Kavioiden huoltokerta

Topakka tättärää

Meillä kävi joku aika sitten kengättömien hevosten ekspertti katsomassa kavioita. Jos Skinny oli edellisenä päivänä kiireinen, niin tuona päivänä se oli kerta kaikkiaan hysteerinen... Olimme ötököitä paossa sisätilassa (ks. kuva yllä), mutta sinnekin tunki hirveä parvi polttiaisia. Skinnyllä meinasi hermo ja huumori loppua ihan kokonaan. Se joko seisoi ja tuijotti kaukaisuuteen kuin olisi nähnyt vähintään kummituksen, tai sitten kiemurteli ötököiden takia. Kun päästin sen laitumelle ja olisin myöhemmin ottanut vielä sen verran kiinni, että sama ammattilainen olisi sovittanut ostamaani satulaa, käveli se käsivarren mitan päässä karkuun. ”En muuten varmaan enää tule sinne ötököiden ruuaksi”.

Kavioista löytyi kuin löytyikin sieni –olin jo Ruotsin puolella haistellut kavioita ja luullut hajua sädemädäksi. Hajun lisäksi valkoviiva oli mennyt ihan väkkärälle (=valkoviivatauti) ja sieni on kengän naulojen reijistä löytänyt hyvän pesäpaikan. Säteissä oli siis myös sientä, onneksi ei koko päkiä ole vielä halennut. Hyvä kuitenkin, että nyt pääsen sitä hoitamaan. Eli perusrutiineihin tulee lisäykseksi päivittäinen kavioiden pesu ja kuivaus ja suihkutus sienimyrkyllä (=Good hoof desinfiointiaineella).

Pesu

Pesua

Kura lentää

Puhtaan kavion kuivaus

Myrkky (=desinfiointiaine Good Hoof) hoitaa

Kavioista tulee kuulemma oikein hyvät kunhan uusi vahvempi kavio kasvaa. Kantakulmat olivat pysyneet hienosti siellä missä kuuluukin. Vuoltavaa ei oikeastaan ollut, vain etusten varvasosia lyhennettiin ja valkoviivaa ja sädettä avattiin sen verran, että sienen kasvupaikat saavat tuuletusta ja sienimyrkkyä saa ”perille asti”.

Meille sovitettiin samalla bootsit + säärystimet sen varalta, että kavio kuluisi liikaa, tai jos eteen sattuu hankalia kelejä talvella.