPoistaNäin toivomme :D ja kiitos :)
PoistaKamalasti onnea :) Hevonen tuo niin paljon hyvää mukanaan, että joskus tuntuu olevan hälläväliä kuinka paljon rahaa se syö
VastaaPoistaToi on niin totta! <3. Ja kiitos!
PoistaHm, kirjoitin pitkän kommentin, mutta se katosi johonkin... No, lyhennettynä sitten :)
VastaaPoistaOi että, paljon onnea teille! Toivottavasti teillä olisi vielä paljon yhteisiä vuosia jäljellä :)
En osaa kyllä jotenkin ajatella, että olette olleet "vasta" kaksi vuotta kavioliitossa (olen tämän tainnut aiemminkin sanoa?). Jotenkin ajattelen aina, että olette olleet aina yhdessä. Olette älyttömän hyvä pari, ja toivon teille kaikkea hyvää <3
Nejjj, pitkiä kommenttejä syövä bittiavaruus on julma ilmiö :S.
PoistaKiitos sinullekin ihanasta kommentista. Et uskokaan kuinka hyvältä tuntuu lukea että joku ulkopuolinen(kin) ajattelee meidän olevan hyvä pari <3. Kauniisti sanottu. Ja minustakin tuntuu tavallaan että oltas oltu yhdessä aina ja toisaalta sitten tätä tämmöstä todella todella tiivistä yhteiseloa on ollut vain kaksi vuotta. Omistajuus on siitä tiiviimpää että kaikkien asioiden hoitaminen sun muu vie paljon enempi aikaa kuin vain tallilla käynnit -on ostokset ja ruoka-analyysit ja verikoetulokset ja kaikki lukeminen ja kirjallisuus...
Mulla tulee vieläkin tippa linssiin kun luen teidän tarinan alkutaivalta ja jälleen näkemistä, on se niin uskomaton :) Onnea ja hyviä tulevia vuosia, toivottavasti niitä on monen monta vielä edessä ♥
VastaaPoistaMinä satuin lueskelemaan noita vanhoja tekstejä tätä postausta kirjoittaessani ja kyllä siinä itsellekin tulee semmonen pala kurkkuun.
PoistaHyviä vuosia on pakko olla paljon kun niin monet sitä toivovat, kiitos sinullekin siis <3, onnea aina tarvitaan!
Paljon onnea! <3 Toivotaan, että teillä on vielä monia, monia vuosia edessäpäin. Varmaan vähän haikealta saattoi tuntua olla tuolla samalla huoltoasemalla, kun kärry ja Skini ei ollutkaan siellä.. Mutta nyt Skini olikin sua odottamassa jo kotona, ja mikä parasta, myös sun omana jo toista vuotta! :)
VastaaPoistaKiitos! Vuosia on paras olla lukuisia vielä edessä, näin toivotaan :).
PoistaEn tiiä oliko se haikea olo, ehkä vähän, kun just rupes miettimään että minkä matkan sitä teki ja että sillä matkalla minusta tuli hevosenomistaja ja koko elämä muuttui. Hurjan hienoa :D
Psst http://krrsu.blogspot.fi/2014/07/tbt-osa-1.html sinut on haastettu. ;)
VastaaPoistaKiitos! jopas on työläs haaste, mahdankohan saada aikaan :D
Poista