tiistai 30. lokakuuta 2012

Maneesissa peilailuja ja ratsastusta

On oltu kaikkiaan maneesissa pari kertaa, kun on ollut sopiva väli, että se on ollut vapaana. Ensimmäisellä kertaa taidettiin käydä ihan nuuhkimassa nurkat... 

*nuuh nuuh* mielenkiintoista!

*nuuh nuuh* Tämmösiäkin täällä!
...ja ennenkaikkea  katsomassa peilit. Skinnystä on tosi mielenkiintoista katsoa kuvaansa peilistä. 

Siellä minä olen

Niih, mitäs tästä sanot, täällä on peili!?
Lisäksi olen käynyt sopivissa väleissä juoksuttamassa sitä narun päässä, jolloin on ollut paikalla joku muukin, joten ei ole voinut pitää irtona. On menty lähinnä käyntiä ja ravia, kerran kolmen puomin puomisarjaa ja sitten laukannostoja. Itsellä on tuossa juoksuttamisessa aina hirveä hiki kun juoksen Skinnyn ympyrän kehän sisällä pienempää ympyrää kompensoidakseni meidän lyhyttä narua. Ja esim. laukannostot yritän havainnollistaa Skinnylle "laukkaamalla" itse malliksi keskellä. Ja edelleen mm. pysähdyksissä pysähdyn keskellä itse jne.

Tällä kertaa oltiin pitkään ihan kaksistaan maneesissa. Annoin ensin olla irtona, mutta se vain oikeastaan kävi katsomassa itseään peilistä ja tuli sitten luokseni kysymään, mitä tehdään. -söpöläinen :D

Tässä kesäkodista hetki jolloin Skinny tulee luokseni kehän keskelle
Yritin saada sitä juoksemaan koko maneesia ympäri, mutta se ryhmittäytyi vapaanakin juoksemaan ympyrälle ympärilleni -eli teki ihan niinkuin on harjoiteltu. Sitten minä mietin miten kertoa sille, mitä hain :D.

(kuva kesäkodista) Tätähän me on harjoiteltu -hevonen juoksee kehällä ympärilläni..
Olipa vaikea saada sitä hoksaamaan, että nyt saisi juosta ihan vaikka pitkiä sivuja suoraankin. Yritin lähettää sitä kauemmas minusta ja huutaa perään "hyvä", jos jatkoi pidemmälle kehältä.

(kuva kesäkodista) tässä onnistunut lähetys poispäin minusta
On tehty myös mm harjoitusta, jossa pistän sitä astumaan takajaloilla etusten ympäri niin että takajalka astuu ristiin kehon alle. Kun otin sen myöhemmin narunpäähän, se tekikin tätä harjoitusta tunnollisesti ja katsoi tyytyväisenä minuun. Ei auttanut kuin kehua, kun ei reppana ymmärtänyt mitä siltä halusin, taisin yrittää väistöjä tuossa välissä? Minun kehonkieli ei ole ihan niin hioutunutta todellakaan, joten heppa joutuu vielä käyttämään valistuneita arvauksia yrittäessään tulkita minua :D. Lopulta onnistui pistää ympyrällä juoksutus-vaihde päälle ja juoksutin pari kertaa puomin yli. Siitä oli sitten helpompi jatkaa jälleen jonkinlaiseen koko maneesia kiertävään juoksutukseen.

pitkällä sivullakin on peili!
Maneesin pohjahiekan huolellista nuuhkimista. Piehtaroisiko, vaiko eikö? Päätyi ihmekyllä siihen, ettei piehtaroinut (piehtaroi sitten myöhemmin karsinassa)

Tuli kyllä tehtyä niin paljon yhdelle kerralle, että varmaan intouduin liikaa, kun kerrankin oli mahdollisuus olla maneesissa ihan rauhassa. Maa on nyt ollut useita päiviä pakkasten takia niin koppurassa, että Skinny arkoo kavioitaan tarhassa ja osin maastossakin, joten maneesi on paikka jossa pääsee hyvällä pohjalla juoksemaan ihan huoletta. Ja kun kerran oli pehmeä pohja niin sorruin vielä pyytämään kumarruksia (nyt rupeaa jo hävettämään) eli ei ole ihme jos pollella meni pää pyörälle. 

Kuva kesäkodista, lammaskarvasatulan edellinen käyttökerta, eli se ensimmäinen. Onkohan lievästi helppoa ottaa vaan hevonen ja lähteä lenkille joutumatta pukemaan sille muuta kuin heijastimia? Olenkohan kenties ollut lievästi mukavuudenhaluinen?
Keksin vielä "loistoajatuksen" eli nousta selkäänkin (kerran yhäkin oltiin kahdestaan maneesissa, joka on tosi harvinainen tilaisuus). Sitten mentiin käyntiä ja ravia lammaskarvasatulalla ja riimulla. Itseasiassa meidän ensimmäinen "kunnollinen" ratsastus rajatulla alueella Suomen puolella! Ja meni niin hyvin kun voi odottaa. Tehtiin isoja ympyröitä, loivaa kolmikaarista kiemurauraa, lävistäjiä ja pitkiä suoria pätkiä. Sain vähän paremmin tuntumaa Skinnyn ratsastettavuuteen kuin rauhallisella ravilla ilman satulaa maastossa. Oikea kierros oli paljon helpompi kuin vasen, vasemmalle oli vaikeampi taipua. Siirtymisissä tuli helposti passikäyntiä -ylläripylläri(!) enkös ole itse tuota passia ja peitsiä viljellyt kun on niin mukava istua ilman satulaa? Kun pyysin pienempää volttia ravissa eli hiljaisempaa tahtia, siirtyi myös helposti passikäyntiin tai muuten rytmi sekosi. Oikein hyvää reipasta kevyttä ravia meni isoilla linjoilla ja haki jopa eteen alas venytystä. Asetuksetkin onnistui riimulla molempiin suuntiin. Sitä olin etukäteen miettinyt, miten pelkällä riimulla onnistuu. Meidän riimu on niin tyköistuva, että menee varmaan aika lähelle sidepullia (sidepulleja kokeilemattomana). Sitä kun käytän vaan ratsastukseen, tarhassa ja karsinassa on riimu pois.

"Vitsi miten mielenkiintoinen juttu tämmöinen peili" -ihanaa aitoa kiinnostuneisuutta ja uteliaisuutta

Hännän kuulumiset

Meidän häntähän on nyt pitkään ollut huolellisella erikoishoidolla, eli päivittäin olen hieronut siihen rauhoittavaa rasvaa. Nyt kokeilin sitten, josko sitä ei kutittaisi ilman rasvaa ja testin tulos on: kutittaa! Seuraavassa kuva hännästä jota on jo ahkerasti hangattu, kun olin muutaman päivän sitä hoitamatta. No, minuakin rupeasi hetken päästä raavituttamaan, jos asuisin karsinassa ;). No ei vaan, kyllä tämä taitaa olla se sama kutiamisongelma kuin kesälläkin, se vaan ei hellitä edes talvella. Jatkan siis rauhottavan aineen tuputtelua hännäntyveen ja jouhien sekaan.

Hangattu häntäparka 30.10.12

4 kommenttia:

  1. Skinny on niin suloinen :) Jostain syystä tulee Ukkon ihan mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin se on aika söötti tapaus <3 :). Oisko niissä jotain samaa kun ovat saman rotuisia. Ukkokin on aika utelias ja positiivinen tyyppi, kyllä niissä jotain samaa on vaikka ovatkin tosi eri kokoisia.

      Poista
  2. Maneesinne näyttää kivalta. :)

    Miten teillä tulee arkominen ilmi? Lyhentyykö askel vai meneekö ihan könkkäämiseksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo maneesi on kyllä hieno :).

      Pieni arkominen on semmoista askelen lyhentymistä ja samalla se sopeuttaa vauhtia hitaammaksi. Pahimmissa koppuroissa voi vähän könkätä väliaikaisesti mutta silloin vaihtaa aina kohtaa jossa kävellä. Onneksi nuo pahat koppurat jo peittyi pian lumeen ja sitten sulikin jo taas pehmeäksi. Tarhojen hiekkaa ollaan ilmeisesti tasoittamassa nyt kun on taas sulaa, niin ei muodostuisi tommosta mahdotonta koppuraa. Maastossa on löytynyt myös aina koppuraisen jäätyneen hiekan vierestä sammal- ja jäkäläpohjaa, jolla on hyvä kävellä, ettei koppura-aikanakaan tarvi mennä kuin pätkiä hankalalla pohjalla.

      Poista

Hei Sinä! Saan jokaisesta kommentista ilmoituksen sähköpostiin (bessie5@hotmail.com). Pyrin vastaamaan kommentteihin yhä, Skinin poismenonkin jälkeen, sillä olen saanut palautetta, että vanhoissakin postauksissa voi olla jollekin ajankohtaista tietoa.